Millä maksamme hallituksen hiilineutraali 2035 tavoitteen kulut?

https://valtioneuvosto.fi/marinin-hallitus/hallitusohjelma/hiilineutraali-ja-luonnon-monimuotoisuuden-turvaava-suomi

https://yle.fi/uutiset/3-10976522

 

Päivänselvää tietysti, että tulee kalliiksi heittää roskiin tuotteita elinkaarensa puolivälissä ja sitä tapahtuu kun hallitus lähti keulimaan EU 2050 yhteisen tavoitteen edelle vetämällä maaliviivaa 15 vuotta lähemmäksi vapaaehtoisesti.

Nyt  ostetaan valtion tuella kaalliita Kiinalaisia ilmapumppuja 10-15 vuoden välein siinä, kun sillä korvatulla Suomessa valmistetulla öljy/puu kattilalla voisi olla 20-30 vuotta käyttöikää jäljellä.

Houkuttimena hallitus antaa 4.000e yhteisestä veropotista esimerkiksi puukattilan vaihtamiseen ilmavesipumppuun, eli kun ihmettelet tankatessa bensan hinnan taas nousseen, niin voit olla hyvällä mielellä tietäen, että jonkun pannuhuoneessa on uus pumppu.

Olisi hyvä muistaa, että ne jotka nyt ostavat niitä kiinalaisia tai muissa päästöistä välittämättömissä maissa valmistettuja pumppuja 4.000e tuella, niin he ostavat uudestaan pumpun omilla rahoillaan, ennen kun tuo 2035 täyttyy ja taas seuraavan ennen vuotta 2050 ja jos vanha keskuslämmityskattila oli alle 10v vanha, niin se olisi luultavasti toiminut tuonne 2050 suht pienillä huoltokuluilla.

Eli kun nyt hyötyy 4.000 ja maksaa itse 6.000 +2×10.000 se tekee yhteensä 26.000 2050 mennessä.

Tässä vaiheessa on huomautettava, että tuo 10-15 vuoden arvio pumppujen käyttöiästä on vain arvio, mutta noita pumppuja itse asentaneena olen huomannut, että niitä uusitaan noin 10-15 vuotiaina. Oma eka ilmalämpöpumppu kesti 10 vuotta ja tän -69 valmistuneen talon eka kattila kesti 39 vuotta, tai eihän se mitään rikki vielä mennyt, mutta uudessa oli hyötysuhde parempi ja vaihdoin sit samalla, kun uusin putket koko taloon.

Ilmavesipumpun periaatteessa voi korjata vaihtamalla sisäkaluja uusiin, mutta kustannus on suuri, kun vertaa sitä kokonaan uuteen pumppuun, jossa on 10-15 vuotta tuoreemmat ominaisuudet ja luultavasti parantunut energiatehokkuus.

Itellä on 2008 uusittu öljykattila ja lvi yrittäjänä saisin pumpun tukkuhintaan ja 4.000e tukea ja itse asentaisin, niin se ei maksaisi juuri mitään nyt, mutta en pysty millään tavalla sitä taloudellisesti kannattvaksi perustelemaan huomioiden erot oletetusta käyttöiästä.

Lisäksi tämä ilmastovoohotus ja kaikki muut kulut, mitä nyt velaksi tehdään, on joskus eli tulevaisuudessa maksettava ja hallituksen helpoin keino puuttuvat rahat on repäistä esimerkiksi nostamalla sähköveroa.

Kokonaiskuvassa huoleni kuitenkin kohdistuu Suomen kilpailukykyyn, mutta noista pumpuista nyt kirjoitin lähinnä esimerkkinä, että mitä maksaa, kun kesken elinkaaren heitetään toimivaa kalustoa roskiin.

En ole myöskään nähnyt mitään laskelmaa, että paljonko tulisi hiilikuormaa siitä, että minä esimerkiksi ostaisin nyt pumpun joka rahdataan tänne maailman ääristä ja valmistetaan päästöistä piittaamatta ja sitten sen jälkeen vielä ainakin 2 pumppua tuonne 2050 mennessä. Eli yhteensä 3 pumpun valmistuksen ja rahdin kulut + sähkö, joka ei vielä ole täysin uusiutuvaa ja verrattuna siihen, että käyttäisin tuota samaa kattilaa sinne 2050 saakka. Luultavasti tuohon öljykattilaan jossain vaiheessa liitän aurinkokeräimet, kun kerkeää, niin kulutus on uusiutuvaa puoli vuotta kun käyttövesi lämpiää auringon voimalla.

Nyt kun hallitus siis siirsi sitä maaliviivaa 15 vuotta lähemmäksi, niin siitä täysin kiistatta muodostuu kuluja ja ne kulut tietenkin heikentävät Suomen vientikilpailukykyä ja se tietenkin aiheuttaa työttömyyttä ja budjettivajetta yhä lisää.

Kilpailukyvyssä esimerkiksi kiina pärjää, kun viis veisaa ilmoista ja muista vastuista, siten tuottaminen on halvempaa, ovat siis kilpailukykyisempiä, kun euroopan maat ja varsinkin Suomi ja varsinkin tämän hallituksen toimien jälkeen, kun kilpailukykyä yhä heikennetään lisäämällä kuluja vapaaehtoisesti aikaistamalla asioita 15 vuotta suhteessa muihin.

Se jos täällä Suomessa saadaan ilmastotöitä maksuun nostamalla haittaveroja, esimerkiksi polttoaineen suhteen, niin se on tietenkin kuluerä yrityksille ja sitä kautta heikennys kilpailukyvylle.

Eihän siinä mitää, jos kaikilla olisi samat säännöt, mutta kun ei ole.

Kaupankäynnistä on tehty mahdollisimman avointa ja globaalia, niin meidän vientiyritykset kilpailevat sellaisia yrityksiä vastaan, joilla on aivan erilaiset pelisäännöt ja kulurakenteet.

Globalisaatio tasoittaa pikkuhiljaa asioita, mutta se tasoitus tapahtuu molempiin suuntiin. Nyt halpamaat vaurastuu ja ennen rikkaammat köyhtyy.

Kun on lähdetty vapaille markkinoille ja varsinkin kun on lähdetty sinne vielä vieraan maan, eli Saksan valuutalla, niin kilpailukyvyn ylläpitäminen on monin verroin haastavampaa, kun valuutan arvo saattaa nousta silloin kun pitäisi laskea ja päinvastoin, koska arvo ei peilaa enää oman maamme taloutta, kuten -90 luvun laman ja valuutan kellutuksen jälkeen.

Ainoa keino siis ylläpitää viennin hintakilpailukyä on laskea palkkoja tai verotusta ja vaikka tekisi mitä, niin se hintakilpailukyky voi aina heikentyä yllättäen, jos valuutan arvo esimerkiksi lähtee nousuun Saksan talousimun vetämänä.

Ja kuten tiedämme, niin nykyinen hallitus on ainoastaan kiristämässä verotusta, niin mitä jää jäljelle?

Pitää tiedostaa se tosiasia, että ilmaston kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, että onko Suomi hiilineutraali 2035 vai 2050.

Tämä on kiistaton fakta, joka perustuu Suomen kokoon suhteessa muihin.

Lisäksi, kuten tuossa alussa kirjoitin pumpuista, niin näiden uusien korvaavien tuotteiden odotettavissa olevia käyttöikiä ei ole huomioitu hiilikuormassa, tai en ole nähnyt ainakaan.

Eli paljonko kuormaa tulee kolmesta ilmavesipumpusta suhteessa olemassa olevaan kattilaan.

Tai jos diesel mersulla ajetaan vaikka keskimäärin 400.000tkm

kymmenessä vuodessa, niin pääseekö sillä sähköautolla sen 400.000tkm, vai tarviiko niitä sähköautoja akkuineen rakentaa 2, että saavutetaan sama hyötyarvo?

Onko niin, että valmistuksen aiheuttamat päästökuormat on laskettu yks yhteen sähköauto vs polttomoottori, tai lämpöpumppu vs öljy/puukattila?

En ole löytänyt asiasta mitään tietoa hallituksessa tehdyissä laskelmissa, mutta voi olla, että asia on tutkittu? Jos on, laittakaa linkkiä.

Asia on kuitenkin siinä mielessä tärkeä, että siinä voi mennä päästökuorma kilpailukykyongelmien lisäksi vielä plussan puolelle, niin siinähän sitä olisi naurussa pitelemistä fiksummilla kilpailijamaillamme, jotka noudattavat yhdessä sovittua 2050 tavoitetta, joka antaa tilaa käyttää olemassa olevat järjestelmät elinkaarensa päähän ja uusia niitä vähäpäästöisemmillä vasta sitten, joka on varmasti kestävin ratkaisu

 

 

 

 

+20
TeroTeukkaAhtola
Forssa

Joka päivä voi oppia jotain uutta

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu