Terveisiä Keskustan Kärnälle ja euron tuomalle vakaudelle

(kohta 4 on otsikkoon viittava)

Kun on niin päivänselvää, että EU ja euro on sellaisia asiota, joita ilman ei voi elää, niin mietiskelin hieman, että mikä on näiden hinta.

1. Nostan kärkeen mielestäni EU:n suurimman ongelman. Eli sen hitaus ja kankeus.

Eli kun tarvitaan 27 erilaisen jäsenmaan yksimielinen päätös, niin sellaisen aikaan saaminen on perin haastavaa ja vie aikaa. Jäsenmailla kun on aivan yksilöllisiä tarpeita, niin kompromissin rakentaminen ei ole helppoa.

Esimerkkinä vaikka nyt maahanmuutto. Oliskohan siitä viitisen vuotta, kun tuli populaa ovista ja ikkunoista, niin silloinen pm Sipilä kertoi ratkaisuksi ongelmaan Suomessa, odottaa EU tason ratkaisua.

Niin siitä on viisi vuotta ja sitä ratkaisua ei ole tullut.

Kaikki sopimukset on läyhiä kompromisseja, eli ei oikeastaan kenellekään täysin hyviä ja puolelle jäsenmaista aina huonoja.

Muut talousmahdit kykenevät nopeisiin ratkaisuihin tilanteen mukaan, kun EU vasta lähtee neuvottelemaan kompromissiä.

Kun viiden vuoden päästä kulloinkin kyseessä olevaan asiaan on vihdoin saatu joku keskinkertanen kompromissi, niin huomataan, että asia, jota lähdettiin sopimaan, on jo vanhentunut, mutta asia lyödään silti lukkoon, kun sitä on nyt jo niin kauan veivattu, niin siihen täytyy saada päätös. Muodostuu siis aina tilanne, että tulee jossain kohtaa aina tärkeämmäksi saada joku sopimus, kun mikä itse asia on.

Kun sopimuksen aikaan saaminen on kestänyt viisi vuotta, niin muuttaanhan sitä ei viitsi kukaan edes yrittää lähteä enää.

Mitäs se jos meiltä unohtuu jotain alueita hiilinieluiksi luettavaksi, tai hakkuumäärät perustuu vääriin tietoihin, tai muuten metsien hoito on erilaista, mutta mitäs siitä. Ollaan telkkarissa polleina, kun on saatu aikaan sopimus, viis siitä millainen, kun vaan on sellainen ihme tapahtunut, kun sopimus.

2. Sisämarkkinat. Niin sehän on pelkästään hyvä asia ja elinehto Suomelle, kuten valtaisassa mediassa meille muistetaan aamusta iltaan kertoa. Se vaan hieman unohtuu, että sisämarkkinat oli jo ennen EU:ta, mutta toki EU toi niihin lisäksi maatalouden, eli mahdollisti ruoan, kuten lihan ja viljatuotteiden tuomisen tänne muista eu maista.

En ihan äkkisilleen keksi, että mitä hyvää siinä on, mutta kai siinä on, kun me jopa maksamme pari miljardia jäsenmaksua vuodessa eli EU tukia, joista suuri osa menee maatalouteen. Eli tuemme veroeuroilla esimerkiksi Belgialaista tai Puolalaista maatilaa, jotta ne saa tuotantokulut pidettyä niin pienenä, että niitä maataloustuotteita on kannattavaa myydä jopa Suomeen asti, vaikka luulisi, että rahtikulut jo tekisi asian kannattomaksi.

Ai niin, mutta eihän se rahti niin paljoa maksa, kun laivayhtiöthän ovat suurimpia yritystukien saajia Suomessa. Eli veroeuroilla (käänteisesti) tuetaan vielä EU:jäsenmaksujen lisäksi, sitä ulkomaisten maatilojen kilpailukykyä.

Suomessa tulee virastoista ihmisiä säännöllisesti tarkastamaan, että tuotantotilat on kunnossa ja jos ei ole, niin loppuu hommat. Ja lasku tulee aina pelkästä käynnistä.

Jos jossain muussa EU maassa ei ihan niin jämptisti toimita ja karsina saa olla sentin liian kapea, mutta ei sillä niin väliä, niin onko kilpailu reilua?

Jos verotus on kilpailijalla pienempi, niin onko kilpailu reilua?

Missä asiassa meillä on Suomessa halvemmat kulut, joka toisi edes vähän tasaväkisemmäksi yhteisiä markkinoita?

Hommahan toimisi hyvin, jos jäsenmaat olisivat kehityksessä samalla viivalla, mutta silti häviäisimme kilpailussa, koska pitkät välimatkat ja kylmät talvet nostaa energian kulutusta suhteessa eteläisempiin EU maihin.

EU:n pahin vihollinen on sen jäsenmaa. Kun niissä asuu sellaisia itsekkäitä paskiaisia, jotka haluavat ennemmin ostaa kotimaista, mutta siihenhän on toki jo masinoitu nämä valmistettu EU alueella meidän itsekkäisten paskiasten kiusaksi.

Mitenkäs keskustan ja vihreiden, eli noiden ilmastosta niin kovasti välittävien puolueiden mielestä tuo ruokaralli rekoilla ja lavoilla lahden yli noin niinkun ilmastoasioiden puitteissa tulisi nähdä?

Ja juu, ei kannata talvella tomaattia täällä kasvattaa, tiedän.

3. EU haittaa kehitystä. Tämäkin kuullostaa varmaan hullulta, mutta raotan hieman. Eli nuo edellä mainitut seikat aiheuttaa siis hintakilpailua jäsenmaiden kesken, eli samaan aikaan, kun pitäisi kilpailla paremmilla tuotteilla jne niin pitää kilpailla hinnalla.

Jos joku kuvittelee, että kotimainen kliintekki  sitä sun tätä, niin se lakkaa olemasta kotimaista se kliintekki aika pian, kun omistajat huomaavat, että tehtaan voi siirtää sinne missä se on halvempi tuottaa, kuten viimeaikoina on nähty.

Miksi täällä on kalliimpaa, no nekin jo mainitsin, eli suuremmat energiakulut ja toki verotus ja palkat vaikuttaa.

Miksi verotusta on tarvinnut sitten nostaa niin paljion, että se jopa vie vientiyritystemme kilpailukykyä? No olisko niitä yrityksiä muuttanut halvempiin maihin verotuloinensa ja kai ne tuloverotkin pienenee aina, kun esimerkiksi yksi robotti, tai tekoäly korvaa esim 100 työpaikkaa. Tuokin on mielenkiintoinen seikka, että mistä niille sadalle töitä sit mut se vähän lipee liikaa aiheesta.

3. Tullimaksut. Kun kolmansista maista tuodaan jotain EU alueelle, niin EU määrittelee tullit niille. Pyykkikoneelle esimerkiksi 50% tai sähköpyörälle jopa 80% jne. (en tarkistanut tämänhetkisiä lukuja, koska se  ei ole tässä oleellista)

Nyt tullimaksut tilitetään EU:lle jäsenmaksujen lisäksi. Eli joka vuosi muutama sata miljoonaa euroa tilitetään EU:lle kun vaikka Kiinasta Suomeen tuonnista on kerätty veroa. Millähän logiikalla tuokin on saatu perusteltua läpi, että tullimaksut ei jää kohdemaahan?

Vapaakauppa taas on sana, joka on pelkästään positiivista kaikille, eikö niin?

Mutta jos nyt on vaikka kaksi valtiota, jossa toisessa ollaan kehitytty pidemmälle. Roskia ei dumpata mereen, on kunnallinen terveydenhuolto ja laajat palvelut ja toisessa ei. Ei ole kunnalispalveluita, töitä tehdään 14tuntia 7 päivänä viikossa, päästöistä ei tarvitse välittää jne.

Näiden maiden välille, kun muodostuu vapaakauppa, niin oletus on se, että molemmissa alkaa mennä vielä paremmin.

Vai käykö niin, että siellä halpamaassa ei oikeastaan mikään luo painetta parantaa mitään, mutta kalliimmassa maassa halpatuonti aiheuttaa painetta veronkiristyksille, palkanalennuksille ja palveluiden leikkaamisille?

Mikäli maiden välillä olisi tullimaksu joka on määritelty kyseisten maiden välisten erojen kombensoimiseen, niin se loisi halpamaalle painetta parantaa niitä epäkohtia ja sitä mukaa tullimaksu pienenisi, kun asiat tulee kuntoon. Näin jossain vaiheessa saavutettaisiin kestävästi tilanne, jolloin niitä tullimaksuja ei enää tarvittaisi ja työolot ja palvelut olisi kohdallaan molemmilla.

EU:ssa tämän kohdan yli vaan hypättiin ja siitähän nyt ainakin osittain seurauksena on nähty reippaasti yli 100miljardia velkaa, palveluiden leikkauksia, verojen kiristystä ja palkkojen alennusta.

4. EURO. Euro on tuonut meille vakautta ja vaurautta ja on se kyllä mahtava juttu. Korotkin on vuositolkulla ihan nollissa ollu, eli pelkästään positiivista asiaa, kun lisäksi vielä lentokoneella, kun menee lomille eurooppaan, niin ei tarvitse vaivata päätänsä yksinkretaisella laskutoimituksella, kun miettii tomaatin hintaa.

Vai onko se ihan näin?

Jos jollain ihmeen kaupalla saa jonkun euroa kannattavan keskustelemaan euron kannattuvuudesta, joka jo itsessään on hatunnoston arvoinen saavutus, niin mieluisin argumentti heillä on tuo edullinen korko.

Siitä pari sanaa. Jos ostit 20 vuotta sitten talon ja sen hinta oli 100.000 ja siihen korkoa päälle toinen mokoma, niin maksoit siitä 200.000.

Mutta kun korot on ollut alhaalla, niin kysyntä on kasvanut roimasti varsinkin kasvukseskuksissa, niin saman kämpän hinta on voinut jopa monikertaistua, niin maksat nyt siittä samasta kämpästä käytännössä enemmän, vaikka korko olis nolla.

Toki palkat on joillain aloilla myös noussut ja varmasti hyötyjäkin on.

Mutta ite kun olen tälläinen yhteiskunnan jarru, eli pienyrittäjä jolle riittää vaan laskujen maksu, enkä ole kasvattanut ja kehittänyt liiketoimintaani, niin kymmeneen vuoteen ei ole laskutushintani juurikaan noussut. Voi tietty johtua siitä, että olen vaan huono, heh.

Jännä juttu sekin, että velka koetaan huonona asiana, mutta halpa korko hyvänä..

Mutta se selittynee sillä, että käytännössä kaikki raha, on jonkun velkaa ja talouden kasvu tarkoittaa velan kasvua. Jos velan määrä ei jatkuvasti kasva, niin talous sakkaa ja samaan aikaan monien mielestä velkaa ei pitäisi ottaa. Jos kaikki velat maksettais nyt pois, niin loppuisi raha kierrosta.

Kun keskustellaan eurosta, niin pitäisi keskustella yhteisvaluutasta.

Toki se on yhteisvaluutan kannattajille helpompi puhua vaan eurosta, koska se rinnastetaan siihen ainoaan, siis ainoaan hyötyyn, eli siihen, että niitä laskutoimituksia ei tarvitse ulkomailla tehdä.

Sekin on niin pieni hyöty enää, kun  lataa kännykkään sovelluksen, joka viivakoodista kääntää hinnan omaksi valuutaksesi. (en tiedä onko sellasta..)

Mutta yhteisvaluutta on siis se, jonka hyödyistä ja haitoista pitäisi puhua. Sen hyödyistä puhumisen jätän muille, kun en kerta kaikkiaan tiedä yhtäkään.

Haitoista on helpompi puhua, kun ne me näemme kaiken aikaa ja joka päivä.

Suurin ongelma yhteisvaluutassa on hyvin samankaltainen, kun EU:ssa. Eli kun jäsenmaat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa, niin rahapoliittisten toimien teho on huono, ainakin joillekin jäsenmaille aina.

Jos Saksassa lähtee talous nousukiitoon, niin Saksa tarvitsisi korkojen nostoa, inflaation hillitsemiseksi, mutta samaan aikaan saattaa esimerkiksi Suomi olla tilanteessa, että tarvittaisiin rahapoliittista elvytystä, ja koron laskua.

EKP voi tehdä vaan jomman kumman, sillä rahapolittiset toimet on aina samoja kaikille sen jäsenmaille. Milloin meillä on viimeksi ollut sellainen tilanne, että kaikkien jäsenmaiden rahapoliittiset tarpeet on ollut samoja ja koska mahtaa olla seuraavan kerran?

Kun korona joskus toivittavasti väistyy ja talous lähtee nousuun, niin lähteekö Suomen talous yleensä samaan aikaan nousuun, kun kärkimaiden kuten Saksan, vai  viiveellä?

EKP on pakotettu tuolloin lopettamaan rahapoliittisen elvytyksen, eli arvopaperiostot, eli rahan tyhjästä luomisen ja nostamaan korkoa.

Miten se vaikuttaa Suomeen, kun täällä tarvittas vielä nollakorkoa ja elvytystä, mutta elvytys loppuukin ja korot nousee. Tulkaa sillon kehumaan sitä euroanne taas, kuinka vakaasti se pitää meidät lamassa…

Nollakorko on muodostunut uudeksi normaaliksi, mutta pitäisi ymmärtää, että se ei missään tapauksessa ole tavoite, vaan se on kriisitoimi. Tämä euron kriisi on kestänyt jo niin pitkään, että moni ei edes ymmärrä sen olevan mitenkään poikkeava tai huono tilanne.

Euroopan keskuspankin päätehtävä on hintavakaus, eli pitää inflaatiokehitys vakaana ja hyvin usein sen ihanne tasoksi on määritelty hieman alle 2%.

Tämä ei ole mikään euron tai eu:n keksintö, vaan se otettiin käyttöön jo -90 luvun alussa muistaakseni Itävallassa ja se on omaksuttu käyttöön jo laajalta ympäri maailman.

Tuo 2% taso on haluttu ilmeisesti siksi, että se riittäisi puskuriksi deflaatiota, eli hintojen laskua vastaan, mutta ei ole kuitenkaan liian suurta hinnan nousua, jotta se liikaa heikentäisi ostovoimaa, joka taas on huono taloudelle.

Kuitenkin se suurin pelko on se hintojen lasku. Äkkisälteen tuntuis, että hintojen laskuhan olisi hyvä asia, mutta taloudelle se ei ole ja me olemme täällä palvelemassa taloutta, eikä talous meitä, näin se vaan on.

Jos jonkun on oletettava maksavan huomenna vähemmän, kun tänään, niin se ostetaan silloin huomenna, tai ylihuomenna, jos se on silloin vielä halvempi, eikö niin. Kun hinnat on laskusuunnassa, ostaminen loppuu, eli velan ottaminen loppuu, eli talouskasvu loppuu.

Eli ihanne tilanne,  halpenevat hinnat ja mahdollisimman vähän velkaa, on taloudelle katastrofi.

EKP:n toimet tuon hintavakauden ylläpitämiseksi on siis säädellä korkotasoa, eli jos meinaa hinnat lähteä liikaa nousuun, niin nostetaan korkoa kysynnän hillitsemiseksi ja päinvastoin, kun talous alkaa seisahtua.

Kun korko on jo nollissa, tai jopa pakkasella, niin EKP eväät on normaalisti syöty. Siksi ei ole ihanne tilanne nolla korko, koska sillon EKP:llä ei ole pelivaraa toimia.

EKP:lle se on sinäänsä ihan sama vaikka korko olisi 100% kunhan tuo inflaatio on 2%.

Kun talous ei meinaa kasvaa vaikka korko on pohjassa, niin on keksitty uusi lääke.

Eli se elvytys. Ei tämä elpymisväline joka me maksetaan suoraan veroina, vaan tuossa 2015 kieppeillä alkanut EKP elvytys, jolloin ekp julkaisi 1,24biljoonan euron paketin alkuun. Eli ekp loi tyhjästä rahaa ja tunki sen markkinoille, jotta talous lähtisi kasvuun ja loisi painetta hinnanousulle, jollon siis tuo inflaatio kiipeäisi tuohon 2% tasolle.

No siinähän kävi vielä, niin, että maailman markkinoilla euron arvo suhteessa päävaluutta usdollariin, tippui hetkessä lähes 1,5 tasolta noin 1,1 tasolle.

Nyt tulee kamala sana eli devalvaatio, hui kauheeta. Euro siis devalvoitui noin 30% samaan aikaan, kun reipas biljoona luotiin tyhjästä ja puskettiin markkinoille. Se ei tainnut suuntautua ihan siten, kun piti, eli nyt nuo elvytysrahat, eli nyt jo yli 3 biljoonaa tähän mennessä, on ohjautunut pörssimarkkinoille ja pitää keinotekoisesti osakkeiden hintoja tasolla, joka ei perustu mihinkään, eikä millään tavalla peilaa talouden tasoa.

Kun audin tai bemarin hinta euromaiden ulkopuolella äkisti laski 30% niin se sai aikaan kysyntää, joka hetkeksi kantautui jopa tänne meille Suomeen asti. Viiveellä tosin. Mutta vaikutus siis sama, kun markan devalvoinnessa aikanaan, eli toimi kun junan vessa.

Mutta vaikutus ei ole pitkäkestoinen, sillä ekp joutui jo 2019 syksyllä jatkamaan elvytystä ja korot pysyi alhaalla hetkellisen piristyksen jälkeen.

Samaan aikaan Sipilä täällä ”laittoi Suomen kuntoon”.

Ihan oikeesti, kumpiko vaikutti tuohon Suomeenkin sattumalta Sipilän kaudelle osuneeseen hetkelliseen nousun enemmän, euron 30% devalvointi ja biljoonien buusti tyhjästä luotua elvytysrahaa, vai Sipilän yritys laskea palkkoja 5% eli jos tehtaan palkkakulut on noin 10% ja siitä siis pudottaa 5% ja ottaen huomioon, että tuokin pieni sisäinen devalvaatio saattoi kuitenkin jäädä vain suuremmiksi osingoiksi osakkeen omistajile, eli se vientituotteen hinta ei välttämättä laskenut lainkaan.

Oma henkilökohtainen mielipiteeni ja josta saa ja pitääkin olla erimieltä on, että se on ihan se ja sama, vaikka Sipilän hallitus olisi lätkinyt vaan korttia ja juonut kaljaa aamusta iltaan Kesärannassa, niin tuo Suomi olisi noiden EKP toimien takia tullut kuntoon ihan yhtälailla, tai ehkä jopa paremmin.

 

TeroTeukkaAhtola

Lempiaiheita eu:n tulevaisuus, yhteisvaluutta euro, talous, ekp, rahapolitiikka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu