Valtio maksaa jo 33 prosenttia Suomen vuokrista

Valtio maksaa jo 33 prosenttia Suomen vuokrista – ”Kärjistäen voisi sanoa, että tulta yritetään sammuttaa bensalla”

Asumistukea maksetaan sitä enemmän, mitä kalliimpi asunto ja yläraja isompi, mitä kalliimpi alue.

Mitä nopeasti vilkaisin kela:n laskurilla

niin siinä, kun matalamman kustannuksen kaupungissa max tuki pyörii 600e nurkissa, niin Helsingissä se oli noin 900e, kun laitoin 2 aikuista ja 2 lasta pienillä tuloilla laskuriin.

Äkkisiltään voisi kuvitella, että tuo asettaa painetta asumiskulujen nousuun juuri siellä, missä se on jo kalleinta, eli kasvukeskuksissa, jossa myös pula asunnoista on suurinta.

Tässä näen pari ongelmaa, jotka vaikuttanevat negatiivisesti Suomen talouteen.

Toinen on se, että jos palkat ei nouse samaan tahtiin, kun asuminen, niin ostovoima vähenee, varsinkin niillä, jotka vielä itse maksavat asumisensa. Ostovoiman heikkeneminen heikentää kysyntää ja se hidastaa talouden kasvua ja kehitystä.

Varsinkin, kun nyt samaan aikaan on painetta vientikilpailukyvyn parantamiseen, kun olemme euron vankeina suurilla sisämarkkinoilla, niin joudumme kilpailemaan palkoilla pärjätäksemme kilpailijoitamme vastaan yhteisillä sisämarkkinoilla.

Eli toinen asia, joka tuossa asumistukimallissa on huonoa, että se heikentää meidän vientikilpailukykyä, koska se nostaa asumisen hintaa, eli vaikuttaa negatiivisesti vientikilpailukykyyn ja sitä kautta meidän talouteen.

Kolmas huoli vielä, joka on vielä enemmän ”mutuilua”, kun nuo ensimmäiset, eli nyt kun elyvytysbiljoonia on jaettu ekp:n toimesta hintavakauden ylläpitämiseksi ja korot on olleet matalalla, niin se on ohjannut rahaa tuottamattomilta pankkitileiltä kiinteistösijoituksiin ja tämä lisää tuota ongelmaa entisestään ja muodostaa uhkan kuplan muodostumiselle, eli asuntojen hintojen ylikorostuneisuuudelle.

Moni on ottanut nollakorot ja jatkuvan asuntojen hinnan nousun uudeksi normaaliksi, niin siinä voi olla ikävä tilanne raskaasti velkaisten sijoitusasuntojen kanssa sitten, jos ekp jollain ihmeen kaupalla selättää hintavakauden ongelmat ja kykenee nostamaan ohjauskoron sinne 3-4% jonka voisi katsoa olevan edes jollain muotoa normaali tilanne ja antaisi edes pienen pelivaran rahapolitiikkaan.

Eli jos EKP saa rahapolitiikassa hintavakausongelman korjattua, niin tuleeko siitä toinen ongelma finanssipolitiikassa ja näiden rakaasti velalla tehtyjen sijoitusten hoitamisessa?

On helppoa ladella ongelmia, mutta ratkaisuja onkin vaikeampi.

Koska me emme mitenkään voi vaikuttaa enää rahapolitiikkaan, kun se on ulkoistettu Euroopan keskuspankille, niin jäljelle jää tässä asiassa se mitä noille asuntojen hintojen nousulle muuta voi tehdä.

Mitä jos tehtäisiin kokeilu, että tuo asumistuen määrä olisi esimerksi neliömääräkohtainen per asukas ja riippumatta sijainnista, tai asunnon hinnasta?

Miksi?

Se nostaisi asumistuen määrää suhteessa, mitä halvemman ja halvennasta kaupungista kämpän otat, eli käänteinen vaikutus nykyiseen hintoja nostavaan tilanteeseen.

Miksi?

Se laskisi asuntojen hinnannousupainetta kasvukeskuksissa ja helpottaisi asuntopulaa ja joskus voisi taas jopa ihan omalla palkalla pystyä maksamaan oman asumisensa jopa kasvukeskuksessa.

Se lisäksi parantaisi oloja alueilla, jotka kärsivät muuttotappiosta.

Ja vielä se viimeinen, mutta ei vähäisin, eli se laskisi palkkojen hinnannousupainetta ja näin vaikuttaisi vientikilpailukykyyn positiivisesti varsinkin näillä meidän tärkeiksi kehutuilla sisämarkkinoilla.

Olisiko tässä ideaa, vai seuraisiko tästä muita ongelmia?

Nykyiselle hallitukselle tämän suuntainen ei tietenkään sovi, koska demarit ja heidän asuntomarkkinat ja vihreät ja heidän halu sulkea maaseudut kokonaan ja vähän samaan tapaan keskusta, joka haluaa keskittää maaseutukaupungit muutamaan kasvukeskukseen.

Mutta sillee hypoteettisesti ajateltuna.

 

 

 

TeroTeukkaAhtola

Lempiaiheita eu:n tulevaisuus, yhteisvaluutta euro, talous, ekp, rahapolitiikka.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu