Nato -jäsenyys

Nato -jäsenyyden vakavat uhat

No mutta kun niitä ei ole. Pää vain pensaaseen, niin hyvää tulee, kun ei enää näe, kaikki on kunnossa. Kuuleekin huonosti ja jos radiosta jotakin kuulee niin taustalla paasaa Zelenskyi.

Olen ollut neuvoton NATOn suhteen. Siirtymäkaudella Venäjä tuskin hyökkää maahamme, näin on vakuutettu ja jos hyökkääkin saaden haltuunsa joitakin itäisiä alueita sillä ei ole merkitystä. Haluaako joku vakavissaan jakaa Ukrainan kohtalon. Mitä lännen aseapu auttaa sodassa, se vain pitkittää konfliktia, sotilaita ja siviilejä kuolee. Toimivatko päättäjät vastuullisesti, minusta eivät.

Miksi eivät päättäjät edistä rauhanneuvotteluja vaan pääministerin suulla lisäävät myös aseapua ja kannattavat lisää taloudellisia pakotteita Venäjää kohtaan.

Sitten vielä Venäjä ei käy sotaa vaan toteuttaa erityisoperaatiota. Ei meilläkään 80 -vuotta sitten aina puhuttu sodasta vaan rähinästä.

Sitten omakohtainen kokemus sodan kauhuista. Näin 1940-luvun loppupuolella. Sousimme eteenpäin äidin kanssa  Varviniemestä Mansikkariin. Samaan aikaan Puntarin suunnasta lähestyi matalalentoa neljä teräslintua neliönmuotoisessa muodostelmassa. Tokaisin äidille, mitä lienevät nuo linnut, jotka lentävät siivet paikallaan. Olin tuolloin noin kolme tai neljävuotias. Äiti vilkaisi olkansa yli ja huomasin hänen kyyristyvän pelosta. Pelkäsin hänen hyppäävän mereen minut mukanaan, ja kun en osannut edes uida. Teräslinnut eivät kuitenkaan purkaneet muodostelmaansa vaan ylittivät meidät matalalentoa. Lienevät kuitenkin huomanneet veneessä tapahtuneen liikehdinnän.

Äidin oli kuitenkin sota traumatisoinut. Hän oli useasti nähnyt pommikoneita, jotka pommittivat Uuttakaupunkia. Siellä valmistettiin telakalla miinankuoria. Eräskin pommi oli tuhota kaupungin sairaalan. Tuttua tarinaa nykypäivän Euroopasta.

0
TeuvoKuu-Karkku

Eläkeläinen, akateeminen loppututkinto (uskontotiede). Ennen eläköitymistä lukion lehtori.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu