Erinomainen kelluva markka nosti Suomen 90 luvun lamasta. Millä 2020 luvun lamasta noustaan?

Nykymaailmassa kun joku kritisoi tai tuo esiin yhteisvaluutta euron ongelmia, niin keskustelu pyritään täysin järjenvastaisesti siirtämään kiinteän markan aiheuttamiin devalvointeihin ja 1990 luvun lamaan.

On silkkaa populismia höpistä mistään devalvoinneista jne. kun vertaus pitäisi luonnollisesti tehdä kelluvaan markkaan. Eli siihen viimeiseen käytössä olleeseen ja varsin hyvin toimivaan markkaan.

Euron puolustajat ottavat 90 luvun laman esiin markan ongelmissa, mutta unohtavat kertoa, että mistä markasta oli kyse.  Kun markka kellutettiin 1992 siitä seurasi 40% kurssiromahdus, mutta kuitenkin se oli tehtävä, sillä muuten kurssi olisi ollut liian vahva, eikä olisi välttämättä nähty esimerkiksi Nokian menestystarinaa siinä mittakaavassa, tai välttämättä lainkaan. Lama oli kuitenkin väärän rahapolitiikan ja monien muiden asioiden summa, mutta ei mitenkään viimeisen käytössä olleen kelluvan markan vika.

Jo 1993 kasvu lähti käyntiin ja valuutan arvo pysyi vakaana ERM kytkentään asti

Meillä oli siis hyvin toimiva markkavaluutta 1992 vuodesta aina euroon asti, niin miksi vertausta tehdään johonkin täysin eri asiaan, kuten huonosti toimivaan kiinteään markkaan?

Lamasta noustiin noin niinkun valtakunnan tasolla. Ne koiruudet mitä silloin yrittäjille tehtiin ei ollut kelluvan markan vikoja.

Silloin pankit pelastettiin hinnalla millä hyvänsä ja hinnan maksoivat yrittäjät verellään. Toki tuo kurssiromahdus sen laukaisi, mutta kellutus ei sitä aiheuttanaut, vaan ne aikaisemmat väärä toimet. Yks edesmennyt ex pomoni sanoi, että oli se aika ikävä ylläri, kun aamulla heräsi ja velkaa oli yhtäkkiä 300.ooomk enemmän.

Näillä kauhutarinoilla eurouskovaiset mediaterroristit pelottelevat kansaa, jos joku vähänkään nostaa euron massiivisia ongelmia esiin, vaikka nuo kauhutarinat ja 90 luvun lama ja devalvaatiot eivät millään tavalla liity siihen markkaan mistä Suomi euroon pakkoliitettiin.

Mutta miksi ei puhuta euron kurssiromahduksesta? Euron kurssi painui 1,4 tasolta 1,1 tasolle suhteessa päävaluutta usd EKP:n aloitettua kiistellyt arvopaperiostot. Euron arvosta lähti neljännes, kun euro devalvoitui euroopan keskuspankin kriisitoimien seurauksena.

Tämä seurauksena Suomessakin nähtiin hetkellinen kasvupyräys, kun euron alentunut arvo sai euroalueen vientiin imua ja sitä kautta tietenkin myös kasvua sisämarkkinoille.

Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus ja Eurostat

Etlan mielestä tosin tuo 2014 alkanut bkt kehitys johtui kuitenkin 2016 kesällä Suomessa solmitusta kilpailukykysopmuksesta. Kukin voi tehdä asiasta ihan minkälaiset johtopäätökset tahtoo…

1990 luvun lamaan löytyy yhtäläisyyksiä nykyhetkestäkin.

Silloin oli kiinteä yliarvostettu markka, nyt tilanne on samankaltainen. Vienti ei vedä ja valuutta on meidän näkökulmasta kiinteä, kun se ei laskenut taloutemme sakatessa koko viimevuosikymmenen. Tai no sen kerran se nousi kun edellämainitut kriisitoimenpiteet alkoi ja euro devalvoitui.

-91 neuvostoliitto romahti. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.

Nyt öljyn hinnan romahdus painoi ruplaa ja pakotteillakin jokin vaiktus.

90 lamassa velkamarkinat oli juuri vapautunut ja oli rajusti ylitarjontaa velkamarkkinoilla.

Niinhän sitä on tavallaan nytkin ja ekp velkakirjaostoilla sitä pusketaan yhä lisää.

90 luvun lamasta noustiin, kun markka laitettiin kellumaan ja valuutan arvo saavutti sen realistisen ja kestävän tasonsa.

Finanssikriisistä ei noustu. Euro ei Suomen näkökulmasta joustanut, vaan on kiinteästä lähinnä Saksan edellyttämällä tasolla

Vaikka markka oli aina markka, niin valuutalla oli useita eri aikakausia, jotka eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.

Katsotaan tätä asiaa sitten, kun tämä kupla sanoo poks ja ihmetellään sitten yhteisvelkojen ja näiden velkamäärien kanssa, että mitäs nyt tehdään.

Voi tulla vielä joskus ikävä sitä hyvin toiminutta vakaata kelluvaa markkaa, joka nosti Suomen ylös lamasta.