Kulttuuritausta ei saa estää naisten pelastamista ja pelastajien häirinnästä pitää rangaista

Suomessa, kuten monissa muissakin länsimaissa, pelastustoiminnan perusperiaatteena on ihmisten auttaminen riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisyydestään tai uskonnollisesta taustastaan. On kuitenkin huolestuttavaa, että viime aikoina on noussut esiin tapauksia, joissa kulttuuriset tai uskonnolliset syyt ovat häirinneet naisten pelastamista hätätilanteissa. Tällainen toiminta ei ole vain epäoikeudenmukaista, vaan se on myös vaarallista ja saattaa pahimmillaan johtaa hengenvaaraan. On aika vaatia tiukempia rangaistuksia niille, jotka estävät tai vaikeuttavat pelastajien työtä kulttuurisyistä.

Pelastustoiminta perustuu periaatteelle, että apua annetaan kaikille sitä tarvitseville mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Pelastajan tehtävä on keskittyä ihmishenkien pelastamiseen, ei navigoida monimutkaisissa kulttuurisissa tai uskonnollisissa säännöissä, jotka voivat estää tämän työn suorittamisen. Valitettavasti on tullut esiin tapauksia, joissa esimerkiksi perheen miesjäsen on kieltäytynyt antamasta naispuoliselle potilaalle suoraa apua, vaatien, että kaikki kommunikaatio ja hoito kulkisi hänen kauttaan. Tämä ei ole pelkästään epäkäytännöllistä – se on vaarallista.

Ymmärrämme, että kulttuurit ja uskomukset ovat ihmisille tärkeitä, mutta ne eivät saa koskaan mennä ihmishenkien ja terveyden edelle. Kun kyse on pelastustilanteista, viivytys voi merkitä eroa elämän ja kuoleman välillä. Emme voi sallia tilannetta, jossa kulttuuriset näkemykset tai uskomukset estävät naisia saamasta heille kuuluvaa hoitoa. Tämä on paitsi eettisesti väärin, myös ristiriidassa yhteisten arvojemme ja lakien kanssa.

Lainsäätäjien tulee puuttua tähän ongelmaan. Meidän on säädettävä lakeja, jotka rankaisevat niitä, jotka tarkoituksellisesti estävät tai häiritsevät pelastajien työtä kulttuurisyistä. Tämä voisi sisältää sakkoja, yhteiskunnallista palvelua tai vakavammissa tapauksissa vankeusrangaistuksia. Tällaiset toimet lähettäisivät selkeän viestin siitä, että ihmishenget ovat aina etusijalla ja että häirintä pelastustilanteissa ei ole hyväksyttävää.

Rangaistusten ohella meidän on myös panostettava koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen. Pelastajille tulee antaa koulutusta monikulttuurisesta vuorovaikutuksesta, mutta samalla on tärkeää, että yhteisöissä tiedostetaan pelastustoimen periaatteet ja ymmärretään, että auttamisessa ei ole sijaa kulttuurisille esteille. Tämä edellyttää dialogia ja yhteistyötä eri yhteisöjen kanssa, mutta myös selkeää viestiä siitä, että pelastustoiminta on koskematon osa yhteiskuntamme arvoja.

Kulttuuritausta ei saa olla syy estää naisten pelastamista hätätilanteissa. Lainsäätäjien on ryhdyttävä toimiin ja säädettävä lakeja, jotka rankaisevat niitä, jotka häiritsevät pelastajien työtä kulttuurisista syistä. Samalla meidän on lisättävä tietoisuutta ja koulutusta, jotta kaikki ymmärtävät, että pelastustoiminta kuuluu kaikille – sukupuolesta tai kulttuurista riippumatta. Ihmishenget ovat aina etusijalla, ja meidän on varmistettava, että kaikki saavat tarvitsemaansa apua ilman esteitä.