Kirkko ja inhimillinen pääoma: Kahdet kasvot
Kun puhumme inhimillisestä pääomasta – siitä yksilöiden tiedossa, taidoissa ja kokemuksissa piilevästä voimavarojen kokonaisuudesta, joka edistää yhteiskunnallista ja taloudellista kehitystä – ajattelemme usein koulutusta, työkokemusta ja verkostoja. Harvemmin otamme kuitenkaan huomioon uskonnollisten instituutioiden vaikutusta tähän dynaamiseen kokonaisuuteen. Kirkolla, kuten muillakin laajemmin yhteiskuntaa syleilevillä organisaatioilla, on omat käsityksensä inhimillisestä pääomasta ja sen arvosta.
Toisaalta kirkko on vuosisatojen ajan toiminut koulutuksen, kulttuurin ja yhteisöllisyyden keskuksena. Monet maailman arvostetuimmista yliopistoista, kuten Oxford ja Sorbonne, saivat alkunsa kirkon suojissa, tarjoten opetusta ja oppimisen mahdollisuuksia aikana, jolloin koulutusmahdollisuudet olivat harvojen saatavilla. Se on tarjonnut sosiaalisen verkoston, joka on edistänyt sekä henkistä että sosiaalista pääomaa, ja on toiminut monissa yhteisöissä keskeisenä välittäjänä tietämyksen ja kulttuurin saralla. Historiallisesti kirkko on myös säilyttänyt ja kopioinut kirjallisuutta, suojellut taidetta ja edistänyt tieteitä, kuten tähtitiedettä ja historiaa, jopa vaikeina aikoina. Lisäksi kirkon luomat verkostot, sekä paikalliset seurakunnat että laajemmat uskonnolliset yhteydet, ovat toimineet sosiaalisten ja taloudellisten suhteiden perustana, edistäen kauppaa, kulttuurinvaihtoa ja tiedon levittämistä eri puolilla maailmaa.
Kuitenkin, kuten jokaisella mitalilla, myös kirkolla on toinen puolensa. Sen dogmaattiset ja perinteiset näkemykset voivat toisinaan olla ristiriidassa inhimillisen pääoman edistämisen kanssa. Yksi esimerkki on eheytyspyrkimykset, joita on havaittu tietyissä uskonnollisissa yhteisöissä. Nämä yritykset ”eheyttää” yksilöitä saattavat aiheuttaa vakavaa psykologista vahinkoa ja vähentää näiden yksilöiden mahdollisuutta osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan. Tämän lisäksi jotkut kirkon opetukset saattavat edistää sukupuolten epätasa-arvoa tai määritellä tiukasti perinteiset sukupuoliroolit, rajoittaen ihmisten valintoja ja mahdollisuuksia.
Joissain yhteisöissä kirkon painottama rooli saattaa myös vähentää nuorten naisten koulutusmahdollisuuksia tai asettaa esteitä yksilöiden ammatilliselle kehitykselle. Tällainen rajoittava kulttuuri ja yhteisön odotukset voivat heikentää yksilöiden kykyä rakentaa ja hyödyntää omaa inhimillistä pääomaansa. Lisäksi tietyt dogmaattiset näkemykset voivat johtaa syrjintään esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan, mikä voi puolestaan johtaa sosiaaliseen eristäytymiseen ja mahdollisuuksien menetykseen.
Lisäksi tietyt kirkon opetukset voivat rajoittaa yksilöiden koulutusmahdollisuuksia, ammatillista kehitystä tai edistää syrjintää – tekijöitä, jotka voivat merkittävästi heikentää inhimillistä pääomaa. Toisaalta kirkon suoma hengellinen tuki ja yhteisöllisyys voivat olla korvaamattomia voimavaroja monille ihmisille, ja ne voivat edistää positiivisesti henkilökohtaista ja yhteisöllistä hyvinvointia.
Inhimillisen pääoman ja kirkon suhde on siis monimutkainen. Toisaalta kirkko on ollut ja on edelleen keskeinen inhimillisen pääoman rakentaja, mutta toisaalta sen perinteiset ja dogmaattiset opetukset voivat myös heikentää sitä. Keskustelu kirkon roolista inhimillisen pääoman edistäjänä tai heikentäjänä on tärkeää, sillä se auttaa meitä ymmärtämään, miten voimme rakentaa oikeudenmukaisempaa ja inklusiivisempaa yhteiskuntaa. Kuten usein, avain on reflektiossa: tunnustetaan kirkon myönteinen rooli, mutta kohdataan myös sen haasteet avoimesti ja kriittisesti.
Piispa kirjoittikin Helsingin Sanomissa asiasta viisaasti. Niin sanotut eheytyshoidot rikkovat ihmisen ja uskon.
Ilmoita asiaton viesti
Joo. luin sen. https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009862412.html?fbclid=IwAR3EJLtbaGFFAW22kK_eu9p-6toOiSJDjbIIeST7jC8VR5OC0Y9G6Dim8Fw
Ilmoita asiaton viesti
Ko ”eheytyshoidot”, joita LÄÄKÄRI Räsänenkin lämpimästi suositteli ovat esim. ARKKIATRI Risto Pelkosen mielestä VAARALLISTA PUOSKAROINTIA !
Myös kirkon diakonia-ja sielunhoito-osasto ja esim. UUT, eli Uskontojen Uhrien Tuki ry on niistä sanoutunut irti,
Ilmoita asiaton viesti
” Nämä yritykset ”eheyttää” yksilöitä saattavat aiheuttaa vakavaa psykologista vahinkoa ”
Vähän vaikuttaa siltä, että nyt eheytyshoitoja kritisoivat arvovaltaiset tahot eivät oikeasti tiedä, mitä eheytyshoidot sisällöllisesti on, mitä tarkoittaa ja mitä toiminta sisältää. En tiedä itsekään. Ehkä sinä tiedät?
Ihmisten kokemukset ovat moninaiset. Eivät vain negatiivisia. Seksuaalisuuteen liittyviä palveluja tarjoavat seksuaalineuvontaa antavat tahot. Samaa eheytystä tarjoavat terapeutit myös. Pitäisikin perustaa Terapeuttien Uhrit ry. BTW, trans-aktivistit pyrkivät kieltämään myös terveydenhoidossa sellaisen seksuaalisuuteen liittyvän neuvonnan, mikä ei edistä trans-ideologiaa. Tällainen aivopesu ja lasten manipulointi on eheytyshoitojakin tuhoisampaa mielenterveydelle ja fyysiselle terveydelle.
Tässä maassa on ollut periaate, että aikuiset saavat tehdä mitä haluavat, kunhan lakia noudatetaan. Jos bi haluaa uskonnolliselta yhteisöltä tukea heteroperheen perustamiseksi, hihhulijärjestöillä ei pitäisi antaa sananvaltaa piirun vertaa.
” Tämän lisäksi jotkut kirkon opetukset saattavat edistää sukupuolten epätasa-arvoa tai määritellä tiukasti perinteiset sukupuoliroolit, rajoittaen ihmisten valintoja ja mahdollisuuksia. ”
Sama periaate pätee tässäkin. Nyt ulkopuolelta tullaan määrittelemään mitkä ovat yhteisön arvot. Ei ole syrjintää ja epätasa-arvoa, jos yhteisön (jäsenten) arvoihin kuuluu korostaa perinteistä perhemallia. Mihinkään uskontoryhmään ei ole pakko kuulua. Uskoa saa ilman kirkkoakin.
Muuten, koska minä saan tulla äänestämään Liberaalien puoluekokoukseen? Arvoni ovat ihan toiset, enkä siksi voi liittyä jäseneksi. En hyväksy ahdasmielisyyttä ja muiden ajattelun rajoittamista. Silti kaikkia pitäisi kohdella yhdenvertaisesti ja antaa oikeus äänestää. Eikö?
” Lisäksi tietyt kirkon opetukset voivat rajoittaa yksilöiden koulutusmahdollisuuksia, ammatillista kehitystä tai edistää syrjintää – tekijöitä, jotka voivat merkittävästi heikentää inhimillistä pääomaa. ”
Mikä kirkko rajoittaa? Mikset sano suoraan mikä ”kirkko”, vaan annat ymmärtää kuin kyse olisi kristittyihin liittyvästä ajattelutavasta.
Ilmoita asiaton viesti
Eheytyshoidot: Eheytyshoidot, joilla pyritään muuttamaan yksilön seksuaalista suuntautumista, ovat olleet erittäin kiistanalaisia. Useat tutkimukset ja psykologian asiantuntijat ovat todenneet, että näillä hoidoilla voi olla vakavia haitallisia vaikutuksia henkilön psykologiseen hyvinvointiin. Tämä johtuu siitä, että seksuaalista suuntautumista ei voida muuttaa, ja tällaisten hoitojen yritys tehdä niin voi aiheuttaa ahdistusta ja itsetunto-ongelmia.
Uskonnollisten yhteisöjen arvot: On totta, että jokaisella uskonnollisella yhteisöllä on oikeus määritellä omat arvonsa. Kuitenkin, yhteiskunnan muuttuessa ja tasa-arvon korostuessa, monet yhteisöt joutuvat punnitsemaan perinteisiä arvojaan suhteessa laajempaan yhteiskunnalliseen kontekstiin.
Seksuaalisuuteen liittyvä neuvonta: On tärkeää erottaa seksuaalisuuteen liittyvä neuvonta ja eheytyshoidot toisistaan. Laadukas seksuaalineuvonta tukee yksilöä ymmärtämään ja hyväksymään omaa seksuaalista identiteettiään.
Uskonnolliset yhteisöt ja koulutus: Vaikka useimmat kirkot ja uskonnolliset yhteisöt kannustavat jäseniään saamaan koulutusta, jotkut tiukemmat yhteisöt saattavat rajoittaa jäsentensä koulutusmahdollisuuksia tai ammatillista kehitystä. Tämä ei koske vain kristittyjä yhteisöjä, vaan voi olla yleistä monissa uskonnoissa maailmanlaajuisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Kerro nyt mikä kristillinen kirkkokunta painostaa jäsentensä lapsia johonkin koulutukseen? Luulen, ettei koske kristittyjä yhteisöjä ollenkaan. Itse olen sillä kannalla, että kristityt tukevat lapsiaan koulunkäynnissä ja jatkamaan opiskelua. Toisin on maallisissa perheissä.
Tutkimusten mukaan kristittyjen (uskossa olevien) lapset pärjäävät koulussa paremmin, kuin ateistien jälkikasvu.
Ilmoita asiaton viesti
On totta, että monet kristilliset yhteisöt ja perheet kannustavat lapsiaan koulunkäyntiin ja opiskeluun. Monet kristityt pitävät koulutusta lahjana Jumalalta ja näkevät sen välineenä parantaa yhteiskuntaa ja elämää yleensä.
Kuitenkin on tärkeää huomata, että ”kristitty” on laaja termi, joka kattaa monia eri kirkkokuntia, traditioita ja kulttuureja. Maailmassa on monia kristillisiä yhteisöjä, ja niiden käytännöt ja opetukset vaihtelevat suuresti.
On olemassa joitakin erittäin konservatiivisia tai fundamentalistisia kristillisiä yhteisöjä, jotka saattavat kannustaa tai jopa painostaa jäseniään tiettyihin koulutuspolkuihin, erityisesti jos ne uskovat, että tietyt koulutusmuodot ovat ristiriidassa heidän uskonnollisten näkemystensä kanssa. Esimerkiksi jotkut yhteisöt saattavat suosia kotikoulutusta tahtoessaan suojella lapsiaan tietyiltä maallisilta vaikutteilta.
Tutkimusten tulokset uskonnollisuuden ja akateemisen menestyksen välisestä yhteydestä vaihtelevat. On olemassa tutkimuksia, jotka osoittavat positiivisen yhteyden uskonnollisuuden ja koulumenestyksen välillä, mutta on myös tutkimuksia, jotka eivät löydä tällaista yhteyttä tai jotka osoittavat päinvastaisia tuloksia. On tärkeää tarkastella kunkin tutkimuksen menetelmiä, otosta ja muita tekijöitä ennen kuin tehdään yleisiä johtopäätöksiä.
Yleisesti ottaen on tärkeää olla yleistämättä tai maalaamatta laajoja pensselinvedoin koko ryhmää perustuen yksittäisiin yhteisöihin tai anekdootteihin.
Ilmoita asiaton viesti
Epäilen mitään tutkimusta olevan siitä, että kristillisten yhteisöjen lapset pärjäisisivät huonommin. Kunhan väität omiasi.
Ateistit sotivat ja tapattavat ihmisiä tänä päivänä enemmän, kuin mikään kristillinen yhteisö. Siitä voi vetää johtopäätöksen, että kristinusko kehittyy, mutta ateistit eivät. Fakta on, että Jumala ei sotia aloita, eikä ketään tapa, vaikka ateistien sormi osoittaa jatkuvasti Hänen suuntaansa.
Ilmoita asiaton viesti
There is a connection between religion and intelligence, as suggested by some research. Studies have shown that on a national level, higher average intelligence tends to correlate with lower rates of religious belief.
Ilmoita asiaton viesti
Selvähän se on, että vasemmistoeliitti eroaa kirkosta, kun joutuvat yliopiston aivopesun uhriksi.
Kr. uskovaisten perheiden lapset nousevat ylätasolle todennäköisemmin kuin ateistien piiristä noustaan. Tiedetään, että uskossa olevat nuoret pärjäävät koulussa paremmin kuin verrokit. Näin se vaan on, eikä sille voi mitään.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota loppupäätelmää ei tietenkään kannata ostaa totuutena. higher average intelligence tends to correlate with lower rates of religious belief. Laitas tutkimuksen nimi!
Ilmoita asiaton viesti
Zuckerman, M., Li, C., Lin, S., & Hall, J. A. (2020). The Negative Intelligence–Religiosity Relation: New and Confirming Evidence. Personality and Social Psychology Bulletin, 46(6), 856–868. https://doi.org/10.1177/0146167219879122
Ilmoita asiaton viesti
Kiitti, pitikö paikkansa, että tutkimus vertasi mm afrikkalaisia, joiden uskovaisuusprosentti oli 87:n kieppeillä suurin piirtein verrattuna älyllisesti korkeammalla tasolla oleviin eurooppalaisiin verrokkeihinsa,
joilla se oli esimerkiksi 49:n luokkaa? Mahtaakohan kovin erilaisen historian, ja kovin erilaisten mahdollisuuksien rinnakkain laitto olla tutkimuksellisestikkään mitätön seikka, jota ei olisi otettava huomioon johtopäätöksissä. Kun toisaalta taas Yhdysvaltain ja Euroopan välillä on sama ero.
Ilmoita asiaton viesti
Puhut varmaan eri tutkimuksesta. Artikkelissa ei mainita mitään Afrikasta, mutta sen sijaan rajoitteeksi mainitaan, että se ei huomioi itämaisia uskontoja, kuten hindulaisuus ja buddhalaisuus, erityisen hyvin, koska suurin osa meta-analyysissä käytetyistä tutkimuksista oli tehty Yhdysvalloissa. Voi olla, että jossakin näistä tutkimuksista on käsitelty Afrikkaa, mutta valitettavasti en osaa selvittää sitä kovin helposti.
Ilmoita asiaton viesti
Sen enempiä tätä syynäämättä, tuo US:n kristittyjen korkea määrä sivistymaana verrattuna Länsi-Eurooppaan, jo sinänsä kumoaa käsittääkseni väitteen/ teesin.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on monitahoinen aihe, ja tärkeää on ymmärtää, että yleistyksiä tulee käsitellä varoen. Tarkastellaanpa tätä aihealuetta muutamasta näkökulmasta:
1. **Uskonnollisuus ja älykkyys**: On olemassa tutkimuksia, jotka ehdottavat yhteyttä uskonnollisuuden ja älykkyyden välillä, mutta näiden tutkimusten tulokset ovat ristiriitaisia eivätkä yksiselitteisiä. Joissakin tutkimuksissa on löydetty heikko negatiivinen korrelaatio uskonnollisuuden ja älykkyyden välillä, mutta on tärkeää huomata, että korrelaatio ei tarkoita syy-seuraussuhdetta. Lisäksi monet muut tekijät, kuten kulttuuri, sosioekonominen asema ja koulutus, vaikuttavat näihin tuloksiin.
2. **Yhdysvaltain ja Länsi-Euroopan vertailu**: Yhdysvallat on erittäin monimuotoinen maa, jossa on monia kulttuurisia, etnisiä ja uskonnollisia ryhmiä. Vaikka Yhdysvalloissa on korkea määrä itsensä kristityiksi identifioivia ihmisiä verrattuna moniin Länsi-Euroopan maihin, tämä ei automaattisesti kumoa väitettä uskonnollisuuden ja älykkyyden mahdollisesta negatiivisesta suhteesta. Monet tekijät, kuten historia, kulttuuri ja politiikka, ovat vaikuttaneet uskonnollisuuden korkeaan tasoon Yhdysvalloissa.
3. **Määrittelyongelmat**: Termeillä ”uskonnollisuus” ja ”älykkyys” on monia määritelmiä. Uskonnollisuus voi tarkoittaa uskonnollista vakaumusta, osallistumista uskonnollisiin toimituksiin tai uskonnollisten normien noudattamista. Älykkyys voi viitata akateemiseen suorituskykyyn, yleiseen älykkyyteen (IQ) tai muihin kognitiivisiin kykyihin. Eri tutkimuksissa näitä termejä voidaan määritellä ja mitata eri tavoin, mikä voi johtaa erilaisiin tuloksiin.
4. **Kulttuuriset ja historialliset tekijät**: Uskonnollisuuden korkea taso Yhdysvalloissa voi johtua monista tekijöistä, kuten maan historiasta, perustamiseen liittyvistä arvoista, poliittisesta kulttuurista ja sosiaalisista normeista.
Lopuksi, on tärkeää ymmärtää, että yksittäiset maat tai kulttuurit eivät voi yksinään kumota laajempia teesejä tai yleistyksiä. Vaikka Yhdysvalloissa on korkea määrä kristittyjä ja maa on ”sivistynyt”, se ei yksinään riitä kumoamaan väitettä uskonnollisuuden ja älykkyyden mahdollisesta suhteesta. Jokaisen tutkimuksen ja väitteen tulee perustua laajaan, monipuoliseen ja luotettavaan tietoon.
Ilmoita asiaton viesti
Nimenomaan juuri nämä taustavaikuttajien moninaisuus, joita on vielä paljon enemmän, kun tässä tuli esiin, tekevät sen, että tällaiseen tutkimukseen paukkuja laittaneet vetävät lopulta vesiperän.
Ilmoita asiaton viesti
Meta-analyysi on tilastollinen menetelmä, joka yhdistää useiden tutkimusten tuloksia tarkoituksena saada yhtenäinen ja tarkempi arvio tutkittavasta ilmiöstä. Vaikka meta-analyysit voivat tarjota vahvoja näyttöjä, ne voivat myös olla alttiita erilaisille virheille ja harhoille, riippuen sekä mukana olevien tutkimusten laadusta että meta-analyysin suorittamisen tavasta.
Tässä joitakin seikkoja, jotka voivat johtaa virheellisiin tuloksiin meta-analyysissä, vaikka mukana olisi suuri määrä tutkimuksia:
Julkaisuharha (publication bias): Tutkimukset, jotka löytävät merkittäviä tuloksia, ovat todennäköisemmin julkaistuja kuin ne, jotka eivät löydä merkittäviä tuloksia. Jos meta-analyysiin sisällytetään vain julkaistuja tutkimuksia, se saattaa vääristää lopputulosta.
Laatuerojen huomiotta jättäminen: Kaikki tutkimukset eivät ole samanlaatuisia. Jos meta-analyysi ei ota huomioon tutkimusten laatueroja, tulokset voivat olla harhaanjohtavia.
Heterogeenisyys: Jos mukana olevat tutkimukset ovat hyvin erilaisia esimerkiksi osallistujien, menetelmien tai mittausten osalta, niiden tulosten yhdistäminen voi olla ongelmallista. Tätä heterogeenisyyttä tulisi analysoida ja siihen tulisi suhtautua varauksellisesti.
Dataan liittyvät ongelmat: Jos alkuperäiset tutkimukset sisältävät virheitä tai puutteita datassa, ne heijastuvat myös meta-analyysin tuloksiin.
Kiinteyden puute: Jos määritelmät ja mittaukset vaihtelevat eri tutkimusten välillä, meta-analyysin tulokset voivat olla epätarkkoja.
Päällekkäiset näytteet: Joissakin tapauksissa samaa dataa voidaan käyttää useissa eri tutkimuksissa, mikä voi aiheuttaa päällekkäisyyksiä meta-analyysissa.
Analyyttiset valinnat: Miten meta-analyysi on suoritettu, minkä tyyppisiä malleja on käytetty ja miten erilaiset ongelmat on ratkaistu, voivat vaikuttaa tuloksiin.
Vaikka suurien tutkimusmäärien uskotaan lisäävän meta-analyysin luotettavuutta ja voimaa, pelkkä tutkimusten määrä ei takaa tulosten oikeellisuutta. Tärkeää on ottaa huomioon sekä yksittäisten tutkimusten laatu että meta-analyysin suorittamiseen liittyvät seikat. Hyvin suunniteltu ja toteutettu meta-analyysi voi antaa arvokasta tietoa, mutta kuten minkä tahansa tieteellisen menetelmän kanssa, on tärkeää olla kriittinen ja arvioida tuloksia huolellisesti.
Ilmoita asiaton viesti
”Hänen suuntaansa” hoh, hoijaa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole minun sormeni. Itsepähän osoittelette. Myönnettävä on, on vaivaannuttavaa käydä järkiperäistä keskustelua herrojen kanssa, jotka löytävät syyllisen aina olemattomasta, eikä itsestä.
Ilmoita asiaton viesti
On tärkeää muistaa, että niin uskovaisilla kuin ateisteillakin on erilaisia näkemyksiä ja asenteita, ja yleistäminen ei välttämättä palvele rakentavaa dialogia. Parhaiten päästään eteenpäin ymmärtämällä toisen näkökulmaa ja keskittymällä yhteiseen inhimillisyyteen.
Järkiperäinen keskustelu vaatii avoimuutta, kuuntelemista ja ymmärtämistä molemmilta osapuolilta. Jos haluat keskustella aiheesta rakentavasti, voi olla hyödyllistä pyrkiä tunnistamaan ja ymmärtämään toisen osapuolen argumentit sekä ilmaista omat näkemyksesi selkeästi ja kunnioittavasti.
Muistetaan, että ihmisillä on erilaisia kokemuksia ja taustoja, jotka vaikuttavat heidän näkemyksiinsä ja uskomuksiinsa. Keskustelussa voi pyrkiä ymmärtämään näitä eroja ja löytämään yhteistä maaperää.
Ilmoita asiaton viesti
Unitarismi lienee eniten koulutusta arvostava uskonto.
https://en.wikipedia.org/wiki/Religiosity_and_education#/media/File:Educational_Ranking_by_Religious_Group_-_2001.png
Ilmoita asiaton viesti
Teuvo, rakennat systemaattisesti diskriminoivaa kuvaa kristillisistä yhteisöistä Mm.seuraava: painostaa jäseniään tiettyihin koulutuspolkuihin.
Miksi juuri kristityt painostaisivat lapsiaan johonkin heille vastenmieliseen suuntaan?.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitukseni ei ole rakentaa diskriminoivaa kuvaa mistään yhteisöstä, mukaan lukien kristillisistä yhteisöistä. Yleistäminen tai kaikkien kristittyjen niputtaminen yhteen ei ole tarkoituksenmukaista eikä totuudenmukaista.
On totta, että tietyissä uskonnollisissa yhteisöissä, olivatpa ne kristittyjä tai muun uskontokunnan edustajia, voi olla sosiaalista painetta tiettyihin koulutuspolkuihin tai elämäntapoihin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki kristilliset yhteisöt toimisivat näin tai että kaikki kristityt painostaisivat lapsiaan tietyille poluille.
Tärkeää on aina ymmärtää, että jokainen yhteisö ja jokainen yksilö on yksilöllinen. Vaikka tietyt piirteet saattavat olla yleisiä joissakin yhteisöissä, ne eivät välttämättä päde kaikkiin sen jäseniin.
Ilmoita asiaton viesti
No ihan hienoa kuulla. En itse kyllä pysty mitään tuollaista karsinointia
näkemään niissä yhteisöissä, jossa olen ollut mukana. Ja olen ollut mukana aika erilaisissa porukoissa. Ehkä käsityksesi juontuu joistain paikallisesti erikoisista olosuhteista.
Mieluummin näkisin, että seurakunnissa katsellaan helpommin ikäänkin ulkopuolelta kilpailuhenkistä meriittien perässä juoksua lasten ja nuortenkin menojen ja suuntautumisen suhteen, koska on rennompi ote suorittamiseen. Mutta on tosiaan varottava yleistämistä, niinkuin sanoit; perheet ja suvut ovat erilaisia.
Ilmoita asiaton viesti
MItähän herra oikein ajaa tässä takaa:
”kirkon painottama rooli saattaa myös vähentää nuorten naisten koulutusmahdollisuuksia tai asettaa esteitä yksilöiden ammatilliselle kehitykselle.”
Väite on hämärä ja sanonko mistä? Sano sinä?
Ilmoita asiaton viesti
…Kukahan se onkaan varsinainen ”aivopesty…?!”
Kyllä Heikki jaksaa ja jaksaahan se…kuten pikkuhiljaa iltaruskoon hupenevat uskontohihhulit-ja änkyrät yleensäkin.
( Kirkkoon kuuluu pian enää joka toinen ja jumalaan uskoo, kirkon omienkin selvitysten mukaan enää joka viides, tai korkeintaan joka neljäs (?!?).
Ilmoita asiaton viesti
Sepä se. Koko ajan lisääntyy porukka joka ei kuulu yhtään mihinkään. Mahtaa heillä olla irtonainen olo. Ja onhan heillä. Yksinäisyyttään valittelevat kaiken aikaa ja lehtien otsikot huutaa valtiota apuun. Sanovat kansanterveydelliseksi ongelmaksi ja yhteiskuntaa vaaditaan järjestämään avointa seurustelupalvelua.
Yksinäisyys varmaan kristittyjen vika taas sekin, kun seurustelevat vain keskenään, eikä muille jää ketään. Kannattaisiko kokeilla suvaitsevaisuutta, niin seuran löytyminen helpottuisi.
Vaikka kirkko jäsenistään eroon hankkiutuukin, niin mitä sitten? Uskominen on kyllä mahdollista ilmankin.
Ilmoita asiaton viesti
On totta, että monet ihmiset kokevat yksinäisyyttä nykypäivän yhteiskunnassa, ja se on tunnustettu monissa maissa kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Tämä ei kuitenkaan ole sidoksissa pelkästään uskontoon tai uskonnollisiin yhteisöihin. Yksinäisyyden taustalla voi olla monia tekijöitä, kuten teknologian lisääntynyt käyttö, yhteiskunnan individualisoituminen tai perherakenteiden muutokset.
Uskonnolliset yhteisöt voivat tosiaan tarjota monille ihmisille yhteisöllisyyttä ja tukea, mutta on tärkeää ymmärtää, että yksinäisyyden kokemus ei rajoitu vain niihin, jotka eivät kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Jokaisella yksilöllä on omat syynsä ja kokemuksensa yksinäisyydestä.
Ymmärrän, että saattaa olla turhauttavaa tuntea, että kristittyjä tai muita uskonnollisia ryhmiä syyllistetään tietyistä yhteiskunnallisista ongelmista. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että yksinäisyys on laaja-alainen ilmiö, joka vaikuttaa moniin eri ihmisryhmiin ja yhteisöihin.
Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että yhteiskunta pyrkii tukemaan yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä, olivatpa he minkä tahansa uskonnollisen yhteisön jäseniä tai eivät. Jokaisella on oikeus yhteisöllisyyteen ja ihmissuhteisiin, ja meidän kaikkien tulisi pyrkiä edistämään suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä erilaisia näkemyksiä ja elämäntapoja kohtaan.
Ilmoita asiaton viesti
Kirkot tehtiin ennen Kelaa nyt Kelan aikana vähemmän miksiköhän?
Ilmoita asiaton viesti
Jos tarkoitus on auttaa köyhiä, niin rahan jakaminen KELAn kautta suoraan köyhille on varmasti paljon tehokkaampaa kuin kirkkojen rakentaminen. Kun Kela (Kansaneläkelaitos) perustettiin vuonna 1937, se toi mukanaan uudenlaisen sosiaaliturvajärjestelmän, joka keskittyi erityisesti eläkkeisiin ja vammaisetuuksiin. Kelan rooli on laajentunut vuosikymmenten aikana, ja se on ottanut vastuulleen monia tehtäviä, jotka aiemmin olivat kirkon tai yksityisten järjestöjen vastuulla.
Ilmoita asiaton viesti