Havaintokokemuksen ulkopuolelta toimivat persoonat johtavat aina harhaan
Ihmisten tarve ymmärtää maailmaa on synnyttänyt monenlaisia näkemyksiä ja selityksiä asioille. Selitykset voivat olla paikkansa pitäviä, jolloin puhutaan tiedosta, mutta myös uskonnot tarjoavat selityksiä, jotka selittävät olemassaoloa. On tärkeää tunnistaa, milloin on kyse tiedosta ja milloin on kyse jostakin muusta, kuten uskonnosta tai pseudotieteestä.
Jos puhutaan vain sellaisista asioista, joista voi tietää, ei tarvita uskontoja. Tällöin tunnustamme tieteellisen tiedon merkityksen. Tiede on luonut perustan ymmärtää maailman toimintaa, ja sen menetelmät ovat tuottaneet huomattavaa tietoa luonnosta, ihmismielestä ja monista muista aiheista. Tieto on valo, joka valaisee meille asioita, joista voimme saada selville faktat ja todisteet.
Kun käsitellään asioita mistä ei voi tietää, moni erehtyy luottamaan uskontoihin tai pseudotieteeseen. Vaikka uskonnot voivat tarjota henkilökohtaista merkitystä ja yhteisöllisyyttä, ne eivät perustu tieteelliseen näyttöön. Uskonnot kertovat paljon persoonista, joiden olemassaolosta ei voi tietää mitään. Näiden persoonien uskotaan tarjoavan ihmisille tietoa olemassaolon peruskysymyksistä, henkisyydestä ja moraalista. Uskonnot tarjoavat kehyksiä, joissa voimme pohtia ja ymmärtää väärin maailmaa monin eri tavoin. Ne saavat voimansa symboliikasta, rituaaleista ja uskonnollisista opetuksista, jotka erehdyttävät ihmiset sivuuttamaan tieteellisen tiedon rajoitteet.
On tärkeää olla varovainen, kun liikutaan persoonien tai olentojen kaltaisilla alueilla, joiden olemassaolosta ei voi tietää mitään, koska se on varma merkki siitä, että kyse on misinformaatiosta. Ilman perusteellista tietoa ja näyttöä voimme joutua ansaan, jossa väärät käsitykset ja harhaluulot voivat vallata mielen. Kun tarkastelemme uskontojen ja tieteen suhdetta, on tärkeää tunnistaa niiden roolit ja rajat. Uskonnot tarjoavat virheellisiä käsityksiä maailmasta, kun taas tiede antaa meille työkaluja tarkkaan ajatteluun ja tiedonhankintaan.
Mielestäni myöskään tiede ei ole erehytymätöntä. Tiedemiehet kiistelevät keskenään tutkimustensa tuloksista.
Kaikessa mitä ihminen tekee ja ajattelee on myös aina virheen madollisuus, myös tieteen tekemisessä.
Uskontojen kirjalliset teokset eivät ole alunperinkään olleet dokumentteja tapahtumista, vaan pikemminkin tarinoita ja muistikuvia menneistä tapahtumista. Kirjat saattavat sisältää myös totuuksia, mutta kertomusten tapaan ne ovat usein kääritty syvälle kertomuksen koristeiden sisälle.
Myös kirjoilla on arvonsa kun ne kuvaavat oman aikansa elämää ja uskomuksia.
Ilmoita asiaton viesti
Mielestäni myöskään tiede ei ole erehytymätöntä.
———————–
Se on kuitenkin sen hetken parasta mahdollista tietoa ja tiede korjaa aina itse itseään. Nämä tieteen kyseenalaistajat ovat aina niitä, joiden oma mielipide ei tykkää siitä mitä tiede sanoo. Hyvä esimerkki on ilmastonmuutos.
Ilmoita asiaton viesti
Oikein hyvä!
Epäily ja arvostelu pitää itsestäänvarmat tiedemiehet varpaillaan ja on vain hyvä että virheitä etsitään, vaikka ilmastonmuutos on saanut turhan suuren huomion siihen nähden ettei ihmisparak juuri voi ilmastoa Maapallolla säätää. Toimielimet puuttuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Monelle jopa lakirjaa ”painavampaa” tietoa ja totuuksia, kuten Räsäselle Raamattu.
– Miksiköhän muuten jumalusko hiipuu vauhdilla ja uskonnottomuus sen kun etenee…?
Ilmoita asiaton viesti
Itävaltalainen Aatuhan se johti arvot tieteestä, tarkemmin sanottuna pääosin evoluutio-opista. Heikoksi luokitellut poistettiin haittaamasta kehitystä.
Myös Stalinin maailmassa oli tieteellinen maailmankuva kärjessä.
Voisiko blogisti kertoa, minkä tieteen pohjalta politiikan ja yhteiskunnan arvot on oikein johdettavissa? Miten vaikkapa evoluutio-oppi sopii tasa-arvoon?
Itse näen niin, että blogisti sekoittaa arvot ja faktat.
Ilmoita asiaton viesti
Minä en tosiaan kertonut, mistä eettiset periaatteet pitää johtaa, jos niitä ei oteta vastaan mielikuvituskavereilta. Jos kuitenkin pyrkii noudattamaan Suomen lakia ja ihsmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, niin tuskin tulee tehtyä mitään kovin kamalaa, kuten vaikka jonkin kansakunnan massamurhaamista.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta blogin sisältö on osin tai paljolti väärä.
Ei tarkoita, etteikö perinteinen ajattelupa olisi tullut ilmaistuksi, sopivaa elämänkäsitystä jos ajattelee, siis jotain suuntautumista, oli tästä tietoinen tai ei.
Usko ja uskonnot voi näyttää suuntaa, eikä näiden merkitystä tarvitse ajatella kuin sille, että jotain kokonaisempaa (=summaavampaa) on taustalla, jonka mukaisesti matkan voi ajatella jatkuvan vakaampana.
Uskonta veikkauksellisarvauksellisena, tai jonkun erilliskaappaukseen joutumisena… varmasti hankala juttu, ja ehkä relevanttikin.
Voi vaan kysyä, millä tavoin tällaisen kaappauksessa olemme, ja kenen toimijan toimesta (=kontribuoimana).
Perusideaa paremmasta ja vakaammasta matkasta… tällainen blogin sisältö ei kerro, päinvastoin.
Että puhutaan kielteisesti peri–hyvänkin mahdollisesta… tässä on pointtia, tosin kirjalliseen mainintaan. Taitaa jäädä turhaksi, tämäkin.
Ilmoita asiaton viesti