Sammio
Kirjaudu blogeihin

Korkman:”EU:n elvytyspaketin kritiikin voi ymmärtää, mutta siihen ei tarvitse yhtyä”

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000006651131.html

 

KIISTAA käydään EU:n isosta elvytys­paketista. Ei vain siksi, että Suomi, jota korona­virus on kolhinut muita maita vähemmän, on tämän ”katastrofi­vakuutuksen” netto­maksajia. Enemmänkin kritiikki on peri­aatteellista ja kiteytyy väitteeseen, että EU paketillaan rikkoo omia sääntöjään. Onko näin?”

VASTAUS:  Ei ole. Suurin syy tai ainakin yksi olennainen syy kritiikkiin on myös se, että paketille ei ole esitetty minkäänlaisia laskelmia sen toimivuudesta.

Lisäksi tässä on nyt edetty niin, että ensin on pyydetty shekkiin allekirjoitus ja sen jälkeen vastaa aletaan suunnitella, miten se käytetään ja kuten nähtiin, jopa muutetaan sitä summaa, joka alunperin oli sovittu.

Sanoisin, että yhtä paljon periaatteellista on suosia, kun kritisoida pakettia.

 

”Todellisuus ja EU:n perussopimus eivät aina kohtaa, eivät ainakaan finanssipolitiikan sääntöjen osalta. Näin siksi, että nuo säännöt eivät ole realistisia tai järkeviä siinä maailmassa, jossa elämme.

Mitä tehdä, kun todellisuus ja pykälät eivät näytä kohtaavan? Populistien yllätyksetön vastaus on: EU ei saa toimia, mieluiten sen pitäisi hajota ja Suomen siitä erota. Tämä toisi kriisin päälle katastrofin. Keskinäisen riippuvuuden oloissa EU on tärkeämpi kuin koskaan. EU on Suomen geopoliittisen identiteetin kivijalka.”

VASTAUS: Jos todellisuus ja pykälät ei kohtaa, niin Korkman ei ilmeisesti tiennyt itsekään tähän vastausta, vaan hyppäsi itse vastauksessaan omaan kysymykseen täysin eri raiteille ja laittaa kriitikoiden suuhun omia sanojaan, että eu ei saisi toimia ja pitäisi erota eu:sta jne.

Ja näin ollen jättää täysin vastaamatta omaan kyvymykseensä. Sanoisin, että ymmärrettävää, mutta ei ole pakko yhtyä…

 

 

”Keskinäisen riippuvuuden oloissa EU on tärkeämpi kuin koskaan. EU on Suomen geopoliittisen identiteetin kivijalka.”

VASTAUS: EU on joidenkin Euroopan valtioiden liitto. Eu on Suomen näkökulmasta vielä hyvin nuori sellainen.

Suomi on mukana tässä liitossa, koska se mainostettiin populistisilla lupauksilla kaikkien halpenemisesta jne.

Sitä ei mainostettu yhteisvelalla, yhteisvastuilla, yhteisillä verotuksilla eikä varsinkaan pyrkimykellä rakentaan EU:sta täysiverinen liittovaltio, joka ihan kaikkialla muualla on selviö, paitsi Suomen mediossa.

Ei myöskään mainostettu sillä, että liittymällä liitytään myös yhteisvaluuttaan.

Ei mainostettu myöskään sillä, että kaikki mitä EU sanelee ja mihin milloinkin pyytää rahaa, on aina tilanne, että joko maksat, tai Suomi potkitaan ulos.

Nyt moni, joka ei osaa perustella tuota elpymisvälinettä, perustelee sitä sillä, että jos sitä ei hyväksytä, niin joudutaan pihalle EU:sta ja on katastrofia vielä pahempaa jne.  Jos tuo ei ole populismia törkeimmässä muodossaan, koska siinä on myös pelottelu mukana, niin mikä sit on?

 

 

”EU-myönteisen opposition mukaan nyt ”sammutetaan väärin”. Paketin pitäisi olla toisenlainen. Tähän voi yhtyä: 27 jäsenmaan konsensus on aina pulmallinen kompromissi.”

VASTAUS:  Eli Korkman on itsekin sitä mieltä, että paketin pitäisi olla erilainen, mutta hyväksyy sen siksi, että EU:ssa on rakenteellinen vika, joka estää minkään päätöksen koskaan olevan yhdellekään maalle hyvä, vaan yleensä aina keskinkertainen kompromissi, tai jopa huono, kuten tämänkin nyt myöntää yhdessä kokoomuksen kanssa olevan.

Pitäisikö jossain kohti ihan oikeasti miettiä, että onko tämä EU maiden edunmukaista toimia niin, että kaikille sama päätös yhtä aikaa, vaikka päätöksen teko kestäisi vuosia ja se olisi aina monille jopa huono, vai olisiko EU toimivampi, jos keskityttäisiin vain yhteistyöhön omiin tahteihimme VAPAAEHTOISESTI eikä pakolla?

 

TASAVALLAN PRESIDENTTI moittii unionia pykälien luovasta tulkinnasta. Se voi heikentää EU:n luottamusta kansalaisten silmissä ja suosia vahvoja valtioita. Jotkut ekonomistit ja juristit uskovat, että unionia kehitetään tulkintojen kautta salakavalasti liittovaltioksi.

Kritiikin voi ymmärtää siihen yhtymättä. Mitä sitten tehdä? EU ei voi kriisin keskellä olla tekemättä mitään, eikä Suomen tule sitä vaatia.”

VASTAUS: No varmaankin kannattaisi välttää heikentämästä luottamusta. Eikä edistää sitä yrittämällä korjata asiaa lisäämällä niitä seikkoja, jotka tuota luottamusta on nakertanut. Tuo on sama kun sammuttas nuotiota bensalla.

Mistä ihmeestä Korkman on saanut päähänsä, että paketin vastustaminen on vaatimista olla tekemättä mitään?

Lisäksi voisi tarkentaa, että mitä kriisiä tarkoittaa? Italien pankkien tilannetta? Euron tilannetta?

 

 

”Väite siitä, että EU rikkoo omia sääntöjään, on syytä kiistää. Useat suomalaiset Eurooppa-oikeuden professorit pitävät pakettia juridisesti oikeutettuna. Lakia aina tulkitaan, ja tulkinnalle on tilaa etenkin kriisi­oloissa ja jos kaikki jäsenmaat ovat yksimielisiä. Tarvittaessa tulkintojen rajat määrittää EU:n tuomioistuin.”

VASTAUS: Lakia siis aina tulkitaan, niin eikö se lain tarkoitus ole silloin se tavoite tulkinnassa?  Noiden sopimusten ja lakien tarkoitus esim. tässä tapauksessa on juurikin estää yhteisvelka, yhteisvastuu ja yhteisverot jne. Ne on siis ollut juuri se syy näihin lakeihin ja ehto EU liittymiselle, niin miten ihmeessä kukaan voi kääntää asian niin, että lait ja sopimukset on tehty siksi, että niistä voidaan aina sitten livetä pienessä piirissä tehdyillä ”päätöksillä”?

 

”EU ei ole ennakkotapauksen kautta muuttumassa itsenäisyyttämme polkevaksi, keskusjohteiseksi liittovaltioksi. Väite on väyrysmäistä pelottelua. Niin Suomen kuin Saksan hallituksen kanta on, että kyse on ainutlaatuisen tilanteen vaatimista poikkeustoimista”

VASTAUS:Hieman nakertaa uskottavuutta, kun Merkel nimen omaan haluaa liittovaltion ja avoimesti näin on kertonut. Näiden liittovaltiokehitystä tukevien toimien ulkopuolelle jäämisen seurauksena eu:n ulkopuolelle jääminen on mielestäni korkmanmaista pelottelua.

 

 

”On ilahduttavaa, että myös Saksa kerrankin valitsi pragmaattisen talouspoliittisen linjan. Rahapolitiikka on menettänyt tehoaan. EU-paketin avulla torjutaan vaaraa ajautua koronaviruksen takia etelästä koko ­Eurooppaan leviävään finanssikriisiin. Tavoitteena on elvytys, joka samalla edistää digitaloutta ja kestävää kehitystä. Naapurin auttaminen on nyt valistunutta itsekkyyttä ja solidaarisuutta. Voi tulla päivä, jolloin Suomi kaipaa EU-solidaarisuutta.”

VASTAUS:Eli kun Euroopan keskuspankki ei ole saanut kriisiä korjattua, vaikka korot ollut pakkasella ja biljoonia painettu tyhjästä elvytyseuroja ja edelleen, jo ennen koronaa siis, ei hintavakaustavoitteeseen ylletty, niin suomalaisten veronmaksajien pitää nyt ottaa velkaa ja antaa ne naapurille, kun ei edes ekp tyhjästä kiertoon luomat biljoonat ole riittänyt?

Eikö sekin ollut eu keskeisiä juttuja, että ekp hoitaa omin nokkinensa hintavakauden?

Ja jos joskus olisi niin huono tilanne, että päätyisimme saama puolelle eu:ssa, niin tuskin koko eu:ta olisi enää olemassa.

 

FINANSSIPOLITIIKAN säännöt on haudattu. Mutta kansallista vastuuta julkisen talouden hoidossa tarvitaan. No bailout- säännön toteutumiselle on luotava edellytykset. Sijoittajavastuun mahdollistava pankkiunioni tulisi siksi rakentaa valmiiksi.

Ajan mittaan tulisi luoda mekanismi hallitun valtion velkajärjestelyn mahdollistamiseksi. Silloin markkinavoimat valjastettaisiin kansallisen ku­rinalaisuuden tukemiseen. Tätä tarkoittavalle mekanismille on orastavaa ymmärrystä, mutta tämä ei ole kriisiaikojen hanke. Tie maaliin on pitkä.”

VASTAUS: No bailout ja sijoittajavastuu ja velkajärjestely onnistuu siten, että kukin hoitaa omat asiansa ja menee konkurssiin jos sikseen on. Toki naapurit voi VAPAAEHTOISESTI auttaa ylös tai  pyrkiä estämään konkurssi avullaan.

 

”EU:n perussopimusta soisi muutettavan paremmin todellisuutta vastaavaksi. Mutta tällöin puhutaan vuosia kestävästä prosessista, etenkin kun muutostarpeista on joka suunnalla erilaisia käsityksiä.”

VASTAUS: Jep, nämä porsaanreiät pitäisi tukkia, mistä tälläisiä elpymisvälineen kaltaisia vastuita pääsee luikertelemaan sisään.

 

”Keskustelu EU:n kulkusuunnasta jatkukoon. Yhteisymmärrystä odoteltaessa on tärkeää toimia pragmaattisesti nykyisten sääntöjen puitteissa, mikä väistämättä vaatii tilannekohtaista harkintaa. Kuten Olaus Petri totesi jo 1500-luvulla: hyvä tuomari on parempi kuin huono laki.”

VASTAUS:  Olaus sen sanoi. Jos lakiin on jäänyt porsaanreikiä, kuten yllä kirjoitin, niin hyvä tuomari huolehtii silloin, että lain tarkoitusta kunnioitetaan ja estää tälläiset elpymisvälineen kaltaiset pyrkimykset sitä rikkoa.

 

 

 

 

TeroTeukkaAhtola

Lempiaiheita eu:n tulevaisuus, yhteisvaluutta euro, talous, ekp, rahapolitiikka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (7)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. artoartovihavainen
    Arto Vihavainen #3253631

    Ihan hyvää asia-argumentointia Korkmannilta ja vasta-argumentointikin oli tässä aivan asiallista, joskin minun arviointini mukaan Korkman on enemmän oikeassa.

    Persujen lässytystä ja persumaista lässytystä on tämän asian tiimoilta, kuten monissa muissakin asioissa, aivan liikaa. Se lässytys on sananvapauden puitteissa sallittua, mutta silti turhauttavaa ja kyllästyttävää.

    Ilmoita asiaton viesti

    • aveollila
      Antero Ollila #3253642
      Vastaus kommenttiin: #3253631

      Onneksi se on Artokin mukaan vielä lässytystä. Voihan se EU tulkita lakia jokin kaunis päivä niinkin, että se on EU-vihapuhetta, josta pitää rangaista. Mitään takeita tästä ei ole, koska EU on hylännyt oikeusvaltio ei kun oikeus-EU-periaatteen.

      Täällä kirjoitellaan usein Venäjä-trolleista. Minkä kutsumanimen Korkmanille pitäisi antaa? Oikea EU-velho. Eikös velho ole ihan positiivinen ilmaisu, vaikka onkin trollin synonyymi. Velhohan osaa taikoa asiat toisiksi saaden ikävät asiatkin näyttämään mukavilta. Joo, EU-velho.

      Ilmoita asiaton viesti

  2. tommiviinikka
    Tommi Viinikka #3253712

    Korkman on johdonmukaisesti ainakin kymmenen vuotta esittänyt kriittisiä kommentteja EU-alueen toimintakykyä kohtaan.

    https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001674305.html

    Tässä Korkman esittää vuonna 2010 neljä skenaariota, jotka ovat edelleen ajankohtaisia. Artikkeli päättyy lausumaan:

    ”Liittovaltioksi kehittymistä ei kuitenkaan tarvitse pelätä, Korkman arvioi.”

    Ilmoita asiaton viesti

    • TeroTeukkaAhtola
      Tero Ahtola #3253749 Kirjoittaja
      Vastaus kommenttiin: #3253712

      Aika paljon tullut noita Korkmanin juttuja viime vuosina luettua ja usein ollut niistä samaa mieltä.

      Olen siitäkin samaa mieltä, että liittovaltiota ei tarvitse pelätä.
      Se ei tule onnistumaan ilman kannatusta asiaan ja sitä ei ole.
      Mutta..
      Sitä täytyy pelätä siksi, että sen pakonomainen ajaminen euron pelastamiseksi johtaa eu:n hajoamiseen tai ainakin menevän päätöksen teossa lukkoon.

      Siinä vaiheessa ei ole etumme mukaista olla yhteisvelassa mukana, kun joudumme tai saamme tehdä ihan omia ratkaisuja, kun eu ratkaisut on joko umpikujassa tai päättynyt kokonaan.

      Ilmoita asiaton viesti

  3. MauriLindgren
    Mauri Lindgren #3253717

    Persuilla on vastenmielinen tyyli tulkita saksalaisten poliitikkojen sanomisia tavalla, mikä jää täysin saksalaisilta huomaamatta.

    Ilmoita asiaton viesti