Ilmaston suojelussa korostuu yhteinen vastuu
Nykymaailmassa ilmastonmuutos on noussut yhdeksi aikamme suurimmista haasteista. Se ei ole vain ympäristökysymys, vaan myös taloudellinen, sosiaalinen ja eettinen pulma, joka koskettaa meitä kaikkia. Tässä yhteydessä on tärkeää tarkastella ilmastoa julkishyödykkeen näkökulmasta ja ymmärtää, mitä tämä tarkoittaa yhteiskunnallemme.
Julkishyödykkeillä tarkoitetaan palveluita tai hyödykkeitä, jotka ovat kaikkien saatavilla ilman, että yhden henkilön käyttö vähentää toisten mahdollisuutta nauttia niistä. Ne ovat ei-yksinoikeudellisia ja ei-kilpailullisia, mikä tekee niistä olennaisia yhteiskunnan hyvinvoinnille. Esimerkkeinä tällaisista hyödykkeistä ovat kansallinen puolustus, puhdas ilma ja vesi, sekä yleiset infrastruktuurit kuten tiet ja puistot.
Ilmasto täyttää nämä kriteerit monin tavoin. Ensinnäkin, puhdas ilmasto on kaikkien saatavilla – kukaan ei voi yksinomaisesti sulkea sitä pois toisilta. Toiseksi, yhden ihmisen nauttiminen puhtaasta ilmastosta ei vähennä sen saatavuutta toisille. Tämä tekee ilmastosta klassisen julkishyödykkeen, jonka ylläpitäminen ja suojeleminen vaatii kollektiivista toimintaa.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on siis yhteinen etumme, joka edellyttää laajaa yhteistyötä ja yhteisiä ponnistuksia. Yksilön tasolla tämä voi tarkoittaa energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoa kotona, mutta kokonaisuudessaan se vaatii merkittäviä poliittisia päätöksiä ja kansainvälistä yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten äärimmäiset sääilmiöt, merenpinnan nousu ja ekosysteemien tuhoutuminen, eivät tunne rajoja eivätkä hyväksy yksittäisten maiden tai yhteisöjen erilaistumista.
Julkishyödykkeen luonteensa vuoksi ilmaston suojeleminen edellyttää julkista rahoitusta ja sääntelyä. Yksityinen sektori ei välttämättä riitä kattamaan kaikkia tarvittavia toimia, sillä markkinamekanismit eivät aina huomioi koko yhteiskunnan etuja tai välttämättömien investointien pitkäaikaisia hyötyjä. Tässä roolissa valtiolla on keskeinen vastuu luoda kannustimia, sääntelykehikkoja ja investoida tutkimukseen ja kehitykseen, jotka tukevat kestävää kehitystä ja vähähiilistä tulevaisuutta.
Lisäksi ilmasto julkisena hyödykkeenä tuo esiin kysymyksen oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti; usein ne koskettavat eniten haavoittuvia väestöryhmiä ja kehitysmaita, jotka ovat vähiten vastuussa päästöistä. Julkishyödykkeen käsitteellä voidaan vahvistaa tarvetta globaaliin yhteistyöhön ja oikeudenmukaisiin ratkaisuihin, jotka huomioivat sekä ympäristön että ihmisten hyvinvoinnin.
Ilmaston ymmärtäminen julkisena hyödykkeenä korostaa myös yleisen ilmastotietoisuuden ja asennemuutoksen merkitystä. Se muistuttaa meitä siitä, että ilmaston suojeleminen on yhteinen tehtävä, joka vaatii uhrautumista yhteisen edun nimissä ja kollektiivista sitoutumista. Yksilölliset ponnistukset ovat tärkeitä, mutta ilman laajempaa yhteiskunnallista tukea ja infrastruktuuria ne eivät riitä torjumaan ilmastonmuutoksen laajaa vaikutusta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että ilmaston käsitteleminen julkisena hyödykkeenä tarjoaa vahvan perustan sen suojelemiselle ja ylläpitämiselle. Se korostaa yhteistä vastuuta, tarvetta yhteistyöhön ja oikeudenmukaisia ratkaisuja sekä muistuttaa meitä siitä, että ilmaston hyvinvointi on olennaista koko yhteiskunnan tulevaisuudelle. Kun tunnustamme ilmaston julkisena hyödykkeenä, sitoudumme myös siihen, että teemme parhaamme sen säilyttämiseksi ja parantamiseksi kaikille nykyisille ja tuleville sukupolville.
Ilmastokoohotus perustuu kuviteltuun ongelmaan ja ilman saastuminen on saatu tässä maassa kuriin jo aikoja sitten ja sen ansiosta meillä on yksi maailman puhtaimmista ilmoista.
Kukaan ei vaadi Kiinaa lopettamaan niiden oikeiden saasteiden päästämistä imakehään vaikka savukaasusuodattimet on jo ikivanha keksintö.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutoksen torjuminen on lännen tuho. Muut käyttävät resurssinsa tehokkaasti, me hukkaamme ne tyhjän torjumiseen.
Moisa näyttää luulevan että 0,014 prosenttiyksikön muutos sadassa vuodessa ilmakehän pitoisuudessa olisi jotenkin merkittävää ja että se jotenkin huonontaisi jotakin.
”äärimmäiset sääilmiöt, merenpinnan nousu ja ekosysteemien tuhoutuminen”, joopa joo. Äärimmäisiä sääilmiöitä esiintyy joka tapauksessa. Eivät ole lisääntyneet. Vain heikkoa epäuskottavaa todistelua.
Merenpinta ei nouse nyt sen nopeammin kuin sata vuotta sitten.
Ekosysteemien tuhoutumista on paha panna muun kuin ihmisen syyksi, ilmastolla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Pahiten ekosysteemejä pilaa öljypalmupellot ja tuulimyllyt joilla tätä keksittyä uhkaa on yritetty torjua.
Ilmoita asiaton viesti
Ongelmapotentiaalia riittää, ja vaikka YT-juttuja tulisi viimein hoitaa, aikataulu ja lähtötavat tuskin ihan sillä terällä, että tulosta on odottaa.
Voi olla, että jokin asia menee kohtaamisen kautta paremmin, kuin estellen ja turbuloiden, kun saman saa, ja tosiaan lisälaskuin.
Maapallosta puhunut infrana, jo ilman elolliseksi sanottujen osuutta.
Kun jäätymisen ilmiöihin puhuttu, voi tosiaan tarkoittaa pientä sopeutumista, vaikka se pohjolan jääpeite paksumpana, jne.
Tarkoittaa, ettei pakolaisuutta tule välttämättä vain yhdestä suunnasta, vaan ehkä jopa täältä, ellei Venäjä välineellistä meitä jonnekkin muualle ennen jäälohkareiden saapumista.
Mitä on ihmisten sopeutuminen, kun pallo laittaa luontevasti sopeutuen.
Kun jäätä riittää… eiköhän viilennä, ja toisaalta ota vähemmän vastaan, jos koko Palloa ajattelee vastaanottovaikeuden kanssa tuskailevana.
Vinkkeli se tämäkin.
Mitä tulee hiilarittomuuteen… metsien rikkautta ei pidä poistaa, ts elämän infraa. Sitä voi tosiaan pyrkiä tukemaan (ainakin olemaan kahalitsematta). Sama koskee arvomateriaalin kaasuttamista, meni pienhiukkasiksi tai muuksi.
Luonteva kuin pallo… eiköhän kestä monenlaista. Aivan jotain muuta kuin mitä ihmiset viis.. tai jossain päissään toimittavat.
Ilmoita asiaton viesti
Moisa on näköjään vaihtanut lestadiolaisuuden ilmastonmuutosuskontoon?
Ilmoita asiaton viesti
”Ensinnäkin, puhdas ilmasto on kaikkien saatavilla”
Kun blogistin tuntemus asiasta on tätä luokkaa, niin ei kannata kommentoida kuin sen verren, että kannattaisi ottaa selvään, mikä ero on ilmastolla ja ilmakehällä.
Ilmoita asiaton viesti
Täytyy myöntää, että ilmaisin asian epäselvästi. Ilmasto ja puhtaus eivät suoraan liity toisiinsa, ja elinkelpoisuus vaihtelee huomattavasti eri ilmastovyöhykkeillä. Ilmasto vaikuttaa meihin kaikkiin, ja sen suojelulla voimme pyrkiä luomaan tulevaisuuden olosuhteet, jotka tukevat paremmin ihmiskunnan hyvinvointia.
Ilmoita asiaton viesti
”Nykymaailmassa ilmastonmuutos on noussut yhdeksi aikamme suurimmista haasteista”
Ei ole noussut vaan nostettu. Ilmastonmuutoksella ei tarkoiteta saastumista tai luontokatoa vaan ihmisperäisen co2-kaasun aiheuttamaa katastrofaalista ilmastonlämpenemistä. Ja jonka seurauksia on suuresti liioiteltu rahahanojen avaamiseksi ja kansan pelottelemiseksi tottelevaiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Teuvo hyvä,
Maailma on jo siirtynyt 1945 alkaneesta USA-johtoisesta sääntö- ja sopimuspohjaisesta maailmanjärjestyksestä uuteen tilanteeseen.
Kansainväliset organisaatiot kuten YK, WTO, ILO, ICC, etc. ovat paljolti menettäneet merkityksensä.
Tilalle on tullut uusi maailmanjärjestys, jossa valtiot ajavat itsekkään brutaalisti ja väkivaltaisestikkin omia etujaan, eivätkä juurikaan väitä muista. Olemme tulleet maailmaaan, jossa peinet valtiot ja ympäristöasiat eivät ole korkealla prioriteetillä.
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka postauksessani keskityinkin ilmastoon, on totta, että maailmassa on monia muitakin ongelmia, jotka vaativat ratkaisua – enkä väheksy niitä. Yhteinen vastuu ilmaston suojelemisesta ei tällä hetkellä näytä kovin realistiselta. Toisaalta ilmastokeskustelu muuttuu yhä polarisoituneemmaksi, kun Elokapinan kaltaiset alarmistijärjestöt keskittyvät symbolisiin tekoihin.
Ilmoita asiaton viesti
Teuvo hyvä,
Kauppatieteitten maisterina varmaan olet huomannut, että globaalitalous on nyt kovassa myllerryksessä. Markkinaosuudet ovat armottomassa uusjaossa ja kilpajuoksu uusien teknologioitten kehityksessä vain kiihtyy.
Sekavasti johdettu, sotaa käyvä Eurooppa on kummassakin jo pitkälti menettänyt pelin: Vuonna 2008 Euroopan ja USA:n taloudet olivat yhtä suuria, nyt USA on tuplasuuri. Samoin uuden tekniikan kehittämisessä, jossa USA:n MEGA-yhtiöt ovat jo putsanneet pöydän…
Monet johtavat ekonomistit, esim. JPMorganin Jaimie Dimon sanoi juuri: ”Kolmas maailmansota on jo alkanut!”
Kyllä tämä koskee myös Eurooppaa ja varsinkin itse-aiheutetussa pysähtyneisyydessä piehtaroivaa, syrjäistä ja kilpailukyvytöntä Suomea!
Suomen suuryhtiöt ovat jo vuosia sitten lähteneet Suomesta ja nyt 67000 parasta PK-yhtiötä on mennyt perässä!
Pysähtyneisyyden 80-luvulla aloittaneen, bernsteiniläisen sosialistin Mauno Koiviston sanoin: ”Tarttis tehrä jotain…”
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos analyysistäsi. On totta, että Suomen on vaikea kilpailla kansainvälisillä markkinoilla ilman selkeää kilpailuetua. Myös näkemys siitä, että vihreä siirtymä voisi toimia markkinoiden merkittävänä ajurina, voi olla liian optimistinen. Vaikka kestävään kehitykseen investoiminen onkin välttämätöntä, globaalit markkinat eivät ole erityisen suotuisia yrityksille, jotka asettavat ilmastotavoitteet kilpailukyvyn edelle.
Suomen ja Euroopan tulisi mielestäni varmistaa, että talouskasvu ja markkinoiden kilpailukyky säilyvät ensisijaisina tavoitteina. Näiden ohella vihreän siirtymän pitää olla taloudellisesti järkevästi toteutettua ja realistisilla tavoitteilla tuettua, jotta siirtymä voi aidosti tukea taloutta ilman, että siitä tulee raskas taakka yrityksille ja kotitalouksille.
Ilmoita asiaton viesti