Liiallinen järjestövalta jarruttaa Suomen talouskehitystä
Suomen työmarkkinajärjestöillä on ollut pitkään keskeinen rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Ammattiliitot ovat tehneet arvokasta työtä puolustaessaan työntekijöiden oikeuksia ja edistäessään tasa-arvoista työelämää. Kuitenkin nykyisessä maailmantilanteessa niiden rooli on muuttunut ongelmalliseksi. Työmarkkinajärjestöjen vaikutusvalta on kasvanut liian suureksi ja se hidastaa merkittävästi välttämättömien taloudellisten ja työmarkkinauudistusten toteuttamista. Tämä jähmettynyt valtarakenne uhkaa paitsi Suomen talouden kasvua, myös maan kilpailukykyä globaalissa maailmassa.
Erityisesti Hakaniemen ay-liikkeen valta on esimerkki siitä, miten työmarkkinajärjestöt ovat irtautuneet nykypäivän työelämän todellisuudesta. Nämä järjestöt keskittyvät yhä enemmän omien etujensa puolustamiseen, ja niiden poliittinen keskustelu on muuttunut paikallaan polkevaksi järjestöpolitiikaksi. Sen sijaan, että keskityttäisiin yhteiskunnan ja työelämän kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, jähmetytään pohtimaan, kuka järjestöistä voittaa ja kuka häviää. Tämä ajattelu tekee päätöksenteosta hämmentävän jähmeää ja estää merkittävien rakenteellisten uudistusten läpiviennin.
Työmarkkinajärjestöjen keskeinen asema päätöksenteossa on pysäyttänyt taloudellisia uudistuksia, jotka ovat olleet pitkään välttämättömiä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomi ei voi menestyä maailmassa, jossa työmarkkinoiden kehitys perustuu vanhentuneisiin käsityksiin. Kansainvälisesti menestyneillä mailla, kuten Tanskalla, on ollut rohkeutta tehdä laajoja työmarkkinauudistuksia, jotka ovat mahdollistaneet niiden taloudellisen nousun. Meillä vastaavaa uudistusintoa on jarrutettu pitkälti työmarkkinajärjestöjen haluttomuudella luopua vanhoista toimintamalleista. Ay-liikkeen taloudellinen ja työmarkkinallinen hahmotuskyky on jäänyt ajastaan jälkeen, ja se ei vastaa enää nykypäivän työntekijöiden tarpeita.
Järjestäytymisaste on myös laskenut merkittävästi viime vuosikymmeninä. Esimerkiksi SAK:n vaikutusvalta ei ole enää lähelläkään sitä, mitä se oli vielä muutama vuosikymmen sitten. SAK pystyi aikanaan mobilisoimaan yleislakkoja ja ohjaamaan poliittista keskustelua omien tavoitteidensa mukaisesti. Nykyään tilanne on muuttunut: järjestöjen poliittiset näkemykset ja taloudelliset tavoitteet ovat jääneet vanhentuneiksi, eivätkä ne enää resonoi nykypäivän työntekijöiden tarpeiden kanssa. Tämä kehitys on johtanut siihen, että työmarkkinajärjestöjen toiminta tuntuu useilta yhä enemmän kaukaiselta ja todellisuudesta vieraantuneelta.
Työmarkkinakeskustelussa suurin ongelma on se, että se keskittyy liiaksi poliittiseen peliin. Tärkeimmäksi kysymykseksi nousee, kuka voittaa ja kuka häviää, olipa kyseessä SAK, Akava tai EK. Tämä asetelma johtaa usein siihen, että päätöksenteko pysähtyy tai viivästyy. Järjestöt taistelevat omista asemistaan sen sijaan, että keskittyisivät siihen, miten koko Suomen kansantalous voisi menestyä paremmin. Järjestölähtöinen keskustelu on perusteetonta, koska se ei huomioi sitä, miten suomalaiset yritykset pystyvät työllistämään tai miten työntekijöiden ansiotaso voisi kasvaa.
Suomen talous on polkenut paikallaan jo usean vuoden ajan. On selvää, että nykyinen järjestelmä ei toimi, jos taloudellinen ja työmarkkinoiden kehitys perustuu vanhentuneisiin rakenteisiin. Suomi tarvitsee rohkeita ja ennakkoluulottomia työmarkkinauudistuksia, jotka tukevat talouskasvua ja parantavat työllisyyttä. Järjestöjen olisi aika astua sivuun ja antaa tilaa uudistuksille, jotka vievät Suomen taloutta kohti parempaa ja kestävämpää tulevaisuutta.
Periaatteessa jo ajatus kollektiivisopimuksesta on virheellinen sillä elämisen kustannukset ovat hyvin erilaisia eri puolilla Suomea.
Suurin ero on asumisessa: Pääkaupunkiseudulla asumiseen voi mennä 50% tuloista kun muualla voi selvitä 15%:lla.
Kahvikuppi kahvilassa pyörii vitosen korvilla, maalaiset pyörtyisivät jos joutuisivat maksamaan sellaisia summia sumpista.
Ilmoita asiaton viesti
Paikallisessa pubissa täällä Oulussa iso Karhu kolmosolut 5,50 happy hour ja muuten yli 7 euroa.
Ilmoita asiaton viesti
Kahvia juon kupin päivässä, olutta 2 tlk samoin.
Minulle riittää.
Ilmoita asiaton viesti
Oliko tuo olut 2 tölkkiä vai teelusikallista.
Ilmoita asiaton viesti
Tosi erikoista jos teelusikallisista puhutaan. No kaikki on mahdollista tietenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Täällä Espanjassa olen nyt mieltynyt pulloihin, missä on 2,5 DL olutta ja repäisy korkki. Ovat aika käteviä. Siksi vähän piruilin tuon tlk:n kanssa, sorry.
Ilmoita asiaton viesti
Nämä järjestöt keskittyvät yhä enemmän omien etujensa puolustamiseen
————————————
Sitähän varten ne järjestöt ovat olemassa.
Ilmoita asiaton viesti
Juha, ymmärrän toki, että järjestöjen tehtävänä on puolustaa jäsentensä etuja. Tämä on niiden olemassaolon perusajatus, eikä siinä sinänsä ole mitään väärää. Kuitenkin nykytilanteessa ongelmaksi muodostuu se, että järjestöt eivät näe rooliaan osana suurempaa kokonaisuutta – Suomen talouden ja työmarkkinoiden pitkän aikavälin kehitystä. Kun päätöksenteko keskittyy vain omien etujen puolustamiseen ilman valmiutta joustaa tai uudistua, vaarana on, että järjestövalta jämähtää paikoilleen, ja juuri tätä olemme nyt todistamassa.
Lisäksi on syytä pohtia, unohtuuko työntekijöiden etujen todellinen ajaminen, kun kiinnitytään liikaa vanhoihin rakenteisiin. Nykypäivän työntekijöiden tarpeet ja työelämän realiteetit ovat muuttuneet, mutta järjestöjen toiminta ei aina tunnu vastaavan näihin muutoksiin. Vanhentuneiden toimintamallien puolustaminen voi estää niitä kehittämästä ratkaisuja, jotka palvelisivat paremmin tämän päivän työntekijöitä. Jos järjestöt keskittyvät vain status quon ylläpitämiseen, ne saattavat vahingossa jättää huomiotta ne uudistukset, joita työntekijöiden hyvinvointi ja työllisyys todella vaatisivat.
Suomi tarvitsee rohkeita rakenteellisia uudistuksia, jotta pystymme kilpailemaan globaalissa taloudessa. Järjestöjen tulisi kyetä ymmärtämään tämä ja osallistua aktiivisemmin yhteiskunnan ja talouden uudistamiseen, sen sijaan että ne jarruttavat kehitystä pitäytymällä vanhoissa toimintatavoissa.
Ilmoita asiaton viesti
Valta on yleinen jarruttaja, jos sen palvelevuudesta ei pidetä huolta. Valta ei ole ongelma, jos on itsekseen. Yleensä ei pyri olemaan.
Blogin aihe on totta, mutta tarkemmin ottaen outo. Sanon sen takia, että näissä tulisi pyrkiä osuviin poimintoihin. Langanpää on hyvä, ja viite.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikki jotka ymmärtävät talouden faktan Suomen ja ympäröivän maailman välillä hiffaa että maamme on jämähtänyt menneeseen aikaan jolloin inflaatio ja devalvaatiot söivät duunarin asuntovelat. Mutta ei enää kun olemme yhteisvaluutassa.
On päivänselvä asia että jos eivät työnantajat ja ay-liike keskenään pysty päivittämään sopimuksiaan nykypäivän tarpeita myötäileviksi niin valtiojohdon täytyy toimia.
Ilmoita asiaton viesti