Islamin erityiskohtelu ei kuulu liberalismiin
Liberalismi on arvomaailma, joka korostaa yksilön vapautta, tasa-arvoa ja oikeuksia. Tämä tarkoittaa, että kaikilla ihmisillä on oikeus elää, ajatella ja uskoa vapaasti ilman, että valtion tai yhteiskunnan on suojeltava tai suosittava tiettyä uskontoa tai ideologiaa. Kuitenkin viime vuosina on nähty, kuinka islamin erityiskohtelu on noussut esiin monissa Euroopan maissa, ja tämä kehitys on ristiriidassa liberalismin perusperiaatteiden kanssa.
Islamin erityiskohtelu voi ilmetä monin tavoin. Esimerkiksi tiettyjen lakien ja säädösten säätäminen, jotka suojelevat islamia tai rajoittavat sen arvostelua, on nähtävissä erityiskohteluna. Toisinaan yhteiskunnallista keskustelua rajoitetaan, jotta islam ei joutuisi kritiikin kohteeksi samalla tavalla kuin muut uskonnot tai ideologiat. Tämä voi johtaa siihen, että islamille annetaan erityisasema, joka on ristiriidassa tasavertaisen kohtelun periaatteen kanssa.
Uskonrauhan laki on Suomessa tulkittu usein siten, että islamin pyhiä symboleja, kuten Koraania tai profeetta Muhammadia, suojellaan erityisen tiukasti. Esimerkiksi Muhammad-karikatyyrejä koskevat tapaukset ovat herättäneet huomattavaa huomiota ja johtaneet oikeudenkäynteihin uskonrauhan rikkomisesta. Tämä tiukka tulkinta johtuu osin siitä, että islamissa erityisesti profeetta Muhammadia koskeva pilkka koetaan äärimmäisen loukkaavana, mikä on johtanut siihen, että laki on sovellettu herkemmin islamia koskevissa tapauksissa.
Suomessa on ollut tapauksia, joissa uskonrauhan laki on joutunut testiin sananvapauden näkökulmasta. Islamia koskevat pilkkapuheet tai karikatyyrit ovat johtaneet oikeusprosesseihin, joissa sananvapauden ja uskonrauhan välistä rajanvetoa on punnittu. Näissä tapauksissa islam on saanut erityistä suojaa, kun taas esimerkiksi kristinuskoon kohdistuvaa pilkkaa ei aina käsitellä yhtä ankarasti. Tämä herättää kysymyksen siitä, miksi juuri islamia suojellaan tiukemmin kuin muita uskontoja.
Rangaistukset uskonrauhan rikkomisesta ovat toisinaan olleet ankarampia tapauksissa, joissa kyse on ollut islamista. Tämä saattaa johtua paitsi islamin erityisestä asemasta globaalissa keskustelussa, myös siitä, että pelätään mahdollisia seurauksia, kuten väkivaltaisia reaktioita, joita on nähty muualla maailmassa islamia pilkkaavien tekojen jälkeen. Tämä voi johtaa siihen, että oikeuslaitos asettaa islamin erityisasemaan, vaikka lain pitäisi suojella kaikkia uskontoja tasapuolisesti.
Liberalismiin kuuluu kaikkien uskontojen ja maailmankatsomusten tasapuolinen kohtelu. Tämä tarkoittaa, että islamia tulisi käsitellä samalla tavalla kuin mitä tahansa muuta uskontoa, ilman erityistä suojelua tai immuniteettia kritiikille. Erityiskohtelu voi luoda vääristymän, jossa tietty uskonto nähdään koskemattomana, mikä heikentää sananvapautta ja avointa keskustelua yhteiskunnassa. Tämä on ongelmallista, sillä vapaa keskustelu ja kritiikki ovat olennaisia terveessä demokratiassa.
Samaa mieltä.Ei erityiskohtelua eri uskonnoille. Tosin nämä sinun kuvitelmasi Islamin erityiskohtelusta taitavat olla vain kuvitelmaa. Valitettava tosiasia on, että muslimien Suomessa saama erityiskohtelu on pääosin rasismia.
Ilmoita asiaton viesti
Muslimien syrjintä uskonnon perusteella ei ole rasismia.
Ilmoita asiaton viesti
On se rasismia. Miksei olisi?
Ilmoita asiaton viesti
Ei se ole sen enempää rasismia kuin saatananpalvojien syrjintä. Kyse on uskonnosta, ei ihmisen ulkoisesta ominaisuudesta.
Ilmoita asiaton viesti
”Suomen hallituksen vuonna 2023 julkaisemassa tiedonannossa sanotaan, että ”rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.”[31][32] Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan rasismin määritelmästä ”ei ole epäselvyyttä”. ”Rasismi on sitä, että leimataan ihmisiä heidän etnisen taustansa, ihonvärinsä tai kansalaisuutensa perusteella tai sitä, että heitä kohdellaan huonommin sen takia”, Stenman on sanonut.[33]”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rasismi#Rasismin_m%C3%A4%C3%A4ritelm%C3%A4
Ilmoita asiaton viesti
Tuo lausunto on virheellinen. Uskonnot eivät tarvitse suojelua, vaan päinvastoin ilman niitä ihmiskunta pärjäisi paljon paremmin.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä olen samaa mieltä, uskonnot on ihmiskunnan syöpä.
Koskisipa tämä myös juutalaisia, mutta he jos jotkut ovat erityisasemasssa.
Ilmoita asiaton viesti
Millä tavalla juutalaiset ovat erityisasemassa? Nykyäänhän heitä lähinnä syrjitään aivan erityisesti ja vieläpä ilman että he sitä provosoivat itse mitenkään. En sano tätä siksi, että rakastaisin juutalaisuutta. Vihaan sitä, mutta juutalaisia ei kuuluisi mielestäni syrjiä.
Ilmoita asiaton viesti
Uskonnot eivät tarvitse suojelua. Silti ihmisiä ei pidä kohdella eri tavoin, kuuluivatpa he mihin uskontokuntaan hyvänsä.
Yksilöitä ja ihmisryhmiä ei pidä pitää eriarvoisina uskonnon perusteella. Sellainen on rasismia.
Ilmoita asiaton viesti
Question:
Edustaako tämä kannanotto mielestäsi klassista liberalismia: ”Muslimien syrjintä uskonnon perusteella ei ole rasismia.”
ChatGPT:
Tämä kannanotto ei edusta klassista liberalismia, sillä klassinen liberalismi korostaa vahvasti yksilönvapautta, tasa-arvoa lain edessä ja syrjimättömyyttä, myös uskonnon perusteella. Klassisen liberalismin perusarvoja ovat yksilön oikeus harjoittaa omaa uskontoaan vapaasti sekä suojelu valtion tai muiden yksiköiden harjoittamaa syrjintää vastaan.
Kannanotto ”Muslimien syrjintä uskonnon perusteella ei ole rasismia” keskittyy teknisesti siihen, että uskonnon perusteella syrjiminen ei ole rasismia, koska rasismi liittyy rotuun. Vaikka väite voi olla teknisesti totta, se ei ole linjassa klassisen liberalismin moraalisten periaatteiden kanssa, jotka vastustavat kaikenlaista syrjintää, oli se sitten rodun, uskonnon tai muun identiteettitekijän perusteella.
Klassinen liberalismi siis vastustaisi syrjintää uskonnon perusteella, riippumatta siitä, kutsutaanko sitä rasismiksi vai ei.
Ilmoita asiaton viesti
Jos henkilö sanoo, että uskontoon perustuva syrjintä ei ole rasismia, onko hänen kohdallaan mahdotonta, että kyseessä olisi klassinen liberaali?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Ei ole mahdotonta, että henkilö, joka sanoo uskontoon perustuvan syrjinnän olevan eri asia kuin rasismi, voisi olla klassinen liberaali. Klassinen liberalismi korostaa yksilönvapauksia, tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, ja se tekee eron eri syrjinnän muotojen välillä. Klassinen liberaali saattaa tarkasti määritellä syrjinnän tyypit ja todeta, että rasismi liittyy rodullisiin tai etnisiin eroihin, kun taas uskontoon perustuva syrjintä koskee ihmisten uskonnollista vakaumusta.
Tällainen henkilö voisi silti vastustaa kaikkia syrjinnän muotoja, riippumatta siitä, perustuuko se uskontoon, rotuun, sukupuoleen tai muuhun tekijään. Hänen huomautuksensa voi olla yritys selventää terminologiaa ja varmistaa, että keskustelussa käytetään täsmällisiä käsitteitä. Klassiselle liberaalille on tärkeää, että kaikkia ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja että heidän perusoikeutensa suojataan, riippumatta siitä, minkä tyyppisestä syrjinnästä on kyse.
Ilmoita asiaton viesti
No siinä tapauksessa antisemitismi voi olla liberaalia, ei siis ole rasismia koska Judaism ei ole rotu (geneettinen ominaisuus) vaan uskonto. Toisaalta antisemitismi koskee kaikkia niitä Lähi-idän alueen asukkaita, jotka alunperin polveutuvat muinaisista seemiläisistä.
Ilmoita asiaton viesti
Juutalaisuus kulkee DNA:ssa, äiti-linjassa.
Ilmoita asiaton viesti
Ortodoksinen juutalaisuus harjoittaa matrilineaalista syntyperää. Ortodoksinen juutalaisuus katsoo, että jokaisella, jolla on juutalainen äiti, on myös peruuttamaton juutalainen asema, vaikka tällainen juutalainen kääntyisi toiseen uskontoon, häntä pidettäisiin juutalaisen lain mukaan silti juutalaisena.
Judaism on edelleenkin uskonto eikä ole geneettinen ilmiö joten tuon DNA-skeidan voit työntää sinne minne kuun säde ei yllä. Se että uskonto on määritelty juutalaisen lain mukaan äidin kautta periytyväksi ei muuta asiaa miksikään ja piste.
Ilmoita asiaton viesti
Judaismi on varmaan kaikkea kolmea:
Uskonto, geeniperimä, ja vahvasti diasporan myrskyjen koettelema kulttuuri.
Ilmoita asiaton viesti
Takuulla ei liity genetiikkaan millään lailla vaikka rabbiini & poskim (פוסקים, juutalaisen lain tuntija) -jengi olisi asiaa miten tahansa foliosta kudottujen mietintäkipojensa alla kelanneet 🥱
Ilmoita asiaton viesti
Kahdessa uudessa tutkimuksessa todetaan, että suurin osa kaukaisen juutalaisen diasporan jäsenistä voi jäljittää juurensa esi-isiin, jotka asuivat Lähi-idässä yli 2000 vuotta sitten.
https://www.science.org/doi/full/10.1126/science.328.5984.1342
Ilmoita asiaton viesti
Aivan niin ja polveutuvat alunperin muinaisista seemiläisistä, aivan kuten esim. nykyinen Etelä-Libanonin shiiajengi, jotka sittemmin Zionistien kohtelun myötä liittyivät Hizbollahin riveihin 🥱 Se että geenejä löytyy diasporan hajottamista jonnekin yhteen kerääntyneistä juutalaisyhteisöistä ei ole mikään ihme. Hehän pyrkivät elämään etupäässä omissa piireissään ja pitivät uskonnostaan kynsin hampain kiinni.
Ilmoita asiaton viesti
Näitä uusimpia tutkimuksia ennen oli vallalla käsitys, että esim. Ashkenasit ovat tulleet Turkin seuduilta aikojen saatossa.
”Tel Avivin yliopiston historioitsija Shlomo Sandin v. 2008 kirjassa The Invention of the Jewish People (Juutalaisen kansan keksiminen) väitettiin, että vain harvat nykyjuutalaiset voivat jäljittää perintönsä muinaiseen Israeliin. Sand herättää tällä osittain henkiin kirjailija Arthur Koestlerin 1970-luvulla teesin, Keski-Aasian turkkilaiskansasta polveutuvista ashkenaaseista, jotka kääntyivät juutalaisuuteen 800-luvulla jKr.
Uudet tutkimukset ovat ristiriidassa tämän johtopäätöksen kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan sama, judaism on edeleenkin uskonto ei genettinen ilmiö. By the way mihin luulisit niiden Ashkenazi-leviittien suunnaaneen kun pogrogmit alkoivat, kohti Lähi-itää? Joten kyllä sitä geeniperimää on varmasti kasautunut Tel-Avivin suuntaan aika kauan ennen näitä geenitutkimuksia. Juutalaisista tutkijoista en sano mitään, mutta kristityt ovat lähteeneet kaivamaan alueelle löytääkseen todisteita ja mikäli löydös ei ole viitannut haluttuun suuntaan se on lentänyt sorakasaan…
Ilmoita asiaton viesti
”Tutkimuksissa saatiin hyvin samankaltaisia tuloksia:
Kolmen diasporaryhmän juutalaiset olivat geneettisesti lähempänä toisiaan kuin samalta maantieteelliseltä alueelta kotoisin olevat ei-juutalaiset.
Ostrerin tutkimuksessa todettiin, että askenasijuutalaiset olivat yhtä läheistä sukua toisilleen kuin neljännet tai viidennet serkut, vaikka heidän geneettiset profiilinsa osoittivat 30-60 prosentin sekoittumista ei-juutalaisiin eurooppalaisiin.
Juutalaisryhmät ryhmittyivät tiiviisti myös muiden kuin juutalaisten Lähi-idän väestöjen, kuten druusien ja kyproslaisten, kanssa, mikä viittaa vahvasti alkuperään kyseiseltä maantieteelliseltä alueelta.
”Toivon, että nämä havainnot lopettavat ajatuksen siitä, että juutalaisuus on vain kulttuurinen konstruktio”, Ostrer sanoo.
Ilmoita asiaton viesti
No omissa jengeissään he pyrkivät etupäässä elämään, joten ei tuo nyt niin suuri ihme ole, että geenit eivät ole vallan sekoittuneet.
Ilmoita asiaton viesti
Se on totta, ja voi olla, että (uskonnon puolesta) juutalaisuudessa jako pakanoihin ja juutalaisiin on edelleen voimassa puolison valinnan suhteen. Sehän oli ratkaiseva asia monessakin suhteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Seemiläinen viittaa ihmisiin, jotka kuuluvat seemiläisiin kansoihin tai puhuvat seemiläisiä kieliä. Seemiläisyys perustuu ensisijaisesti kielitieteelliseen ja kulttuurilliseen luokitteluun, ei niinkään biologiseen tai rodulliseen määritelmään. Seemiläiset kielet kuuluvat afroaasialaisen kielikunnan seemiläiseen haaraan, ja niihin kuuluvat esimerkiksi arabia, heprea, aramea ja amhari.
Historiallisesti ja perinteisesti seemiläisiin kansoihin luetaan esimerkiksi:
1. **Arabialaiset kansat**: Suurin osa Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kansoista, jotka puhuvat arabiaa.
2. **Juudealaiset eli juutalaiset**: Ihmiset, joiden perintö ja kulttuuri juontuvat muinaiseen Juudeaan ja jotka puhuvat hepreaa tai muinaista arameaa.
3. **Assyrialaiset ja kaldealaiset**: Nämä kansat puhuvat arameaa, joka on yksi vanhimmista seemiläisistä kielistä.
4. **Etiopialaiset ja eritrealaiset amharit**: Amharan kieltä ja ge’ezin kieltä puhuvat kansat.
Seemiläisyys ei siis viittaa etniseen tai rodulliseen taustaan, vaan enemmänkin kielelliseen ja kulttuurilliseen perintöön. Ihminen katsotaan seemiläiseksi, jos hän kuuluu kulttuurisesti tai kielellisesti johonkin näistä ryhmistä.
Ilmoita asiaton viesti
Saksalaista Wilhelm Marr’ia (16.11.1819–17. 6. 1904) pidetään yleisesti modernin antisemitismin isänä, hän perusti mm. ensimmäisen juutalaisvastaisuuteen perustuvan puolueen ja viljeli termiä semitismi joka juontaa juurensa termistä seemiläinen. Tätä termiä käytettiin tiettävästi ensimmäisen kerran vuonna 1781 määrittämään heprealle sukua olevia kieliä, ja tarkoitti alun perin alkuperältään Lähi-idästä olevia ihmisiä. Marr ei kuitenkaan keksinyt termiä antisemitismi itse, hänen kirjoitustensa kautta termi tuli kuitenkin tunnetuksi ja tuli käyttöön maailmanlaajuisesti.
”Antisemitismi” syntyi (germaanisessa muodossaan) 1800-luvun puolivälissä. Vuonna 1860 itävaltalainen juutalainen tutkija Moritz Steinschneider otti käyttöön termin Antisemitische Vorurteile (antisemitistiset ennakkoluulot). Hän käytti ilmaisua kirjoituksessaan, jossa hän vastusti ranskalaisen filosofin Ernest Renanin ajatuksia, jotka väittivät, että seemiläinen rotu oli arjalaisrotua huonompi.
Nyt jos ajatellaan antisemitismiä saksalaisen Marr’in kehittämän ideologian näkökulmasta niin tuskin he erottelivat semiiteistä Lähi-idän arabi muslimiväestöä. Selitys sille että se muodostui käsitteeksi joka koski nimenomaan juutalaisia on varsin looginen, Saksassa oli juutalainen vähemmistö jonka kimppuun Marr ideologiallaan hyökkäsi, sen sijaan arabi muslimeita tuskin lainkaan.
Menikö nyt vihdoin jo jakeluun…
Ilmoita asiaton viesti
Onko naisten ”erityiskohtelu” useimmissa muslimiyhteisöissä seurausta typerästä uskonnosta vai rasismia?
Ilmoita asiaton viesti
Imaamit ovat kehittäneet idean johtuen jumalattomasta kompleksistaan omasta mitättömyydestä
Ilmoita asiaton viesti
Israelia puolustavat tahot ovat käyttäneet aika lailla paperia ja tupakkia ja äänihuulia todistellakseen että palestiinalaiset ovat äärisakkia, äärimuhamettilaisia.
Tosiasiassa esim. Jasser Arafat ei ollut mitenkään uskonnollinen eikä palestiinalaiset liioin.
Itse asiassa muodissa oli pitkään ns.arabisosialismi. Ja kun muistetaan että kibbutseillakin on harjoitettu eräänlaista sosialismia ja juutalaisilla on ollut aika vahvat vasemmistolaiset työväenjärjestöt, Bund ei vähäisimpänä, huomataan ettei erot kovin suuria ole olleetkaan.
Arabimaiden islamisoituminen on ainakin joltakin osalta reaktiota Israelin toimiin. Israel on saanut ihan sitä mitä on tilannutkin. En sitten tiedä tuleeko maksun aika jossain vaiheessa vai saako paha pitää palkkansa.
Ilmoita asiaton viesti
On täysin kohtuutonta ja vastuutonta vähätellä Israelin oikeutta puolustautua esittämällä, että arabimaiden islamisoituminen olisi yksin Israelin toimien seurausta tai että Israel olisi ”tilannut” itselleen tällaisen kehityksen. Tämä näkökulma sivuuttaa kokonaan monimutkaiset historialliset, poliittiset ja uskonnolliset tekijät, jotka ovat vaikuttaneet Lähi-idän tilanteeseen. Se myös hämärtää sen tosiasian, että Israelin kansalaiset, kuten kaikki muutkin, ansaitsevat oikeuden elää turvallisessa ympäristössä.
On myös virheellistä esittää, että erot Israelin ja palestiinalaisten välillä eivät olisi merkittäviä vain siksi, että molemmilla on ollut historiallisesti sosialistisia liikkeitä. Tämä argumentti sivuuttaa täysin nykytilanteen ja sen, miten erilaiset ideologiat ja poliittiset realiteetit ovat muovanneet alueen kehitystä vuosikymmenten aikana.
Lopuksi, on vaarallista ja moraalisesti arveluttavaa vihjata, että ”paha saisi pitää palkkansa,” mikäli viittaat Israelin olemassaoloon tai sen puolustustoimiin. Tällainen retoriikka ei edistä rauhaa, ymmärrystä eikä ratkaisuja, vaan pikemminkin syventää vastakkainasettelua ja vihaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole mitään kohtuutonta eikä edes monimutkaista. Zionismi kehittyi uskonnollisen narratiivin pohjalta joka muotoutui poliittiseksi liikkeeksi jakautuen myöhemmin pääpiirteissään kolmeen eri ryhmään: lyhyesti.
Ilmoita asiaton viesti
Sionismi on tosiaan monitasoinen liike, mutta pelkistäminen pelkästään uskonnollisen narratiivin pohjalta syntyneeksi poliittiseksi liikkeeksi on yksinkertaistavaa. Sionismi sisältää sekä uskonnollisia että maallisia elementtejä, ja sen kehitys on ollut sidoksissa moniin historiallisesti ja geopoliittisesti merkittäviin tapahtumiin. Lähi-idän tilanne on myös monimutkainen, ja sen yksinkertaistaminen vähentää ymmärrystä siitä, miten monet eri tekijät ovat vaikuttaneet alueen kehitykseen ja nykytilanteeseen.
Ilmoita asiaton viesti
Sionismin ydinsanoma on uskonnoton, samalla tavoin kuin fascismi ja bolshevismi ovat uskonnottomia.
Sionismissa käytetään uskontotarinaa vain kuorrukkeena.
Ilmoita asiaton viesti
Ainoa geopoliittinen muutos joka tapahtuisi niille juutalaisille jotka eivät asuneet Ottomaanien hallitsemassa Arzi Filistin provinssissa (Palestiina) käynnistyi kyseisen maakaistaleen osalta näin: Juutalaisvaltion luominen oli Zionistien ja brittihallinnon jo vuonna 1915 alulle panema salaliitto johon britit yhdistivät myöhemmin vuonna 1916 ranskalaisten kanssa tekemänsä salaisen nk. Sykes-Picot sopparin jossa Lähi-idän vielä tuolloin Ottomaanien Imperiumin arabialueet jaettiin kylmästi etukäteen Britannian ja Ranskan kesken.
Suunnitelman sisältö (lyhennelmä):
Herbert Louis Samuel, (1. varakreivi Samuel) oli ensimmäinen juutalainen, vakaumuksellinen sionisti, joka toimi brittihallinnon kabinetissa, jolla oli yhteydet brittikabin sisäpiireihin.
Kuukausi sen jälkeen, kun Britannia julisti sodan Ottomaanien valtakunnalle marraskuussa 1914, Samuel tapasi Chaim Weizmannin, josta oli määrä tulla Maailman Zionistijärjestön presidentti ja myöhemmin Israelin ensimmäinen presidentti. Weizmannin muistelmien mukaan Samuel uskoi jo tuolloin innokkaasti Zionismiin ja uskoi, että Weizmannin vaatimukset olivat liian vaatimattomia.
Samuel alkoi lobata Zionismin ideaa Britannian kabinetissa, alkaen vuoden 1915 muistiosta nimeltä Palestiinan tulevaisuus. Tammikuussa 1915 Samuel jakoi kabinettikollegoilleen muistion Palestiinan tulevaisuus, jossa ehdotettiin, että Britannian pitäisi valloittaa Palestiina suojellakseen Suezin kanavaa vierailta voimilta ja Palestiinasta tulee koti juutalaisille. Muistiossa todettiin: ”Olen vakuuttunut siitä, että Palestiinan ongelman ratkaisu, joka olisi erittäin tervetullut sionistisen liikkeen johtajille ja kannattajille kaikkialla maailmassa, olisi maan liittäminen Brittiläiseen imperiumiin”.
Maaliskuussa 1915 Samuel korvasi tammikuun 1915 luonnosversion muistionsa lopullisella versiolla, joka oli lievennetty aikaisemmasta luonnoksesta ja sulki pois ajatuksen nimenomaisesta juutalaisen valtion välittömästä perustamisesta. Uudessa versiossa korostettiin, että ei-juutalaisia tulisi kohdella tasa-arvoisesti kaikissa järjestelmissä, mikä valitettavasti osoittautui myöhemmin kaikkea muuta kuin vallitsevaksi käytännöksi.
Siihen aikaan Balfourin julistusta ei oltu vielä edes keksitty, joka oli alunperin kirje Britannian silloiselle juutalalaisyhteisön johtajalle Baroni Walter Rothschildille. Kirjeen sisältö, joka oli kaunisteltu versio salaliitosta, syötettiin myöhemmin yleisölle em. Balfourin julistuksena: ”establishment in Palestine a National Home for the Jewish people”. Julistukseen sisältyvällä osalla: ”nothing shall be done which may prejudice the civil and religions rights of existing non-Jewish communities in Palestine” pyyhittiin takalistoa sekä brittihallinnon että Zionistisen liikkeen taholta.
Vuonna 1917 Britannia miehitti Palestiinan (silloin osa Ottomaanien valtakuntaa) ensimmäisen maailmansodan aikana. Brittikenraali Edmund Allenbyn astuttua jalallaan pyhään kaupunkiin viimeisen ristiretken voittajana 11. joulukuuta 1917, juutalaisen valtion idean toteuttaminen alkoi käydä käytännössä mahdolliseksi.
Samuel menetti paikkansa vuoden 1918 vaaleissa ja hänestä tuli ehdokas edustamaan brittiläisiä etuja alueella. Hänet nimitettiin päävaltuutetun virkaan vuonna 1920, jo ennen kuin Kansainliiton neuvosto hyväksyi Britannian mandaatin Palestiinalle.
Aluetta tuolloin hallinnut Britannian sotilashallitus vetäytyi Kairoon valmistellakseen odotettua brittiläisen mandaattin voimaanastumista (asiasta oli sovittu jo ajat sitten ranskalaisten kanssa em. Sykes-Picot sopimusta kieroiltaessa) jonka Kansainliitto sittemmin myönsi ja joka astui lopulta virallisesti voimaan kaksi vuotta myöhemmin. Samuel toimi päävaltuutettuna vuoteen 1925. Äijä oli ensimmäinen juutalainen, joka hallitsi aluetta yli 2500 vuoteen.
Ilman tätä prosessia ja brittien 30 vuotta ketstänyttä pohjatyötä Israelin valtiota ei olisi olemassa ja piste.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota islamin erityiskohtelua olen itsekin miettinyt. Lienee niin että länsimaissa on opittu pelkäämään islamistista terroria ja omien muslimivähemmistöjen mellakointia ja siksi pyritään vaientamaan islamin epäkohtia esiintuovia ääniä.
Osittain tämä selittyy myös sillä että sosialisteilla ja islamisteillä on yhteiset viholliset, USA ja Israel. Tästä syystä esim feministit eivät näe musliminaisten kohtelussa mitää tasa-arvo ongelmaa.
Ilmoita asiaton viesti
No Stalin tunnusti Israelin valtion 3 päivää David Ben-Gurionin radiossa lukeman itsenäisyysjulistuksen jälkeen. Suomi sitten tunnusti about kuukausi sen jälkeen ettei synny kuvaa, että ulkopoliittiset kannanotot ovat on täysin riippuvia itänaapurin sanelusta.
Ilmoita asiaton viesti
Myöhemmin Neuvostoliitto siirtyi kyllä tukemaan arabileiriä kun Israel lyöttäytyi USAn kumppaniksi. Siitä tämä asetelma on peruja.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan, molempi puoli halusi saada ja pitää jalansijaa Lähi-idässä. Toisaalta taas ilman Stalinin suostumusta yhtään ainutta aselastia eikä Avia S199 hävittäjää ei olisi lähtenyt Tšekkoslovakiasta Zionisteille Palestiinaan eikä yhtään ainoaa Spitfireä olisi kierrätetty brittien ”asevientikiellon” takia samaisen tuolloin jo itäblokin maan kautta Zionisteille.
Ilmoita asiaton viesti
Muslimivähemmistöjen mellakointia ei ole esiintynyt ennen Israelin valtion perustamista palestiinalaisten maille, minä en ainakaan muista.
Suomessakin on pitkään ollut muslimivähemmistö (yli 100 vuotta) eikä tiedossani ole heidän aloittamiaan mellakoita.
Ilmoita asiaton viesti
Jaa-a, eiköhän muslimeja ole sitten Israelin perustamisen paennut länsimaihin aika paljon enemmän muista maista kuin Israelista. Ja taitaa islam olla myös Israelia vanhempaa perua. Vähän epäilen että Israel olisi ainoa syypää ongelmiin. Eikös shiiat ja sunnit kahinoi myös keskenään? Lopulta kaiken takana on vain valta ja raha. Jotka muuta uskovat ovat niitä hyödyllisiä idiootteja.
Ilmoita asiaton viesti
Ja yhteinen vihollinen on erityisesti kristinuskon moraaliarvot.
Ilmoita asiaton viesti
Ei sentään juutalaiskristilliset 🥱
Ilmoita asiaton viesti
Yhtähyvin ne.
Ilmoita asiaton viesti
”Islamin erityiskohtelu ei kuulu liberalismiin”
Sen sijaan ultra-Zionistisen judaismin tukeminen näyttää kuuluvan eräiden itsensä liberaaleiksi esittelevien henkilöiden agendaan. En edes parhaalla tahdolla saa yhdistettyä blogistin Isarel-Palestiina konfliktiin liittyviä kommentointeja lähellekään liberalismia. Suuntaus on enemmän kuin lähellä jenkkityylin uusoikeistolaista konservatiivikristillistä libertarismia.
Ilmoita asiaton viesti
Miten Israelin sotaa Hamasia vastaan voi perustella klassisen liberalismin kannalta?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Klassisen liberalismin näkökulmasta valtion ensisijainen tehtävä on suojella kansalaistensa elämää, vapautta ja omaisuutta. Tähän viitaten Israelin sotaa Hamasia vastaan voidaan perustella seuraavilla argumenteilla:
1. Itsepuolustusoikeus
Kansalaisten suojeleminen: Klassinen liberalismi korostaa yksilön oikeutta elämään ja turvallisuuteen. Valtioiden tehtävä on suojella kansalaisiaan ulkoisilta uhilta. Hamasin tekemät iskut Israelin siviilejä vastaan voidaan nähdä suoran uhkana näille perusoikeuksille. Israelin sotatoimet Hamasia vastaan voidaan siten nähdä legitiiminä itsepuolustuksena, joka pyrkii suojelemaan sen kansalaisten henkeä ja turvallisuutta.
2. Laillinen hallitus vs. laiton toimija
Valtion oikeus toimia: Klassinen liberalismi tukee laillisesti valittujen hallitusten oikeutta ylläpitää järjestystä ja estää laittomien toimijoiden väkivaltaa. Hamas ei ole kansainvälisesti tunnustettu valtiollinen toimija, ja sen käyttämä väkivalta kohdistuu siviileihin. Israelin hallitus, laillisesti valittu ja kansainvälisesti tunnustettu toimija, voi klassisen liberalismin näkökulmasta käyttää valtion väkivaltamonopolia torjuakseen laittomien ryhmien uhat.
3. Sovereeni valtion oikeus puolustaa rajojaan
Alueellinen koskemattomuus: Klassinen liberalismi tunnustaa suvereenin valtion oikeuden puolustaa rajojaan ulkoisia hyökkäyksiä vastaan. Hamasin raketti-iskut ja muut hyökkäykset Israelin alueelle rikkovat Israelin alueellista koskemattomuutta. Tästä näkökulmasta Israelin sotatoimet ovat oikeutettuja puolustuksena suvereenin valtion alueellista koskemattomuutta vastaan.
4. Vapauden ja demokratian puolustaminen
Demokratia ja yksilönvapaudet: Israel on Lähi-idän ainoa toimiva demokratia, joka pyrkii ylläpitämään yksilönvapauksia ja oikeusvaltiota. Hamas puolestaan on islamistinen liike, joka ei tunnusta demokratiaa tai yksilönvapauksia samalla tavalla. Klassinen liberalismi korostaa demokratian ja vapauden arvoja, ja Israelin sota Hamasia vastaan voidaan nähdä näiden arvojen puolustamisena.
5. Terrorismin torjunta
Vapauden uhkat: Hamasin toiminta, joka sisältää terroritekoja ja väkivaltaa, uhkaa paitsi Israelin kansalaisten myös laajemmin alueen vakautta ja turvallisuutta. Klassinen liberalismi tunnustaa, että valtiolla on velvollisuus suojella kansalaisiaan terrorismin uhalta, ja siten Israelin sota Hamasia vastaan voidaan oikeuttaa osana tätä laajempaa terrorismin vastaista taistelua.
Yhteenveto
Klassisen liberalismin näkökulmasta Israelin sotaa Hamasia vastaan voidaan perustella valtion velvollisuudella suojella kansalaistensa elämää ja turvallisuutta, suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden puolustamisella, sekä demokratian ja yksilönvapauksien säilyttämisellä. Itsepuolustuksen ja laillisen järjestyksen ylläpitäminen ovat keskeisiä periaatteita, joiden kautta Israelin toimia voidaan tarkastella ja oikeuttaa klassisen liberalismin kontekstissa.
Ilmoita asiaton viesti
Kannanottojen perusteella teikäläisellä ei ole vähäisintäkään tekemistä klassisen liberalismin kanssa, joten aivan sama mitä sinne AI Chattiin syöttelet 🥱
Question:
Edustaako seuraava kannanotto mielestäsi klassista liberalismia: ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.”
ChatGPT:
Klassisen liberalismin näkökulmasta kannanoton väite, että ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa”, ei edusta klassisen liberalismin ydinteesejä. Klassinen liberalismi keskittyy yksilön oikeuksien suojelemiseen ja hallinnon vastuullisuuteen, ja konfliktin syyllisyyden määrittäminen on enemmän poliittinen ja moraalinen kysymys.
Klassinen liberalismi voisi arvioida konfliktia ihmisoikeuksien ja oikeudenmukaisuuden kautta. Siinä voisi korostua kysymys siitä, miten kaikkien osapuolten, myös siviilien, oikeuksia kunnioitetaan, riippumatta siitä, kuka on sodan aloittanut.
Yhä edelleenkin blogistin suuntaus edustaa lähes yksi yhteen jenkkityylin uusoikeistolaista (quite far-right) konservatiivikristillistä libertarismia.
Ilmoita asiaton viesti
Jos henkilö sanoo, että ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.”, niin onko pois suljettua, että hän olisi klassinen liberaali?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Ei ole pois suljettua, että henkilö voisi olla klassinen liberaali ja silti ilmaista mielipiteen, jonka mukaan ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.” Klassinen liberalismi korostaa yksilönvapauksia, oikeusvaltioperiaatetta ja vastustaa tyranniaa. Tällainen henkilö voi silti arvostella aseellisen ryhmän toimia, jos hän kokee, että ne loukkaavat kansainvälistä oikeutta tai johtavat siviilien kärsimyksiin.
Klassinen liberaali voi olla kriittinen sotatoimille, jotka kohdistuvat siviileihin, riippumatta siitä, kuka ne aloittaa, ja samalla kannattaa periaatetta, että vastuu siviilien kärsimyksistä kuuluu sille, joka aloitti konfliktin. Mielipide siviilien kärsimysten syistä ei siis välttämättä ole ristiriidassa klassisen liberaalin ajattelun kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Kysymyksen asettelulla homma muuttuu hovissa huomattavasti…
Question:
Jos henkilö sanoo, että ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.” niin edustaako kannanotto klassista liberalismia?
ChatGPT:
Kannanotto, jossa sanotaan, että ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa,” ei suoraan liity klassiseen liberalismiin. Klassinen liberalismi keskittyy yksilönvapauteen, omistusoikeuksiin ja rajoitettuun hallitusvaltaan, eikä sillä ole erityistä kantaa konfliktien syiden tai vastuiden jakautumisesta sodan osapuolten välillä.
Kannanotto on pikemminkin arvio tietyn osapuolen toiminnan seurauksista konfliktissa, eikä sitä voida liittää klassisen liberalismin filosofisiin perusteisiin.
Jenkkityylin uusoikeistolaista (far-right) konservatiivikristillistä libertaristista arviointia pukkaa yhä edelleen
Ilmoita asiaton viesti
Jahas, .meni tekoälyväittelyksi. VMP.
Ilmoita asiaton viesti
Kiva iskeä omilla aseilla, tekoälyttömyydeltä saa kyllä vastauksen ilman liirum laarumia pihalle jos pommittaa ja sitten pistää kysymyksen: simply yes or no.
Ilmoita asiaton viesti
Olen täsmälleen samaa mieltä. Enää ei edes jakseta ajatella itse. Hieman masentaa.
Ilmoita asiaton viesti
Onhan se aika turhauttavaa, jos siltä pyydetään liirumlaarumia, kuten Nea tekee. Silloin se kirjoittaa liirumlaarumia. Sieltä saa sitä mitä sieltä pyydetään.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan niin, kuten tuli jo osoitettua kysymyksen asettelulla vastaus muuttuu sisällöltään aivan eri muotoon.
Ilmoita asiaton viesti
Johdattelevat kysymykset ovat huonoja muutenkin kuin tekoälyn tapauksessa, jos tarkoitus on selvittää jokin asia.
Ilmoita asiaton viesti
Missä se johdattelu tässä kysymyksessä näkyy:
Jos henkilö sanoo, että ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.” niin edustaako kannanotto klassista liberalismia?
ChatGPT:
Kannanotto, jossa sanotaan, että ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa,” ei suoraan liity klassiseen liberalismiin. Klassinen liberalismi keskittyy yksilönvapauteen, omistusoikeuksiin ja rajoitettuun hallitusvaltaan, eikä sillä ole erityistä kantaa konfliktien syiden tai vastuiden jakautumisesta sodan osapuolten välillä.
Kannanotto on pikemminkin arvio tietyn osapuolen toiminnan seurauksista konfliktissa, eikä sitä voida liittää klassisen liberalismin filosofisiin perusteisiin.
Sen sijaan teikäläisen kysymys oli suoraan johdatteleva:
Jos henkilö sanoo, että ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.”, niin onko pois suljettua, että hän olisi klassinen liberaali?
Yleisesti ottaen libreaali tyyppi voi heittää vaikka kännissä läpällä: ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.” Joten ei se ole täysin poissuljettua, mahdollisuuksia on monia…
Ilmoita asiaton viesti
Edustaako väite jotain ismiä tai ideologiaa: ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.”
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Väite ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa” edustaa ennen kaikkea kausaalista ajattelua ja vastuun siirtämistä. Tämä ei sinällään liity suoraan tiettyyn ideologiaan tai ”ismiin”, mutta se heijastaa ajattelutapaa, joka liittyy sodan ja konfliktin moraaliseen arviointiin.
Tällainen väite voi liittyä realismiin kansainvälisessä politiikassa, jossa korostetaan valtion tai toimijan oikeutta puolustautua ja korostetaan sitä, että hyökkääjä kantaa vastuun konfliktin seurauksista. Se voi myös heijastaa oikeutetun sodan teoriaa (jus ad bellum), jossa katsotaan, että se, joka aloittaa konfliktin, on vastuussa sen seurauksista, erityisesti jos seurauksena on siviilien kärsimyksiä.
Väite ei kuitenkaan suoranaisesti liity tiettyyn ideologiaan, kuten liberalismiin, konservatismiin, tai muihin ismeihin, vaan pikemminkin siihen, miten sodan moraalista vastuuta jaetaan. Tällainen näkökulma voi löytyä laajalti eri poliittisten suuntausten edustajilta, riippuen siitä, miten he tulkitsevat konfliktin syyt ja seuraukset.
Ilmoita asiaton viesti
Vittuako siihen ismit kuuluu?
Suora kysymys:
Jos henkilö sanoo, että ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.” niin edustaako kannanotto klassista liberalismia?
Tässä ei edes kystä mitä henkilö edustaa vaan edustaako kannanotto klassista liberalismia. Mikäli henkilö esittää jatkuvasti saman tyylisiä kannaottoja niin tokkopa hän itsekään edustaa silloin klassista liberalismia 🥱
Ilmoita asiaton viesti
Onko kysymys johdatteleva:
Jos henkilö sanoo, että ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.” niin edustaako kannanotto klassista liberalismia?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Kysymys ”Jos henkilö sanoo, että ’Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.’ niin edustaako kannanotto klassista liberalismia?” ei ole välttämättä johdatteleva, mutta se yhdistää kaksi eri asiaa: syy-seuraussuhteen siviilien kärsimyksistä ja poliittisen ideologian. Kysymyksessä viitataan ensin syytökseen, että Hamas on vastuussa sodan aloittamisesta ja siten siviilien kärsimyksistä, ja sitten kysytään, liittyykö tämä näkemys klassiseen liberalismiin.
Klassinen liberalismi keskittyy yksilönvapauteen, oikeusvaltioon, vapaaseen markkinatalouteen ja rajoitettuun hallitusvaltaan. Se ei suoraan ota kantaa tiettyjen sotilaallisten konfliktien syyllisyyteen tai poliittisten ryhmien tekoihin, vaan painottaa ennemmin periaatteita, kuten oikeudenmukaisuutta ja yksilönvapauksia.
Tässä tapauksessa kysymyksen voi tulkita johdattelevaksi siinä mielessä, että se pyrkii yhdistämään tietynlaisen syytöksen ja poliittisen ideologian ilman suoraa yhteyttä niiden välillä. Tällainen kysymyksenasettelu voi johtaa keskustelun pois itse asiasta eli siviilien kärsimysten syistä ja kohdistaa sen ideologiseen arviointiin, joka ei välttämättä ole relevantti kyseisen syytöksen kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
Question:
Suora kysymys: Jos henkilö sanoo, että ”Hamas aloitti sodan, joten se on pääsyyllinen siviilien kärsimyksiin Gazassa.” niin edustaako kannanotto klassista liberalismia, kyllä vai ei?
ChatGPT:
Ei, kannanotto ei välttämättä edusta klassista liberalismia. Klassinen liberalismi keskittyy yksilön oikeuksiin, vapauteen ja rajoitettuun hallintaan, eikä se automaattisesti ota kantaa erityistilanteisiin, kuten konfliktiin tai sen osapuoliin. Kannanotto, jossa syytetään yhtä osapuolta konfliktista ja sen seurauksista, voi heijastaa monia erilaisia näkökulmia, eikä se välttämättä liity suoraan klassiseen liberalismiin.
Question:
Kyllä vai ei?
ChatGPT:
Ei
Ilmoita asiaton viesti