Perustulo saattaisi toimia Suomessakin
Perustulosta on puhuttu paljon niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Viimeaikainen tutkimus Yhdysvalloista tuo uusia näkökulmia tähän keskusteluun. Kaksi osavaltiota testasi perustuloa: 1000 matalatuloista henkilöä sai 1000 dollaria kuukaudessa kolmen vuoden ajan, kun taas kontrolliryhmä sai vain 50 dollaria kuukaudessa. Tulokset herättävät kysymyksiä myös Suomen tilanteesta.
Tutkimuksen mukaan perustulo vähensi osallistujien työvoimaan osallistumista 2 prosenttiyksikköä ja työaikaa noin 1,3 tuntia viikossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että ihmiset olisivat laiskistuneet. Sen sijaan he käyttivät vapautuneen ajan vapaa-aikaan, kuljetuksiin ja taloudenhallintaan. Tämä viittaa siihen, että perustulo antaa ihmisille mahdollisuuden tehdä valintoja, jotka parantavat heidän elämänlaatuaan.
Suomessa olemme nähneet, miten byrokraattinen sosiaaliturvajärjestelmämme voi olla. Perustulo voisi yksinkertaistaa järjestelmää ja vähentää köyhyysloukkuja, jotka estävät ihmisiä ottamasta vastaan osa-aikatöitä tai tekemästä freelancetyötä. Lisäksi nuoremmat osallistujat Yhdysvaltain tutkimuksessa hakeutuivat enemmän koulutukseen, mikä voi pitkällä aikavälillä parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja yhteiskunnallista osallistumistaan.
Perustulon vastustajat väittävät, että se tekee ihmisistä riippuvaisia ja vähentää motivaatiota tehdä työtä. Kannattajat taas uskovat, että se antaa ihmisille valinnanvapauden ja mahdollisuuden keskittyä muuhun kuin selviytymiseen. Totuus lienee jossain näiden ääripäiden välissä. On tärkeää muistaa, että jokainen yhteiskunta on erilainen, ja meidän on tutkittava, miten perustulo toimisi juuri Suomessa.
Perustulo ei ole taikakeino, joka ratkaisee kaikki ongelmat, mutta se voi tarjota ihmisille enemmän valinnanvapautta ja joustavuutta. Näyttää vahvasti siltä, että keskustelua ja kokeiluja kannattaa jatkaa, jotta voimme ymmärtää paremmin, miten perustulo voisi toimia osana suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Ehkäpä jonain päivänä löydämme mallin, joka tukee sekä yksilöiden että yhteiskunnan hyvinvointia parhaalla mahdollisella tavalla.
Lähde:
Vivalt, E., Rhodes, E., Bartik, A. W., Broockman, D. E., & Miller, S. (2024). The Employment Effects of a Guaranteed Income: Experimental Evidence from Two U.S. States. NBER Working Paper Series, No. 32719. National Bureau of Economic Research. http://www.nber.org/papers/w32719
Suomen sosiaaliturva järjestelmä on ollut niin huono, että oikeastaan muutos mihin hyvänsä suuntaan olisi parannus.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulokokeiluissa näköjään aina unohtuu ottaa mukaan myös keski- ja hyvätuloisia henkilöitä.
Laajemmalla otannalla huomattaisiin, että suurempia tuloja saavat käyttäisivät lisärahansa pitkälti kulutukseen. Samalla ehkä heräisi ajatus siitä, että miten ihmeellä tämä kulutusjuhlat kustannettaisiin ja että inflaatio tod.näköisesti lähtisi aivan laukalle.
Noh, noihin kysymyksiin sitten vastattaisiin, että verotetaan perustulo pois niiltä, jotka saavat riittävän toimeentulon muutenkin. Sitten voisimmekin ihmetellä jäätävää verokiilaa, joka estäisi pienituloisia hankkimasta suurempia tuloja, ja olisimme samassa kannustinloukussa kuin nykyisinkin.
Ilmoita asiaton viesti
Ihmisille siis lapioitiin rahaa summa, joka per kansalainen olisi ihan järjetön siivu sävellettäväksi valtion budjetista. Ja kokeilun lopputulos oli, että työnteko väheni 2 % — siis haitallinen seuraamus. Lisäksi nämä ihmiset ostivat itselleen jotain kivaa niillä rahoilla.
Näillä indikattoreilla ei kuulosta asialta, joka ohittaa budjettineuvotteluissa kroonisesta rahapulasta kärsivän sote-alan, tai kovin montaa muutakaan asiaa. Tuollaisen rahasumman pitäisi tuottaa jotain todella isoa ja konkreettista hyvää yhteiskuntaan ja talouteen.
Ilmoita asiaton viesti
parantuneelle elämänlaadulle pitäisi saada jokin rahallinen arvo.
Ilmoita asiaton viesti
Perinteisesti homma on toiminut niin, että jos haluat parempaa elintasoa, etsit töitä. Eläkeläiset ovat asia erikseen, siis ne jotka iän tai vamman takia on todettu olevan työvoiman ulkopuolella täysipainoisesti.
Ilmoita asiaton viesti
Se on oma juttunsa. Mietin lähinnä sitä, että liittyykö tähän perustuloon jotain esimerkiksi asuntotuloa muistuttavaa arvoa, joka ei näy suorina rahatransaktioina.
Asuntotulo on taloustieteellinen käsite, joka viittaa laskennalliseen vuokraan, jonka asuntonsa omistava henkilö voisi saada, jos hän vuokraisi asuntonsa markkinoilla. Tämä käsite on käytössä kansantalouden tilinpidossa, sillä se pyrkii arvioimaan asunnonomistajien asumisesta saamaa hyötyä.
Ilmoita asiaton viesti
Vuokra ei ole sama asia kuin voitto. Siitä pitäisi vähentää kulut (mukaanlukien asunnossa kiinni olevan rahan korko, sekä tilastollisesti todennäköinen tyhjäkäynti ilman vuokralaista, sekä tilastollinen riski siihen että vuokralaisen jäljiltä joutuu remontoimaan asuntoa) sekä järjestelyihin tarvittavan oman työn arvo. Mutta milloinpa valtio olisi ollut kiinnostunut muusta kuin mahdollisimman paljon rahaa kansalta pois.
Ilmoita asiaton viesti
Varmaankin monet haaveilevat siitä, että perustulo maksettaisiin kaikkien nykyisten etuuksien päälle. Järkevämpi lähtököhta suunnittelulle olisi se, että se maksettaisiin noiden sijaan.
Perustulon suurin plussa voisi olla se, että se vähentäisi nykyistä monimutkaista tukiviidakkoa, ja nimenomaan poistaisi tuota kautta nykyisiä kannustinloukkuja, joissa työtä ei kannata tehdä joidenkin etuuksien menettämisen riskin vuoksi.
Suurin ongelma perustulossa on ehkä juuri tuo sama. Liian monet tahot eivät halua luopua ”saavutetuista eduista” / nykyisistä lukuisista tukimuodoista.
Perustulon ei tulisi olla niin suuri, että se mahdollistaisi täyden töistä pois jäännin, ja tasokkaan, pelkän perustulon varassa elämisen. Perustulon tulisi olla luonteeltaan enemmänkin pieni palkkatuki alimpiin tuloluokkiin. Näin työllistyinen mahdollistuisi nykyistä helpommin, ja työn tekeminen tuottaisi aina lisää rahaa, koska tuo tuki (perustulo) ei katoaisi, vaikka siihen tienaisi jotain päälle.
Suurituloisia tietenkin verotettasiin enemmän kuin heidän saamansa perustulon verran. Voitaisiin kuitenkin tähdätä karkeasti nykyisen tasoiseen verotuksen progressioon, mutta ilman nykyisiä kannustinkuoppia.
Ilmoita asiaton viesti
Ei se silloin ole ”perustuloa”, jos sitä ei makseta kaikille poikkeuksetta ja ilman harkintaa. Esillä olevat mallit keräisivät rahan pois verotuksen progression muutoksella, siten että isossa kuvassa kukaan ei voita eikä häviä kovin paljon, mutta varmasti on yksittäisiä voittajia ja häviäjiä. Jättimäinen KELAn byrokratia ja huijaamisen mahdollisuus vähenisi.
Ilmoita asiaton viesti
Ajattelin että tuossa kuvailemassani mallissa perustulo maksettaisiin kaikille ilman harkintaa. (Tuo ei tietenkään poista sitä mahdollisuutta, että rahaliikenteen yksinkertaistamiseksi rikkaat voisivat saada vastaavan veronkevennyksen, konkreettisten perustulotilisiirtojen saamisen sijaan.)
Järjestelämän yksinkertaistaminen olisi toisiaan perustulon suurin etu. Vähemmän byrokratiaa, ja vähemmän turhaa taktikointia tukiviidakossa.
Ilmoita asiaton viesti
En ole vielä nähnyt sellaista perustulon mallia, jota ei paikattaisi harkinnanvaraisilla tuilla. Jolloin ditä byrokratiaa edelleen tarvittaisiin, on se sitten ihminen tai tekoäly.
Jos sellainen kehitettäisiin, tonni ei riitä mihinkään.
Itse kannatan mallia jossa tukea maksetaan tarpeisiin, ei muuta. Ml. lapsilisä.
Ilmoita asiaton viesti
En ole niin tarkkaan seurannut keskustelua. On sairauksia ja vammaisuuksia jotka käyvät aika kalliiksi, jos tarvitaan oma avustaja tai kalliita lääkkeitä tai taksimatkoja, perustulo ei riitä kovin pitkälle siinä leikissä. Silti Kelan byrokratia kevenisi, jos työttömyyden takia kukaan ei tule luukulle ja haastatteluun ja tarkistetaan ja tehdään suunnitelmia, vaan luukulle tuloon on aivan erityinen syy.
Ilmoita asiaton viesti
En ole muistaakseni koskaan käynyt kelassa, mutta mitä juttuja kuullut niin nuo työttömien haastattelut ja muu byrokratia kuulostaa aika rajulta. Niitä voi toki fiirata ilman perustuloakin ainakin siltä osin kun tuki ei ole harkinnanvarainen.
Ainakin nykyään lapsilisä ja aikoinaan opintotuki onnistui ilman henkilökohtaisia haastatteluja, samoin silloin kun sain yrittäjän työttömyyskorvausta koronatukena. Olen ymmärtänyt että myös asumistukihakemus tehdään netissä.
Ilmoita asiaton viesti
Olen käynyt. Ja raskaimmasta rikoksesta epäillyn asemasta, eli ei ainoastaan työtön, vaan myös sivutoimisen toiminimen omistaja. Ja sitten syynätään ja tehdään lausuntoja, onko työtön, vai onko toiminnan laajuus riittävä kriteeriin että onkin yrittäjä. Jos on, voi sanoa heippa työttömyysturvalle.
Ilmoita asiaton viesti
Jos perustulo on (kannattamaani tapaan) vain sen suuruinen, että se ei riitä kunnolla peruselämiseen, myös harkinnanvaraisia tukia tarvitaan. Monia muita tukimuotoja voisi vähentää merkittävästi, tai kokonaan poistaa.
Merkittävä ero perustulon ja harkinnanvaraisen tuen välillä olisi tietenkin se, että harkinnanvaraista pitää anoa, ja pitää olla riittävät perusteet. Tavoite olisi se, että harkinnanvaraista tukea tarvittaisiin harvemmin kuin nykyään. Perustulo plus pieni lisätulo ehkä vaatimattomistakin töistä riittäisi monille.
Noiden lisäksi järjestelmään voisi kuulua myös valtion työtakuu. Kuka tahansa saisi jotain minimipalkan tapaista, kunhan ilmoittautuu työhalukkaaksi. Työhalukas voisi olla myös vajaatyökykyinen, ja palkka olisi silti sama. Palkkaa saisi, vaikka valtio ei heti kykenisikään työpaikkaa järjestämään. Tai ehkä alettaisiin katujen siivouksella. Työvelvoite tuohon siis kuuluisi.
> tonni ei riitä mihinkään
Jos tonni ei riitä, perustulo voisi olla 500, ja siihen palkkaa päälle 600. Työllistyminen olisi helpompaa, kun työnantaja selviäisi tuolla 600:lla (unohdetaan sivukulut tässä yksinkertaistetussa laskelmassa). Mainitsemani työtakuun palkka voisi olla myös tuo sama 600.
Ilmoita asiaton viesti
Pointti oli että jos harkinnanvaraisuus säilyy, se byrokratiakin säilyy eikä perustuloa sitten osaltaan rahoiteta byrokratian poistumisella, kuten usein kuulee.
”Jos tonni ei riitä, perustulo voisi olla 500, ja siihen palkkaa päälle 600. Työllistyminen olisi helpompaa, kun työnantaja selviäisi tuolla 600:lla”
Toisin sanoen valtio kompensoi alipalkkausta. Kuulostaa aika vieraalta.
Ilmoita asiaton viesti
Byrokratiaa poistuu, mutta myös maksettavaa rahaa poistuu (tai vain siirtyisi momentilta toiselle), kun esimerkiksi työttömyyskorvaukset voivat olla tuon perustulon verran alempia kuin nykyään. Myös kannustinloukkujen poistuminen on tärkeä osa tuota uutta, aiempaa suoraviivaisempaa järjestelmää.
> valtio kompensoi alipalkkausta
Ehkä tuota ei pidä kutsua alipalkkaukseksi, kun kuitenkin jää 1100 käteen. Valtion tukea (perustulon kautta) voi kutsua palkkatueksi. En osaa tässä lyhyesti esittää ja todistaa järjestelmän toimivuutta kaikissa tilanteissa. Yksi tavoite on kuitenkin se, että sen sijaan, että maksettaisiin työttömyyskorvausta 1100, moni työtön työllistyisi uudessa järjestelmässä, ja näin ”järjestelmä” joutuisi maksamaan vain 500, ja yksityinen yritys maksaisi loput 600, ja hyödyllistä työtäkin tulisi samalla tehdyksi.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulo pitäisi maksaa kaikille täysi-ikäisille kansalaisille, muussa tapauksessa se vääristäisi työmarkkinoita.
Ilmoita asiaton viesti
Suomessa on n. 4,3 miljoonaa täysi-ikäistä.
Tonnin potti kuukaudessa tekisi siis 4,3 mrd €/kk, ja siis 50 mrd € vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Perustuloa ei tietenkään pidä ottaa käyttöön, ellei sillä korvata entisiä tulonsiirtoja. Jos se maksetaan työssäkäyville, se pitää kompensoida valtiolle verottamalla enemmän. Yksi vaihtoehto on kiristää vastaavasti työnverotusta, mutta toisaalta se vähentäisi työnteon kannustimia, joten järkevämpää olisi rahoittaa perustulo leikkaamalla julkisia menoja rankalla kädellä.
Ilmoita asiaton viesti
Siis brutto, laske vielä netto, eli paljonko menoja sosiaalitukijärjestelmän alasajosto vähentäisi.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulo on maksettava kaikille ja muut tulonsiirrot on poistettava. Verotuksessa kompensoidaan perustulon maksu heille kenelle se ei kuulu.
Perustuloa vastustaa sekä vasemmisto kuin oikeisto. Vasemmisto ainakin siksi, että se romuttaa heidän ansiosidonnaisen päivärahan. Oikeisto taas siksi, että katsovat ihmisille maksettavan vastikkeetonta rahaa.
Suomessa nykyinen perustulo on toimeentulotuki mikä on täysin alikäytetty tulonsiirto.
Koska suomessa työskentelee paljon ihmisiä varsin pienillä palkoilla, en näe perustuloa nykyvalossa realistisena toteuttaa. Se kuitenkin pitäisi olla sen verran ”suuri” summa käteen.
Ilmoita asiaton viesti
Ei mitään perustuloa. Ihmisille annetaan rahaa tarpeen mukaan, kuten ennenkin, ei summanmutikassa, eikä kenelle vain, vain niille jotka tarvitsevat.
Byrokratiaa voi tietenkin pienentää, jos mahdollista. Esimerkiksi keinoäly voi tuoda mahdollisuuksia byrokratian pienentämiseen.
Niille joiden työllistyminen on vaikeata pitää luoda mahdollisuus työllistyä pienellä palkalla, siten että toimeentulon varmistamiseksi verotus voi joskus olla negatiivinen.
Tällä tavalla ihmiset eivät voi kieltäytyä työn teosta, koska töitä tekijälle varmasti aina löytyy, kunhan vain palkka on työpanokseen nähden sopiva.
Kun ollaan töissä, eikä maata sohvalla kelan korvauksilla, se hyödyttää yhteiskuntaa vaikka verotus olisi negatiivista, kelan maksatus pienenee ja tulee tehtyä työtä, mikä on aina yhteiskunnalle hyödyksi.
Siis ei perustulolle, mutta kyllä negatiiviselle tuloverolle alemmilla palkoilla.
Ilmoita asiaton viesti
Meillä on jo kömpelö mutta byrokraattinen perustulomalli käytössä ts töitä ei ole pakko enään tehdä.
Negatiivinen tulovero voisi olla hyvä vaihtoehto.
Ilmoita asiaton viesti
”Perustulon vastustajat väittävät, että se tekee ihmisistä riippuvaisia ja vähentää motivaatiota tehdä työtä. Kannattajat taas uskovat, että se antaa ihmisille valinnanvapauden ja mahdollisuuden keskittyä muuhun kuin selviytymiseen.”
Perustulon vastustajat lienee niitä joiden mielestä ihminen on perusluonteeltaan laiska, eikä koskaan saadessaan ilmaista rahaa ala tekemään mitään hyödyllistä tai järkevää. Kun taas perustulon kannattajat ovat niitä joiden mielestä ihminen on perusluonteeltaan sellainen joka haluaa tehdä jotain hyödyllistä ja järkevää.
No asia ei varmasti ole noin yksinkertainen, koska raha on aina myös valtaa ja siksi rahaa ei haluta jakaa ilmaiseksi jotta ihmiset eivät tulisi liian riippumattomiksi järjestelmästä ja saisi liikaa valtaa päättää omista asioistaan.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulo ei toimi minä olen manjaana miehiä ja en ole ainoo mies jota vainoo kohtalo onneton.
Ilmoita asiaton viesti
Alustavasti, alustavasti… pitemmittä puheitta, ja suurempia sanomatta. Kalevala, ehkä.
Ilmoita asiaton viesti
Valtion konkurssi tulee ilman perustuloakin,on jo lähellä kehä3 näyttää mallia.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta puhut varsin outoja. Eikö suurhanke olisi kuitenkin suuri ja siten merkittävä.
Sinuna uskoisin tähän, ja oikeastaan vähän muuhunkin.
Ilmoita asiaton viesti
Näin sen, lähestyin, ja yritin tarttua.
Mitään en enää nähnyt, enkä mistään saanut otetta…. kunnes tunsin härän, ja sarvet, ja ajattelin… että tässä on se juttu, kun taas kaverini arveli, että oli osunut vähän parempaan kohtaan, ja kiskoi jo esiin maasta kuparijohtoa.
Tulevaisuus on kuparin, tästä päästiin yhteisymmärrykseen melko nopeasti.
Pieni askel ja ponnistus, pienelle tiimille… mutta tästä nämä lähtee, kun konkretiaa, ja yhteistä henkeä, eikä tarvitse olla edes pyhää sellaista.
BTW
Kuvausryhmää oli saatu paikalle, ja tapahtuma alkoi kerätä väkeä ympärilleen. Näyttäs kyllä lupaavalta, tästä vinkkelistäkin. Monikohan tulee ajattelemaan samoin. Luulisin, että moni.
Ilmoita asiaton viesti
Perustulokokeilun työryhmän tutkimusmateriaaleissa on otettu Yhdysvalloista että myös muissakin maissa niitä perustuloa muistuttavia ja tutkittu hyviä puolia että haittapuolia. Tutkijat tosiaan ovat paneutuneet hyvin perustulon ajatukseen. Joten se ei ole uutta kuten blogisti niin esittelee jenkeissä olevan. Siinäkin mallissa havaittiin pulmia, että kokeilu vääristi tuloksia eikä ollut samanarvoinen tai tasa-arvoinen.
Perustulokokeilussa lähdettiin liikkeelle, että työmarkkinatuki tai peruspäiväraha 500-700 euroa olisi verotonta ja sitä ei oteta missään tuloissa huomioon. Ainoastaan ne etuudet kuten asumistuki, lapsilisät, yms. otetaan huomioon ja ne vähennetään työstä saadun tulon perusteella niin kuin tämä nykyinen vanhanmallinen systeemi, joka agraariaikaan oli toimiva muttei ollut enää teollistumisen aikana eikä nykyään.
Siinä olisi ihan samat karenssit, jos kieltäytyy ottamasta tarjottua työtä vastaan ilman hyvää perustelua. Alkuun 20% ja lopulta 40%. Siinä ei olisi mitään merkittäviä vaikutuksia kuin se, että kannustaa ottamaan töitä, kun ei tarvitse koko ajan miettiä, menettääkö kaikki tuet ja kaiken maailman selvityksineen toimittaa viranomaisille.
Olen lukenut tutkimuksen kokonaan, myös loppuraportin sekä analyysit. Siinä tutkijat käyttivät SISU-mikrosimulaatiota, joka vastaa mahdollisimman lähellä tätä todellisuutta. Ainoa toimiva malli oli Vihreiden esittämä. Kaikki muut kuten esim. aikoinaan negatiivinen tulovero oli huono ennen kuin reaaliaikainen tulorekisteri astui voimaan kaikkien tulojen ja etuuksien lisättyä järjestelmään.
Vanhaan systeemiin tämä perustulokokeilu osoitti, että hyvinvointi kasvoi selvästi ja luottamusta viranomaisiin oli korkeampi vaikka työllistämistä tapahtui vähän ja vaikeaa siinä oli erottaa perustulokokeilussa olleet satunnaisesti valitut henkilöt niistä aktiivimallissa olevat.
Syy siihen oli selvä. Sipilän hallitukselta pyydettiin budjettirahaa 30 000:n otantakokoon mutta tahallaan annettiin rahaa 2 000:n otantakoolle. Tutkijoille ei jäänyt vaihtoehtoa kuin ottaa vaikeasti työllistettävät henkilöt, jotta ei tulokset vääristyisi suuresti sen pienen otantakoon takia, jos mukaan olisi laitettu kaikki eri ryhmät. Siksi ei otettu opiskelijoita, eläkeläisiä, osatyökykyisiä, ansiosidonnaisella jne. ollenkaan kokeiluun.
KD:n yleistukimallia ollaan työntämässä Suomessa korvaamaan sossujärjestelmää sekä työttömien järjestelmää. Tämä oli umpisurkea vaikka KD:n Asmo Maanselkä koko ajan väitti, ettei tämä yleistuki ole sama kuin Iso-Britanniassa tapahtunut kolossaalinen virhe Universal Creditissä, joka alkoi 2019 ja viimeisin tieto, että vielä korjataan vuonna 2022. Maan VTV tarkasteli ja syytti parlamenttia asioiden pimittämisestä ja että lukuja oli muunneltu.
Asmo muuten näkyi ennen Orpon hallitusohjelman julkaisua työryhmissä, missä käsiteltiin sossujärjestelmää ja varmasti on työntänyt oman ”keksimänsä” lapsensa ohjelmaan tajuamatta, että mitä tuhoa sellainen voi saada aikaan.
Harmi vaan, että osa-aikaisten ei kannata nykyään ottaa töitä kausiluonteisissa aloissa. Suoja-osuudet poistettu, ansiopäiväjärjestelmä tuhottu, vuorotteluvapaa tuhottu, aikuiskoulutustuki tuhottu. Kohta tuhotaan vielä lisää leikkaamalla eläkeläisiltä.
Pientuloiset alkavat olemaan sellainen työssäkäyvä ryhmä, joilla häädöt lisääntyy jo nopeasti, toimeentulotukiasiakkaita kasvaa, ALV astuu syyskuun 1. päivä, niin ohenee lompakko entisestään ja ihmiset sekä yritykset hädissään. Inflaatio kasvaa ja hinnat nousee lähes kaikkialla.
Syksyllä rytisee sitten ihan kunnolla.
EDIT: Luen tuon antamasi linkin PDF:n kokonaisuudessaan läpi ja siinä kestää.
Ilmoita asiaton viesti