Erinomainen kelluva markka nosti Suomen 90 luvun lamasta. Millä 2020 luvun lamasta noustaan?
Nykymaailmassa kun joku kritisoi tai tuo esiin yhteisvaluutta euron ongelmia, niin keskustelu pyritään täysin järjenvastaisesti siirtämään kiinteän markan aiheuttamiin devalvointeihin ja 1990 luvun lamaan.
On silkkaa populismia höpistä mistään devalvoinneista jne. kun vertaus pitäisi luonnollisesti tehdä kelluvaan markkaan. Eli siihen viimeiseen käytössä olleeseen ja varsin hyvin toimivaan markkaan.
Euron puolustajat ottavat 90 luvun laman esiin markan ongelmissa, mutta unohtavat kertoa, että mistä markasta oli kyse. Kun markka kellutettiin 1992 siitä seurasi 40% kurssiromahdus, mutta kuitenkin se oli tehtävä, sillä muuten kurssi olisi ollut liian vahva, eikä olisi välttämättä nähty esimerkiksi Nokian menestystarinaa siinä mittakaavassa, tai välttämättä lainkaan. Lama oli kuitenkin väärän rahapolitiikan ja monien muiden asioiden summa, mutta ei mitenkään viimeisen käytössä olleen kelluvan markan vika.
Jo 1993 kasvu lähti käyntiin ja valuutan arvo pysyi vakaana ERM kytkentään asti
Meillä oli siis hyvin toimiva markkavaluutta 1992 vuodesta aina euroon asti, niin miksi vertausta tehdään johonkin täysin eri asiaan, kuten huonosti toimivaan kiinteään markkaan?
Lamasta noustiin noin niinkun valtakunnan tasolla. Ne koiruudet mitä silloin yrittäjille tehtiin ei ollut kelluvan markan vikoja.
Silloin pankit pelastettiin hinnalla millä hyvänsä ja hinnan maksoivat yrittäjät verellään. Toki tuo kurssiromahdus sen laukaisi, mutta kellutus ei sitä aiheuttanaut, vaan ne aikaisemmat väärä toimet. Yks edesmennyt ex pomoni sanoi, että oli se aika ikävä ylläri, kun aamulla heräsi ja velkaa oli yhtäkkiä 300.ooomk enemmän.
Näillä kauhutarinoilla eurouskovaiset mediaterroristit pelottelevat kansaa, jos joku vähänkään nostaa euron massiivisia ongelmia esiin, vaikka nuo kauhutarinat ja 90 luvun lama ja devalvaatiot eivät millään tavalla liity siihen markkaan mistä Suomi euroon pakkoliitettiin.
Mutta miksi ei puhuta euron kurssiromahduksesta? Euron kurssi painui 1,4 tasolta 1,1 tasolle suhteessa päävaluutta usd EKP:n aloitettua kiistellyt arvopaperiostot. Euron arvosta lähti neljännes, kun euro devalvoitui euroopan keskuspankin kriisitoimien seurauksena.
Tämä seurauksena Suomessakin nähtiin hetkellinen kasvupyräys, kun euron alentunut arvo sai euroalueen vientiin imua ja sitä kautta tietenkin myös kasvua sisämarkkinoille.
Lähde: Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus ja Eurostat
Etlan mielestä tosin tuo 2014 alkanut bkt kehitys johtui kuitenkin 2016 kesällä Suomessa solmitusta kilpailukykysopmuksesta. Kukin voi tehdä asiasta ihan minkälaiset johtopäätökset tahtoo…
1990 luvun lamaan löytyy yhtäläisyyksiä nykyhetkestäkin.
Silloin oli kiinteä yliarvostettu markka, nyt tilanne on samankaltainen. Vienti ei vedä ja valuutta on meidän näkökulmasta kiinteä, kun se ei laskenut taloutemme sakatessa koko viimevuosikymmenen. Tai no sen kerran se nousi kun edellämainitut kriisitoimenpiteet alkoi ja euro devalvoitui.
-91 neuvostoliitto romahti. Neuvostoliiton-kauppa oli ollut 15–20 prosenttia Suomen ulkomaankaupasta.
Nyt öljyn hinnan romahdus painoi ruplaa ja pakotteillakin jokin vaiktus.
90 lamassa velkamarkinat oli juuri vapautunut ja oli rajusti ylitarjontaa velkamarkkinoilla.
Niinhän sitä on tavallaan nytkin ja ekp velkakirjaostoilla sitä pusketaan yhä lisää.
90 luvun lamasta noustiin, kun markka laitettiin kellumaan ja valuutan arvo saavutti sen realistisen ja kestävän tasonsa.
Finanssikriisistä ei noustu. Euro ei Suomen näkökulmasta joustanut, vaan on kiinteästä lähinnä Saksan edellyttämällä tasolla
Vaikka markka oli aina markka, niin valuutalla oli useita eri aikakausia, jotka eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
Katsotaan tätä asiaa sitten, kun tämä kupla sanoo poks ja ihmetellään sitten yhteisvelkojen ja näiden velkamäärien kanssa, että mitäs nyt tehdään.
Voi tulla vielä joskus ikävä sitä hyvin toiminutta vakaata kelluvaa markkaa, joka nosti Suomen ylös lamasta.
Erittäin hyvä kysymys.
Toisaalta, jos kykenimme luomaan toimivan hyvinvointivaltion, tottahan osaamme myös purkaa sen.
Purkaminen on yleensä helpompaa kuin rakentaminen.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi pitää nousta? Odotellaan rauhassa pari vuotta eu elvytysmiljardeja niinkuin etelän vetelät nyt. Kohta tulee se päivä kun joku eu maa ottaa velkaa ja lahjoittaa rahat meille, ihan niinkuin jossain sadussa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Suomea mikään markka nostanut lamasta vaan kova työ. Kasvu oli nopeaa, kun ensin käytiin pohjalla ja Suomi liittyi samalla globaaliin markkinatalouteen. Ennen 1990-luvun alkua yrityksessä ei saanut olla kuin 20% ulkomaista omistusta ja teollisuus oli rakennettu pitkälti idänkaupan tarpeisiin. Tuo vanha suljettu talousjärjestelmä ajautui konkurssiin, kun kansainväliset markkinat saivat sanella markan arvon.
Ilmoita asiaton viesti
Pitkälti asiaa joka sana, mutta..
”Tuo vanha suljettu talousjärjestelmä ajautui konkurssiin, kun kansainväliset markkinat saivat sanella markan arvon.”
..tätä ei olisi tapahtunut ilman markan kellutusta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuossa Jouni Snellmanin analyysissä on virhe. Vanha suljettu talousjärjestelmä olisi muuttunut aivan itsestään ulkoiselta arvoltaan sellaiseksi kuin sen pitää ollakin, jos markka olisi asetettu kelluvaksi.
Mitään painetta markkaa vastaan ei olisi voinut syntyä, kun jokainen tuki- tai horjutustoimi olisi välittömästi vaikuttanut sen arvoon.
Sellainen valuutta joka on aina oikean hintainen, ei voi ajautua konkurssiin.
Talouden kapasiteetti oli meillä korkea, Suomi ei olisi ollut millään tavalla konkurssiin menossa oleva maa, ellemme olisi itse aiheuttaneet vaikeuksiamme.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa olla oppikirjasta luettu ajatus, että kelluva valuutta on ”aina oikean hintainen”? Tämä ei taida pitää yhtä todellisuuden kanssa…
Maaliskuussa 2020 kruunu heikkeni voimakkaasti maailman myllerryksissä, eli ihan oppikirjamaisesti jousti noin 8 % vuoden alkuun nähden ( EUR/SEK 2.1.2020 10,42 vs. 18.3. 11,18)
MUTTA
Toukokuun loppuun mennessä kruunu oli jo vahvistunut vuoden vaihteen tasolle ja jatkoi vahvistumistaan siten, että 2020/21 vaihteessa kruunu oli jo EUR/SEK 10 tasolla eli koronavuonna vahvistumista tapahtui noin 4 % siitä huolimatta, että Ruotsi kärsi koronasta huomattavasti Suomea enemmän.
Mitä luulet oliko tuosta heilumisesta enemmän hyötyä vai haittaa Ruotsin elinkeinoelämälle?
Ilmoita asiaton viesti
Konkurssi eli kivulias rakennemuutos oli väistämättä edessä, kun yritysten oli sopeuduttava globaaliin markkinatalouteen. Neuvostoliiton kyljessä ja sinne sopivilla tuotteilla ei voinut jatkaa, kun Neuvostoliitto lakkasi olemasta.
Ilmoita asiaton viesti
”Tuo vanha suljettu talousjärjestelmä ajautui konkurssiin, kun kansainväliset markkinat saivat sanella markan arvon.”
https://tuokko.fi/suomen-taloushistoria-ja-synkimmat-vuosikymmenet/
Tekstissäni oli myös tämä linkki. Tuli mieleen vieleen tuosta suljetusta talousjärestelmästä, niin juuri sen avaaminenhan tässä yksi syy oli 90 lamaan. Ainakin mitä tulee rahoitusmarkkinoihin. Tai ei kai se avaaminen itsessään, mutta kun ulkomaiset velat päästettiin juuri tuon katastrofaalisen kovan markan aikaan, ja kun osoittautui, että se raha ei ollut oikessa suhteessa muihin valuuttoihin (koska ei kellunut).
Pankeista soiteltiin ihmisille, että olisko lainatarpeita ja yksikin tuttava osti 200.000mk Audin siitä sitten ja toinen kaveri takas, kun kerran tyrkytettiin.
Lamaan ei johtanut mikään Suomen sulkeutuneisuus vaan sen avaaminen väärällä tavalla väärään aikaan ja yhtenä suurena syypäänä pankit ja toisaalta se vahvan markan puolustelu saman aikaan ja lopulta vielä pankkien pelastaminen yrittäjien omaisuuksilla, jotta pankkien 8% vakavaraisuus, joka oli ehtona EU:liitokselle, kestäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Pankkeja ei pelastettu, vaan kaikki menivät nurin. Kyllä laman suurin syy oli idänkaupan romahdus ja se, ettei suurin osa talouselämästä kyennyt toimimaan avoimilla markkinoilla.
Nousua ei aiheuttanut mikään markka vaan se, että ulkomainen pääoma pääsi virtaamaan vapaasti Suomeen. Ruotsalaiset yritykset ostivat Suomen talouden toimivat osat pilkkahintaan, myöhemmin ruotsalaiset ovat investoineet Suomeen juuri euron ansiosta.
Ilmoita asiaton viesti
”Pankkeja ei pelastettu, vaan kaikki menivät nurin”
Sano se näille https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/01/14/pankkien-uhrit
Juuri valtion pankkituen alettua haettiin kiihtyvällä vauhdilla yrityksiä konkurssiin. Pankin kannalta oli kaikista kannattavinta, mitä suuremmalla tappiolla omaisuus realisoitiin. 10 miljoonan omaisuus kun realisoitiin yrittäjältä 1 miljoonalla, niin veronmaksajilta pankki sai loput 9 miljoona. Pankin ei kannattanut edes yrittää auttaa millään järjestelyillä auttaa yrittäjää, vaan ryöstää se valtion tuella.
Mutta jos nyt tähän mun alkuperäiseen aiheeseen vielä, niin kysyn, että oliko Suomessa se viimeinen kelluva markka millä mentiin euroon, toimiva vai ei?
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta jos nyt tähän mun alkuperäiseen aiheeseen vielä, niin kysyn, että oliko Suomessa se viimeinen kelluva markka millä mentiin euroon, toimiva vai ei?”
Eihän markassa itsessään mitään vikaa ollut missään vaiheessa vaan suomalaisten surkeassa itsekurissa. Inflaatiolla se devalvaatiokierre aiheutettiin. Markka oli pakko vetää vessanpöntöstä alas vähintään kerran vuosikymmenessä.
Kellutus auttoi itse perusongelmaan vain sen verran, ettei vessaa tarvinnut vetää vaan veden virtaus jäi päälle.
Jonkinlainen muutos suomalaisten käytöksessä oli 1986, kun alettiin vaatia jonkinasteista itsekunnioitusta. Ensimmäinen yritys (vahvan markan hallitus) ei onnistunut, mutta loi pohjan paremmille.
Kellutus 1992-1996 oli jo onnistuneempi. Sitä ei kuitenkaan päästy testaamaan kovassa paikassa.
Se, osaammeko elää markassa tai eurossa ei ratkaise valuutta vaan se, nostammeko me kustannustasoamme nopeampaa tahtia kuin kilpailijamaat.
Ilmoita asiaton viesti
Huomasitko muuten, että blogisi bkt-kuvaaja osoitti Suomen kasvun olleen vuosina 2006 – 2008 reippaasti Ruotsin kasvua korkeampaa?
Kasvun huippuvuodet asettuivat ajanjaksolle 1993 – 2007. Näistä noin neljä vuotta oli kelluvan markan vuosia, noin viisi ERM-kytketyn markan vuosia ja noin viisi vuotta euroaikaa. Ajanjakso oli sama, jolla Nokia kasvoi jättiläiseksi (Vuonna 2004 3,5% bkt/sta).
Edit: 2000-luvun alussa oli yksi matalamman kasvun kausi / kysyntäshokki. Tilastokeskus kirjoitti siitä näin: ”Vuonna 2001 tuotannon pysähtymiseen vaikutti osaltaan maailmantaloudessa vallinnut epävarmuus, joka johtui Yhdysvaltoja kohdanneista terrori-iskuista.”
Suomen nosti lamasta Nokia ja sitä seurannut koko talouden kansainvälistymisen aalto.
Mikä sitten nostaa Suomen tästä lamasta? Kansainvälisen kysynnän viriäminen. Se nousee yhdessä luottamuksen kanssa. Siihen liittyy paljon talouden ja yhteiskunnan uudistustarpeita, kuten vihreää teknologiaa ja digitalisaatiota. Toivottavasti Eurooppa on niissä aktiivisesti mukana eikä jätä liiketoimintamahdollisuutta Yhdysvalloille ja Kiinalle.
Internet oli jättimäinen mahdollisuus, jonka Eurooppa mokasi. Business jätettiin kokonaan amerikkalaisille jäteille. Toivottavasti Eurooppa on näissä uusissa liiketoiminta-alueissa aktiivisesti mukana eikä jätä kaikkea Yhdysvalloille ja Kiinalle.
Tuulivoimateollisuus on Euroopalla ihailtavan hyvin hallinnassa. Sen sijaan aurinkovoimaa dominoi kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset yritykset. Suomi on Nesteen ja UPM:n kautta vahvasti mukana bioenergiassa. Lämpöpumpputeknologiassa Japani taitaa olla hallitseva. Ruotsalaisilla on kuitenkin Nibe ja itävaltalaisilla Viessmann.
Ilmoita asiaton viesti
”Huomasitko muuten, että blogisi bkt-kuvaaja osoitti Suomen kasvun olleen vuosina 2006 – 2008 reippaasti Ruotsin kasvua korkeampaa?”
Joo, en muista ulkoo ainakaan mitään mikä tuon selittäisi, finanssikriisin jälkeen olikin sitten eri meno. Osattiinko Ruotsissa varautua kuplaan? kun jarruttivat hyvissä ajoin ja nousivatkin sitten reilussa vuodessa finanssikriisiä edeltävälle tasolle, kun Suomelta siihen meni 10 vuotta.
”Kasvun huippuvuodet asettuivat ajanjaksolle 1993 – 2007. Näistä noin neljä vuotta oli kelluvan markan vuosia, noin viisi ERM-kytketyn markan vuosia ja noin viisi vuotta euroaikaa. Ajanjakso oli sama, jolla Nokia kasvoi jättiläiseksi (Vuonna 2004 3,5% bkt/sta).”
Nokian kännykkävaltaus alkoi 1992 Ollilan johtamana ja markkinajohtajuus saavutettiin 1998 tuo aika oli kokonaan kelluvaa markkaa, joka pysyi vakaana. ERM aika oli myös kelluvaa markkaa. Markka pysyi siinä ERM kytkennän +-15% sallituissa rajoissa ja ainakaan tiedossani ei ole, että sitä olisi jouduttu manipuloimaan. Eihän ERM ollut mikään kiinteä kytkös, vaan se on sitoumus, että mikäli kurssi meinaa ajaa ulos, niin siihen reagoidaan ja näitä reagointeja ei tietääkseni tarvittu lainkaan, koska valuutta oli vakaa.
Tietenkään ei ole niin, että Nokian nousu tyhjästä markkinajohtajaksi olisi ollut pelkästään markan ansiota, mutta mielestäni on epärehellistä euruokeskusteluissa aina haukkua markkaa, kun viimeinen käytössä ollut markka oli kuitenkin vakaa ja niinkin toimiva, että mahdollisti Nokian kasvamisen jättiläiseksi maailman markkinoilla.
”Mikä sitten nostaa Suomen tästä lamasta? Kansainvälisen kysynnän viriäminen. Se nousee yhdessä luottamuksen kanssa. Siihen liittyy paljon talouden ja yhteiskunnan uudistustarpeita, kuten vihreää teknologiaa ja digitalisaatiota.”
Varmaan se noinkin on, mutta vihreään siirtyminen on siirtymistä ja tekoäly on ihmisen työn korvaamista. Nämä ovat siis nykyistä korvaavaa toimintaa ja aika näyttää lopulta missä suhteessa todellista kasvua tuli. Ja mitä tehdään 10-20 vuoden päästä kun vihreään on siirrytty? Ja silloin pitäisi vielä maksaa tämä nyt tehtävä siirtymä, kun se tehdään velalla. Oletko sitä miettinyt?
Suomessa on kykyä tehdä uusia nokioita ja vihreitä juttuja.
Erona meillä siihen Nokian 1992 alkaneeseen nousuun on nyt se, että meillä ei ole hyvin toimiva vapaasti ja vakaana kelluva valuutta tukemassa sitä nousua.
Eurooppa häviää usalle ja kiinalle sata nolla valuuttansa takia. Olemme nyt siinä 80 luvun lopun tilanteessa ja ennen kun mitään uutta nousua voi syntyä, pitäisi tulla alas epärealistiselta tasolta. Meillä on pörssikurssit tapissa vailla minkäänlaista raalitalouden pohjaa.
Eurolla on pitkään jatkunut hintavakauskriisi, jota on tuloksettomasti pyritty korjaamaan 4biljoonan hokkuspokkusrahalla ja jäsenmailla velkakriisi kolkuttulee, jota nyt pitkitetään tulonsiirroilla.
Tässä tarvittaisiin jonkunlainen pöydän putsaus kuten markan kellutus, ennen kun voidaan mitään uutta nousua, tai ainakaan kestävää sellaista odotella.
Ilmoita asiaton viesti
Ok, täytyy vähän peruuttaa, jos ERM-kytkennässä oli noinkin laaja valuuttaputki.
”Varmaan se noinkin on, mutta vihreään siirtyminen on siirtymistä ja tekoäly on ihmisen työn korvaamista. Nämä ovat siis nykyistä korvaavaa toimintaa ja aika näyttää lopulta missä suhteessa todellista kasvua tuli.”
Kyse onkin siitä, onko Eurooppa vain vastaanottavana osapuolena tässä siirtymässä kuten se oli internetin suhteen. Jos näin on, otetaan turpiin kunnolla.
Sen sijaan Euroopan pitäisi olla viemässä kehitystä eteenpäin etulinjassa. Silloin voisimme saada siirtymästä MYÖS hyötyjä. Yhtiötasolla on muutamia lupaavia merkkejä, mutta paljon enemmän pitäisi tehdä.
Ja tämän työn laitan etusijalle valuuttavoivotteluihin nähden.
Ilmoita asiaton viesti
”Ok, täytyy vähän peruuttaa, jos ERM-kytkennässä oli noinkin laaja valuuttaputki.”
Ainakin tuolla plogitekstissäni käyttämissä lähdetiedoissa näin mainittiin.
”Ehdotettu keskuskurssi vastaa siis melko lailla markan viimeaikaista sekä kahden viime vuoden keskimääräistä kurssia. ERM-kytkyn mukaan markan kurssi voi vaihdella +/- 15 prosenttia keskuskurssiin nähden.”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/markka-kytkettiin-erm-iin/5382068
”Sen sijaan Euroopan pitäisi olla viemässä kehitystä eteenpäin etulinjassa. Silloin voisimme saada siirtymästä MYÖS hyötyjä. Yhtiötasolla on muutamia lupaavia merkkejä, mutta paljon enemmän pitäisi tehdä.
Ja tämän työn laitan etusijalle valuuttavoivotteluihin nähden.”
Olen samaa mieltä tästä. En minäkään ajattele, että voisimme jotenkin jäädä digi tai vihreän siirtymän ulkopuolelle.
Mielestäni on ihan ok ja tarpeellistakin nostaa tämä valuuttavoivotteluiden yläpuolelle, sillä se tarkoittaisi, että euron ongelmat olisi keskustelussa ylipäätään mukana. Nythän näin ei ole. Jos katsotaan tulevaisuuskeskusteluja Suomessa lähivuosilta, niin niissä ei ole millään muotoa mukana euron ongelmat ja niistä mahdollisesti aiheutuvat kriisit, kuten tämä Italian velkakriisi, jota nyt tulonsiirroilla ja yhteisvelalla pyritään hoitaa.
Ilmoita asiaton viesti
Asiaa kirjoittelit. Tuo tuulivoima kyllä pistää silmään, eikös juuri ollut jossain lehdessä artikkeli, että tuulivoiman tuotanto olisi kyseisenä pakkaspäivänä korvattu yhdellä rekkakuormalla turvetta. Pidän tätä ’ vihreää’ siirtymää, liian pian, vaarallisena koko maallemme. Toki hyvä kun päästöjä vähennetään, se vaan ei saa johtaa Saksan tilanteeseen, energiwendestä johtuen. Norjassa muuten tuota tuuli- ja vetyenergiaa kehitellään kovaa vauhtia, eu rahoilla. Esim. Aker Offshore Wind tuulivoimaa, Everfuel ja Nel vetytegnologiaa, Wilhemsen Logistics ja Norled vedyllä kulkevia aluksia merelle ja Scatec Solar rakentaa aurinkovoimaloita ympäri maailmaa. Suomi on pahasti jäljessä tästä kehityksestä.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittelin tuota tuulivoimaa lähinnä rakentajan kannalta. Sitä kaiketi rakennetaan joka tapauksessa ja puhutaan isosta liiketoiminnasta. Esimerkiksi Vestas Windin (Tanska) liikevaihto on 16 mrd euroa ja Siemens Gamesan (Saksa) 10 mdr. Euroa.
Suomikin on saanut tuosta osansa sitä kautta, että jokaista tuulivoimalaa kohti tarvitaan säätövoimaksi esimerkiksi diesel- tai maakaasuvoimaa. Wärtsilä rakentaa niitä.
Mainitsemasi yritykset ovat minulle vähemmän tuttuja. Täytyypä tutustua.
Ilmoita asiaton viesti
Tutustu ihmeessä, pienen osakemäärän omistajana olen hyvinkin tyytyväinen, esim. Nel + 500%…..
Ilmoita asiaton viesti
https://yle.fi/uutiset/3-11777071?origin=rss Tanskassa tuulivoimamarkkinat saanee tuulta purjeisiinsa
Ilmoita asiaton viesti
Tanska taitaa sopia sijaintinsa vuoksi paremmin tuulivoimaan kuin juuri mikään muu maa. Tuosta inspiraatio ja Suomen oma malli.
Ilmoita asiaton viesti
https://ilkkapohjalainen.fi/mielipide/yleisolta/lukijoilta-tuulivoiman-haitallinen-hiilijalanjalki-1.3167509
Noille vanhoille siiville tarttis keksiä joku hyötykäyttö.
Jos olis rantamökki, niin lavoista sais aika reteen laiturin.
Tosin jostain luin, että kiinassa oli jo pystytty 98% kierrättään lapojen materiaalista, kun sitä oli jauhettu ja käytetty raaka-aineena jossain muussa. Suomessakin jo kierrätystä lavoille muistaakseni olemassa
Ilmoita asiaton viesti
Mikkelissä tehdään muuten materiaalia (lasikuitumattoa) tuulimyllyjen lapoihin ympäri maailmaa. Yksikkö oli ennen osa Ahlströmiä, nyt muistaakseni jenkkiomistuksessa.
Oli Suomestakin uutinen vuodelta 2015 että lasikuidulle luodaan kierrätysjärjestelmä vielä sen vuoden aikana. Lienee luotu?
Ilmoita asiaton viesti
”Eihän markassa itsessään mitään vikaa ollut missään vaiheessa vaan suomalaisten surkeassa itsekurissa.”
No tämähän se juuri kuvastaa, että on harhaanjohtavaa perustella euroa markan vioilla, kun viat ei ollut markassa vaan rahapolitiikassa.
Varsinkin kun siihenkin lopulta löytyi ratkaisu joka toimi ongelmitta lähes vuosikymmenen, kunnes siirryttiin euroon ja aikaan kun meillä ei enää ole sitä rahapolitiikkaa.
”Se, osaammeko elää markassa tai eurossa ei ratkaise valuutta vaan se, nostammeko me kustannustasoamme nopeampaa tahtia kuin kilpailijamaat.”
Oliko tuo ongelma 90 luvulla?
Nythän kustannustaso nousee tehtiin mitä tahansa kun kaikki ostetaan ulkomailta, niin sisäinen devalvaatio on tuhon tie.
Jaan kyllä käsityksesi siitä, että palkkojen tätytyy joustaa, mutta ongelma on enemmän tässä meilke kiinteässä valuutassa eli eurossa ei niinkään omassa kelluvassa.
Oman talouden mukaan kelluvan pitäisi korjata nyös liiallista palkannousua, kun kilpailukyky huononee nopeammin jun luultavasti myös valuutan arvostus nousee tilanteessa missä palkoilla nousupaine
Ilmoita asiaton viesti