EKP:n DigiEuro. Uhka vai mahdollisuus?

 

Digitaalinen euro

Tuossa linkki aiheesta EKP:n sivuilta.

 

Mielikuvittelen hieman. Onko tämä nyt sellainen keino, millä EKP voisi rahoittaa kansalaisia suoraan. Mahdollistaisi siis ”helikopterirahan”

Kuten hyvin tiedämme, euro on vuosikausia kestäneessä kriisissä ja mitään valoa tunnelin päässä ei ole näkyvissä.

Koron lasku nolliin ja alle ei saanut aikaan tarpeeksi velanottoa, joten sitten alettiin tuputtamaan sitä velkaa puoliväkisin EKP:n arvopaperiostoilla

Alunperin piti painaa se reilu biljooona, mutta nythän sitä on jouduttu jo noin 4 biljoona luomaan tyhjästä elvytysrahaa. Montako sairaanhoitajaa sillä olisi palkattu??

(pitihän se laskea sitten, niin 133 miljardia hoitajaa vuodeksi olisi tuolla ekp 2015-2021 tyhjästä luomalla rahalla olisi palkattu vuodeksi 30.000e hinnalla. En tiiä mitä he tienaa, niin heitin vaan tollasen luvun. Laskinkohan väärin.. no aika monta jok tap.)

Homma on siinä mielessä tepsinyt, että ongelmaa on saatu siirrettyä eteenpäin. Tosin EU sopimusta se nyt ei ihan just niin noudata, koska EU sopimus kieltää jäsenmaiden suoran rahoittamisen. Tämä kierretään siten, että arvopaperit ostetaan ”jälkimarkkinoilta”.

Eli jäsenmaat ikäänkuin laittaa ne vapaasti myyntiin ja sattumalta ne sitten päätyvät ekp:lle.

Mahdollistaako tämä suunniteltu uusi Digieuro siis sen, että EKP voisi ottaa käyttöön sen viimeisen kriisitoimen euron pelastamiseksi?

Usan edellinen presidentti otti helikopterin käyttöön ja jakoi siis rahaa ihmisille suoraan. Vähän eriasia tietty, mutta vaikutusten voisi kuvitella olevan suunnilleen samoja.

Nythän on niin, että nollakoroista kun on tullut ”uusi normaali” ja velkamäärät ovat kasvaneet rajusti, niin pienenä arvoituksena ilmassa leijuu inflaation pelko. Usassa se oli tuoreimpien lukujen mukaan jo yli 4%.

Keskuspankkien raju elvytys on puhaltanut markkinoille ilmaa, ja nyt asiantuntija pelkää elvytyksen menneen liian pitkälle

Keskipitkällä aikavälillä lienee aika yleisesti keskuspankeilla ollut -90 luvun alusta lähtien se hieman alle 2% inflaatiotavoite.

Tuossa jo vuosi tai kaksi sitten alkoi näkyä sen suuntaisia lausuntoja, että liukumavarassa joustetaan ehkä rajustikin. Eli ymmärtääkseni siellä ei olla ihan heti sormi koronnostonapilla, kun tuo 2 ylittyy.

 

Mutta jossain tulee raja vastaan.

 

Maailma on sikäli jännä, että kun ihmiset yleisesti ajattelevat, että saisipa velat maksettua ja olisipa mukavaa, jos hinnat laskisivat, niin talous haluaa juuri päinvastoin.

Nykytalous järjestelmänä vaatii, että velan tai rahan, kummaksi sitä nyt haluaa kutsua, määrän täytyy kokoajan kasvaa ja hintojen nousta.

Usan tilannetta inflaation suhteen seurattaneen nyt maailmalla pelonsekaisin tuntein.

Mitä jos se seuraavalla kerralla onkin jo 6%?

 

Tälläisenä aikana EKP tuskin uskaltaisi helikopteria edes startata ja menisi sen rakenteluunkin muutama vuosi, mutta jotenkin on sellainen tunne, että digieuroon halutaan tämä työkalupakin laajennus (helikopteri)mukaan.

Itse olisin mieluummin nähnyt helikopterin jo 2015 tuon ekp elvytyksen tilalla.

EKP:n näkökulmasta koronaa voisi jopa jollain perverssillä tavalla ajatella taivaan lahjana. Vuosia kestävässä elvytyksessä voi jossain vaiheessa tulla ongelmia. Ei tehoa enää, tai käy niinkun presidentti Niinistö mainitsi, eli menee ihmisiltä usko koko rahajärjestelmään, kun hokkuspokkus rahaa sillain vaan tyhjästä luodaan.

Korona on aiheuttanut valtavat kansalliset elvytystoimet ja EKP tietenkin onkin sitä kehunut ja toivonut lisää. EKP:n ongelma on lähinnä hintavakauden ylläpitäminen, joka ei siis kyseiseltä laitokselta ole onnistunut.

EU:lla ja jäsenmaillaan huoli on talouden kasvu, jota ekp:kin toki nyt matalan inflaation aikana tavoittelee. Sitten kun mennään usan inflaatiolukuihin pidemmäksi aikaa, eli yli 4% niin EKP:n tavoite kääntyy tavalaan päinvastaiseksi. Pitää pyrkiä jarruttamaan talouden kasvua.

Ennen koronaa alettiin jo rakentamaan taloutta ilmaston varaan, mutta korona kiilasi hetkeksi väliin.

Nyt jos tuo korona tuosta vähän hiipuu vielä, niin talouden katseet suunnataan täydellä teholla kohti ilmastonmuutosta.

Tuhansien lobbareiden armeijat esittävät mitä hienoimpia innovaatioita, jonka ostamalla voi saavuttaa sitä tai tätä hiilidioksille.

Uutta rahaa tarvitaan kokoajan yhä enemmän, että talous kasvaa ja hinnat pysyvät nousussa.

Uutta rahaa syntyy, kun otetaan velkaa ja velkaa saa kunhan on joku idea, millä hankkeen voi perustella kannattavaksi, tai välttämättömäksi riippuen siitä, onko lainaaja verojen saaja vai maksupuolella.

 

Ilmastoon uutta rahaa, eli velkaa voidaan ohjata joidenkin arvioiden mukaan 30 Biljoonaa.

Puiden istuttaminen on tehokkain tapa hoitaa ilmastoa

Se on kuitenkin liian halpa keino  hoitamaan taloutta. Puiden istuttaminen aiheuttaisi niin naurettavan vähän uuden velan tarvetta, että sillä keinolla ei paljoa taloutta pyöriteltäisi. Siksi paljon houkuttelevampaa on tilailla Kiinasta kaiken maailman härveliä. Siihen tarvitaan enemmän velkaa, eli se on parempi taloudelle, mutta vähän ikävämpi veronmaksajalle ja vaikutukset ilmastolle?

 

Talouden tilanne on kauhunsekaisen toiveikas. Nähdään varmaan erinomaisia nousuja yksittäisillä aloilla ja itkuja toisaalla.

 

Mutta kaikista eniten minua hämmästyttää, että mitä me tehdään sitten reilun kymmenen vuoden päästä, kun Suomi on hiilineutraali.

Millä me ensinnäkin silloin  maksetaan nämä nyt otetut velat? No uudella velalla toki ne yleensä kuitataan, mutta mitä jos korko onkin  silloin 3% tai 5% ? Tai vaikka kriisitilanne jatkuisi sinne ja korko olisi siis edelleen 0% niin mistä keksitään uusi syy, mihin voi ottaa velkaa, joka taloutta pyörittää?

 

On puhuttu myös hiiliverosta eu ulkorajoille

Itse kun kannatan nimen omaan tavoitteellista protektionismia, millä tasapäistettäisiin kilpailutilannetta ja joka motivoisi esimerkiksi Kiinaa parantamaan päästöjen ja ympäristön ja ihmisoikeuksien hoitoa, niin olen aina saanut kuulla, että protektionismi tappaa pihalla sekä puutarhassa, eli heikentää taloutta tullirajan molemmin puolin?

Miksi protektionismi äkisti onkin kannatettava vaihtoehto?

Trumpin tulleista sai muutaman vuoden kuulla aamusta iltaan, kuinka se tuhoaa, koko maailman talouden.

Itseasiassa siinä voi näin käydäkin.  Trumpin tullien ja elvytysten alulle laittamana ja Bidenin jatkamana tosiaan siellä nähtiin nyt yli 4% inflaatiota.

Tässä tosiaankin voi käydä niin, että edellinen presidentti saa maailmantalouden kosahtamaan, mutta eri tavalla, kun ennakoitiin, nimittäin jos siellä talous ylikuumenee vielä pitkään yhtä rajusti, niin vaikutukset ovat melkoiset.

Siinä voi se ilmastokin parantua ennen aikojaan, kun koko maailman talousjärjestelmät kompastuvat omaan mahdottomuuteensa ja tehtaista sammuu valot.

 

 

 

 

 

 

+2
TeroTeukkaAhtola
Forssa

Joka päivä voi oppia jotain uutta

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu