Vorssa 150

Koitan muutamalla sanalla ilmaista, et minkälaisen kunnanvaltuutetun voisi saada sadallaviidelläkympillä.

Siinä meni varmaan ekaan lauseeseen jo kaikkien äidinkielenopettajien äänet, kun en tiä oliks toi sataviiskymppiä yhdyssana 😀 😀 😀

Nyt kun tuo isompi koulu tuossa jo nousee, mistä viimevaaleissa vielä taidettiin vääntää, niin on aiheet vähemmässä, mutta noin yleisesti kouluista pari sanaa, kun osa kuntalaisista haluaisi lopuistakin kouluista eroon mahdollisimman nopeasti.

Katson asiaa kokonaisuutena Forssan tulevaisuuden hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja talouden kannalta.

Jos tuijottaa vain laskukaavaa, että jonkun koulun kulut on vuodessa määrä x ja sulkemalla koulun säästää sen äksän, niin se ei mene niin.

Aina puhutaan lapsimäärien vähenemisestä ja siitä seuraa nämä koulujen sulkupuheet, mutta miksi ei keskitytä siihen juurisyyhyn, eli lapsimäärän kasvattamiseen.

Mun mielestä se on ikäänkuin luovuttamista aina kun joku koulu tai muu palvelu suljetaan. Aha, nytpäs taas väkee muutti sen verran pois, et karsitaas vähän kuluja ja homma on sillä hoidettu.

Jos joku lapsiperhe katselee muuttoaikeissa taloa vaikka Talsoilasta tai Vieremästä, niin on selvää, että huhut koulun lopettamisesta vaikuttaa negatiivisesti ja takeet koulun jatkamisesta ainakin jokusen vuoden positiivisesti.

Esimerkkinä nyt vaikka tuo Kojon koulu. Mulle se on aina Kojon koulu, kun sillä nimellä tuota Koijärven koulu-päiväkotia silloin kutsuttiin, kun siellä itse kävin ala-asteen.

”Kun Koijärven koulu-päiväkodin rakentamista suunniteltiin, ennusteet oppilasmääristä olivat siinä rajalla, kannattaako rakentamista aloittaa. Sinnikkyydelllä ja mittaamattomalla yhteishengellä koulu-päiväkoti saatiin aikaiseksi, ja kyllä kannatti. Tänä päivänä niin oppilasmäärät kuin -ennusteetkin ovat ylittäneet kaikki odotukset ja oletukset ylivoimaisesti. Tällä hetkellä Koijärven koulu-päiväkodilla on lapsia yhteensä 115, ja se on 20 aikuisen vakituinen työpaikka.”

-90 luvun laman aikaan kun pääsin ammattikoulusta putkipuolelta stipendi kourassa, niin ei ollu putkihommia, eikä ihan heti oikein mitään muutakaan. Se kuitenkin tuo katastrofaalinen vahvan markan politiikka ymmärrettiin vihdoin lopettaa ja markka laitettiin kellumaan syksyllä -92 ja siitä alkoi Suomessa tasainen nousukausi ja töitä löytymään. Ensin olin Cooperilla hiomassa mailanlapoja. Katselin ylöspäin niitä arjen pieniä sankareita, jotka saivat ihan maailman huippupelaajille niitä lapoja muotoilla erikoistoiveiden mukaisesti.

Forssassa oli silloin myös Kohon tehdas. Siitä kuitenkin päädyin Forsteelle jääkaappeja kasaamaan ja kylältä löytyi myös Novarttia ja Finlaysonnia ja monia isoja työllistäjiä.

Tehtaat on kiinni ja väki vähentynyt, mutta paljon on onneksi tullut uutta tilalle, kiitos meidän yrittäjien, jotka laittavat itsensä ja omaisuutensa likoon.

Nyt Suomi on eurovaluutassa ja meille ei tule -90 luvun kaltaista nousukautta ja vientialan tehtaita, kuin sieniä sateella. Eurovaluutta määräytyy Saksan taloustilanteen mukaan ja se on Suomelle sen verran vahva, että olemme tavallaan taas siinä katastrofaalisessa vahvan valuutan tilanteessa, mutta emme voi sitä kelluttaa, koska rahapolitiikka on luovutettu EKP:n tehtäväksi, kun markasta luovuttiin.

Tästä syystä uudet vientialan yritykset ovat  jotain uusia innovaatioita, joita saadaan vietyä ulkomaille siksi, että vastaavia ei muualla ole. Kun meillä ei ole enää sitä oman valuutan tuomaa kilpailukykyä, niin on aika hankala kilpailla vaikka jääkaappien viennillä, jos toisilla euromailla voi olla palkat kolmanneksen meidän palkoista ja matalampi veroaste.

Laadukkaalla koulutuksella Forssa voi saada niitä uusia innovaatioita, mutta Forssan talouden kannalta me tarvitsemme tänne ihmisiä.

Toki isot tehtaat tuo kerralla paljon työpaikkoja, mutta niin tuo ihmisetkin.

”Yle: Joka kolmas suomalainen haluaa asua maaseudulla”

”Maaseutua pitävät parhaana asuinpaikkana ne, jotka jo asuvat alle 50 000 asukkaan kunnissa, mutta myös suurten kaupunkien asukkaat haaveilevat maalle muuttamisesta. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa asuvista joka kymmenes asuisi mieluiten maalla. Muun pääkaupunkiseudun asukkaista joka kolmas haluaisi maaseudulle.Pikkukaupunkiin tai taajamaan haluaisi muuttaa 28 prosenttia suomalaisista.”

Sanoin, että katson tuota kouluasiaa kokonaisuutena.

Näen sen niin, että kuten tuo yläpuolelle linkkaamani tutkimus osoittaa, niin on valtava potentiaali, millä se muuttotappio voitaisiin kääntää voitoksi.

Nyt kun tuo etätyö on saanut aivan uudet mittakaavat, niin on valtava määrä potentiaalisia ihmisiä muuttamaan suurkaupunkien vilskeestä pienempiin kaupunkeihin ja nämä meidän pienet koulut ja palvelut ovat kilpailutekijöitä siinä pelissä.

Jos siellä Hesalainen lapsiperhe alkaa katella uusia maisemia, niin se voi haluta taaperonsa pieneen lähikouluun, tai suuren kouluun.

Nyt kun meillä vielä on tämä kilpailutekijä eli molempia tarjolla, niin se tilanne pitää vähintäänkin säilyttää.

Jos ne ihmiset katselee sitä säästöpotentiaalia, mikä kapeakatseisella numeron tuijottamisella voi näyttää siinä paperilla, jos saadaan annettua muutamalle opettajalle kenkää ja rakennuksen ylläpitokulut pois, niin miltä se viivan alle jäänyt luku näyttää sitten, kun muutama perhe muuttaa täältä taas pois, kun koulu suljetaan?

Jotta voi pitää koulua yllä, pitää olla sinne lapsia.

Ihan sama pätee työpaikkoihin, eli yrityksiin.

Meillä onneksi täällä on vielä seudulla näitä isompiakin yrityksiä esimerkiksi tuossa Pilvemmäen suoralla.

Nykymaailmassa ison yrityksen on usein melkein pakko kasvaa. Jos et kasva, niin sitten joku toinen täyttää sen kasvuraon ja vie lopulta sunkin työt.

Meidän yritykset tarvitsevat työvoimaa, jotta ne voivat toimia ja kasvaa.

Kun joku perhe muuttaa tänne  tehdäkseen vaikkapa etätöitä, voi mukana tulla puoliso, joka on potentiaalista työvoimaa. Ja sitten ne lapsetkin kun kasvavat.

Väkimäärän lisääntyminen vaikuttaisi tietenkin myös kulutukseen ja luo sitäkin kautta lisää työpaikkoja ja verotuloja.

Ei tietenkään pidä heittää pyyhettä kehään kuitenkaan niiden isojen yritysten houkuttelimisessakaan.

Se ei taida riittää, että silloin tällöin muutama hauska kirjailija mainostaa Forssaa TV paneelissa, tai jos torilla kehumme toisillemme, kuinka hyvät kulkuyhteydet täältä on muuttaa pois.

Jos mun tehtävä olisi houkutella Forssaan yrityksiä, niin hakisin kaikki uutiset kasvuyrityksistä ja lähtisin niiltä suoraan kysymään, voisiko Forssa tarjota niille jotain.

Säännöllisesti kun kävisi tarjoamassa tonttia ja viemässä esitteet vapaista kiinteistöistä yrityksille mitä tarjolla ja tiedot palveluista ja  koulutusmahdollisuuksista ja niistä kulkuyhteyksistä, niin kyllä sieltä joskus jotain tärppäisi.

Eilen aamulla joku ministeri halusi nostella kiinteistöveroja ja niitä veroja moni muukin on heti nostelemassa, kun kassassa on vajetta.

Siinäkin pitäisi muistaa kokonaisuus.

Sitten kun joku yritys kyllästyy niitä aina vaan korkeampia veroja makselemaan ja kerää releensä ja vie ne johonkin missä on kohtuullisempi verotus, niin voi se veronnostelija taas katsella, että mitä numeroita siellä viivan alla olikaan.

Ilmasto on kuuma puheenaihe, niin kerronpa siitäkin mielipiteeni jos se jotain askarruttaa.

Mittasuhteet ja aikajana. Siinä on ne tärkeimmät asiat mitä ilmastoon tulee.

Mä otin yrikselleni Leasingilla sähköauton 2014 joulukuussa ja ajoin sillä 2 vuotta ja sinä aikana 24500km.

Myin sillosen autoni eli vähän reilun 200tkm ajetun farmarimersun pois. Luulin olevani jonkinlainen edelläkävijä, mutta nyt ymmärrän olleeni vain putkiaivoinen pelle.

Jos mietin tuota omaa kokemustani ja mikä sen vaikutus oli ilmastoon, niin luulen, että se mun sähköpakuni on paalissa, kun sen akun kapasiteetti vielä muutaman vuoden laskee, mutta se mun vanha mersu todennäköisesti painaa menemään vähintään 600-700tkm ja sitten lopulta voi päätyä johonkin afrikkaan kulkemaan niin kauan kun liikkuu.

Kun tuo leasing nissani oli tehdastilaus, niin minä aiheutin tavallaan sen auton valmistuksen kun päätin sen yritykselleni liisata.

”Yhteen sähköauton akkuun tarvitaan Suomen Malmijalostus Oy:n mukaan malmiraaka-aineiden yhdistelmä, jossa on esimerkiksi 50 kg nikkeliä, 7 kg kobolttia ja 8 kg litiumia.Malmin louhinta, jalostus ja kuljetus kuluttavat energiaa, ja siitä syntyy päästöjä. On arvioitu, että yhden litiumtonnin irrottaminen maaperästä Chilessä vaatii 1250 tonnia painavan maamassan nostamista suola-aavikolla sijaitsevasta kaivoksesta.”

Kun mietin, että mä myin toimivan auton pois, millä oli elinkaarta vielä useita vuosia jäljellä ja sitten aiheutin sähkönissanin valmistuksen, jonka elinkaari on erittäin lyhyt, niin mähän lisäsin niitä päästöjä.

Jos vielä mietin, että niitä vastaavia sähkönissaneita tarvitsee rakentaa 5 että pääsee saman kilometrimäärän kun yhdellä diisselimersulla, niin siitä voipi laskeskella sitä hiilikuormaa.

Lisäksi jos miettii mitä Arttu Harkilla oli sanottavaa sähköauton hyötysuhteesta.

Mulla ei ole mitään ideologista syytä vastustaa tai kannattaa sähköautoja, mutta kahden vuoden kokemus on ja iso lovi lompakossa.

Edelleen kuitenkin on pieni haave, että kunpa joskus voisi soittaa sähkönsiirtoyhtiölle, että tulkaa repiin se piuhanne helvettiin mun tontilta ja latailla akkuja katolta tulevalla aurinkovoimalla jne, mutta mitään realismia siinä ei ole, ainakaan vielä.

Autoilua verotetaan moninkertaisesti siihen nähden, mitä sieltä palaa rahaa tiestön kunnossapitoon. 8 miljardilla saadaan teitä missä on  ämpärinkokosia reikiä siellä täällä.

Mihin ne verorahat menee? No vaikka 4000e kustannustukeen, minkä minäkin voisin saada, jos vaihtaisin öljykattilan ilmavesipumppuun.

Toki noita hankintatuet on elvytyskeinona hyvä juttu ja lämpöpumpputuet työllistävät ihan omaa alaani ja talouden elvytyksen kannalta toimii.

Toripistefiissä on jatkuvasti myytävänä lähes ilmatteks hyvinkin tuoreita öljylämmitysjärjestelmiä ja kattiloita.

Mun kattila on vuodelta 2008 ja vanha oli vuodelta -67. Se toimi siis noin 40 vuotta. Toki silloin lämpöpumppu on järkiostos, kun vanha järjestelmä on elinkaarensa lopussa, mutta itse en näe järkeväksi ottaa nyt 4000euron tukea kattilan vaihtoon vaikka sen itse voisin asentaa.

Olen noita pumppuja asennellut työkseni jonkun verran, mutta en kuitenkaan ole mikään pumppuammattilainen, mutta sen verran on kokemusta, että pystyn niiden elinkaarta jotenkin arvioimaan.

Mä veikaan, että ne toimii ehkä 10 vuotta tai korkeintaan 20 ja siinä ajassa hyötysuhde varmasti kehittyy niin paljon, että se kannattaa vaihtaa siinä 10-15 vuoden päästä kulutuksen takia tehokkaampaan, jos se ei siis ole hajonnut ennen sitä.

Jos siis mä laittasin nyt ton täysin toimivan pannun kierrätykseen, millä on elinkaarta jäljellä aivan varmasti vielä sen 30-40 vuotta, niin minkälaista säästöä siinä saan?

Ostaisin 2 tai 3 ilmavesipumppua siinä ajassa, minkä toi nykyinen öljypannuni kestäisi varmasti.

Eli siitä kulutuksen säästöpotentiaalista ja hiilikuormasta pitää vähentää kahden tai kolmen IVP kulut.

Kannattaa myös huomioida, että kattiloita valmistetaan Suomessa ja pumput rahdataan savuavilla laivoilla Kiinasta ja muista halpamaista ja kilometritehtaalle joutuu kattilan valmistajien lisäksi myös öljykuskia, nuohoojaa ja huoltomiestä, öljyn myyjää jne. Ei niistä kaikista tule pumppumyyjiä ja asentajia.

Liian nopealla aikajanalla väkisin väännetyt ilmastotoimet nostavat kuluja ja se heikentää koko Suomen vientikilpailukykyä. Kyllä ne joillain aloilla  lisääkin sitä vientiä, jos jotain greentekkiä saadaan vietyä, mutta se myös heikentää sitä, kun kokonaisuutta katsoo.

Hiiliriman vetäminen 15 vuotta kilpailevia vientimaitamme lähemmäksi pakottaa meidät siis nostamaan verotustamme jotta ilmastokulut saadaan maksuun ja se aiheuttaa vientituotteidemme hintojen nousua, eli kilpailukykyyn ongelmia. Lopulta Kiina kopioi kuitenkin kaikki innovaatiot ja  meidän kustantama kehitystyö tuotetaan suurelta osin siellä halpamaissa, kunhan ne tuotteet on niin valmiita, että niitä voi tuloksellisesti myydä.

Ja kun olemme edelleen siinä Saksan valutassa, eli eurossa, niin sitä kilpailukykyä ei paranna rahapolitiikka, joten nähdään näitä Sipilän KIKYjä, eli joudutaan laskemaan palkkoja esimerkiksi tekemällä kolme päivää ilmaiseksi töitä tai luovuttiin lomista, jotta Suomen vienti alkaisi vetämään.

Kun lähdet aamulla  Nesteelle tankkaan ja huomaat bensan maksavan 1,8e/L ja ajat viimisen kerran töihin vientialan tehtaaseen, joka muutti halvemman verotuksen maihin, niin näytä kesoo sille naapurille, joka osti valtion 4000 euron tuella ilmavesipumpun ja 2000 euron hankintatuella sähköauton.

No ei se toki hänen vikansa, ole vaan hallituksemme.

Ymmärrän kuitenkin sen, että tosiasia kuitenkin on, että emme me voi tälle tilanteelle mitään. Tämä ilmastohype ei tästä tule laantumaan ja siinä on myös saumaa yrityksille ja uusille innovaatioille ja siitä pitää tietenkin pyrkiä saamaan kaikki mahdollinen irti, mutta mun mielestä ei ole järkevää toimia liian nopeasti.

Siitä ei hyödy talous eikä ilmasto. Nyt on velkarahaa esimerkiksi elpymisvälineen kautta biljoona tyrkyllä ja valtava lobbariarmeija niitä meidän takaamia velkarahoja kärkkymässä kaikkeen missä lukee cleen tai green ja on tosiasia, että hyvin pieni osa ilmastotoimista oikeasti toimii.

Jotta hiilikuorma voi pienentyä, niin pitää jollain lailla kulutus pienentyä ja se pienentyy kaiken aikaa automaattisesti kun tuotteita kehitetään.

Se, että heitetään kierrätykseen elinkaarensa puolivälissä olevia tuotteita ja vaihdetaan niitä johonkin kiinalaiseen tinkentonkeliin missä lukee vihreähumppa, ei korjaa ilmastoa.

Pitää myös muistaa, että jos se ilmastokuorman, eli kulutuksen pieneneminen onnistuu, niin silloin myös vähenee työvoiman tarve ja sitäkautta supistuu talous.

Jos me otetaan nyt velkaa ja sitä pitäis maksaa sillon, kun tää ilmastoteatteri on valmis, niin millä se silloin maksetaan, kun ei keksitä enää syitä, minkä vuoksi voidaan ottaa  biljoonia euroja yhteisvelkaa EU:ssa.

Kiinassa tehdyt autot menee pyhällä hengellä ja latautuu lähes itsestään kiinasta tuoduista aurinkopaneeleista, mitkä asentaa joku kolmansista maista tuotu työperäinen maahanmuuttaja, jonka palkasta valtio maksaa puolet?

Eli näen ilmastohommelit tavallaan jollain tapaa pakollisena, koska ei ole mahdollisuutta jäädä ulkopuolelle kokonaan, mutta se missä voidaan vaikuttaa on aikataulu ja se, että vedetään sitä aikarajaa kilpailijamaita lähemmäksi on kokonaisuutena virhe vaikkakin toki joillekin toimialoille ja yrityksille suuri mahdollisuus.

Sama pätee kuntatasolla. Jos teemme ilmastoimia, mitkä joutuu maksamaan veronkorotuksina, se on pois kilpailukyvystä ja ostovoimasta ja sitä kautta työllisyydestä.

Normaalin kehityksen nopeuttaminen velkarahalla on riskaabelia touhua. Vähän kun narulla työntämistä ja pitää muistaa, että se lasku tulee sieltä perästä kyllä.

EU on ikävä isäntä Suomen kannalta ilmastohommissa. Olen parivuotta rakentanut puusta valmistettuihin kouluihin ja kauppoihin LVI putkia ja nähnyt kuinka edelleen voidaan rakentaa puusta vaikka mitä.

EU näkee, että metsät pitäisi laittaa kaikki suojeluun ja niiden käyttö lopettaa, kun ne on hiilinieluja. Siellä ei lainkaan ymmärretä sitä mahdollisuutta, miten metsäala voi kestävästi tuottaa materiaalia korvaamaan metallia, betonia ja muoveja esimerkiksi. Ne ei ymmärrä metsien käytöstä yhtään mitään, kun ei niillä ole siellä keskieuroopassa metsiä niin kun meillä täällä. Meillä on europarlamentikkoja edustamassa ja pyrkivät sitä tietoa viemään sinne, mutta ei me olla siellä niissä pöydissä missä päätöksiä tehdään.

Mut joo. Ite perustin tän mun toiminimen 21 vuotta sitten ja sen jälkeen ollu hetken muilla töissä myyntihommissa, mutta edelleen toiminimellä puuhastelen ja myös osakkaana pienessä osakeyhtiössä.

On tullut tutuksi yrittäjän näkökulmasta muutamia seikkoja ja yksi mihin olen kiinnittänyt huomioita on tasapuolisuus yritysten kohtelussa.

Kun päätimme kaverin kanssa ottaa omalla riskillä pankista velkaa ja ostaa vanha kiinteistö kaupungilta luodaksemme siihen yritystoimintaa, niin ei ollut mukava kuulla jälkeenpäin, että sitä oli muille ostajaehdokkaille tarjottu erilaisilla ehdoilla.

Sittemmin kun kyseistä rakennuksesta romahti purkukuntoinen muovinen katos, niin on mennyt kohta kolme vuotta, kun ollaan yritetty saada lupaa rakentaa siihen käyttökelpoista ja hienoa miljöötä kunnioittavaa uutta julkisivua. Nyt kai onneksi siinä taistelussa ollaan jo loppusuoralla, ehkä..

Meille myytiin siis alunperin kiinteistö kalliimmalla hinnalla, kun muille oli tarjottu ja kaupungin taholta väitettiin, että kyseisestä rakennuksesta on suojeltua lähinnä tiiliset päädyt ja oikein erikseen vaadittiin, että siihen muovimörskän tilalle pitäis rakentaa esimerkiksi kahvilaa ja kukkakauppaa ym, niin sitten kun yritämme sitä rakentaa, niin ei käy, kun siinä pitää yhtäkkiä olla kasvihuone ja nyt se helvetin muovipaska olikin sitten suojeltu.

Pitäis olla nyt sitä ilmastohypetystä päällä, niin me ei saatu tehdä siihen romahtaneen katteen tilalle aurinkokennoista katetta, kun sieltä pitää näkyä tähtiä taivaalla, kun sieltä tilasta katselee ylöspäin ja kun olisin saanut sopivan hintaisen maalämpöpumpun, johonka yhtiökumppani olisi voinut kaivaa maapiirin itse kaivurillaan, kun tontilla on kerran tilaa, niin se ei käy kuulemma, kun meidän vuokrasopimusta on jäljellä enää 35 vuotta siitä tontista ja siihen voi sen jälkeen joku muu haluta rakentaa jotain, niin sitä putkea ei sitten ikäänkuin saisi kaivettua enää ylös sieltä metrin syvältä siitä pihalta.

Eli näiden kokemuksien valossa näin yrittäjän näkökulmasta näkisin, että siellä punatiilitalossa voitaisiin ehkä vielä jotenkin pystyä parantamaan toiminympäristöä, missä kaupunkimme yrittäjät toimivat ja luovat työpaikkoja ja tuovat verorahaa ja ostovoimaa.

Siksi haluaisin niin vimmatusti päästä lähempää näkemään, että mitä v…a ne siä oikein touhuu ja halutessasi voit auttaa minua saavuttamaan tämän tavoitteeni äänestämällä numeroa 150 Forssassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

+2
TeroTeukkaAhtola
Sitoutumaton Forssa
Ehdolla kuntavaaleissa

Joka päivä voi oppia jotain uutta

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu