Rakennusliitto viranomaisen kengissä – vapaan yrittäjyyden loppu häämöttää?

Talouskriisissä rypevät työmaat tyhjenevät yrittäjistä ennenkuulumattoman ulosajon seurauksena

Rakennusliiton puheenjohtaja Kimmo Palonen totesi Länsiväylässä 3.1.2024, että “kevytyrittäjyys on rakennusalalla harmaata taloutta, veronkiertoa”. Rohkea väite, johon Suomen kymmenillä tuhansilla kevytyrittäjillä lienee sanottavaa. 

Palosen kommentti on jatkoa liiton 2023 antamalle melko lavealle suositukselle kevytyrittäjien käytön päättämisestä työmailla. Suosituksen seurauksena rakennusyritykset ryhtyivät ajamaan myös perinteisiä yrittäjiä ulos työmailtaan. Aluehallintovirastolla ei ongelmaa yrittäjien kanssa olisi, mutta Rakennusliitto saartouhalla riittää.

Miksi työmailla on epäselvyyksiä?

Olen vuoden mittaan raportoinut rakennusalan yrittäjien kuulumisia, ja olo alkaa olla kuin rikkinäisellä levyllä (Yrittäjiä syrjitään rakennusalalla – kenen on vastuu?). Yhteenvetona, kevytyrittäjä on laskutusohjelmistoasiakas, eikä siten juridisesti yrittäjä. Työmuoto aiheuttaa tiettyjä ongelmia rakennusalalla mm. vakuuttamisen, takuiden ja tilaajavastuulain kanssa, joten liiton suositus on sinänsä kannatettava, vaikka ongelma ei harmaaseen talouteen liitykään. Erot eri työskentelymuotojen välillä loistavat kuitenkin liiton ohjeistuksessa poissaolollaan, ja seurauksena giljotiiniin alle on ohjattu kaikki pienyrittäjät.

Rakennusliitolla tuntuu olevan perustavanlaatuisia haasteita yrittäjyyden määritelmän ymmärtämisessä, eikä heillä ole agendassaan – tai edes intresseissään – tehdä rajavetoa kevytyrittäjyyden ja yrittäjyyden välille.  ”Hajoita ja hallitse” on toiminut liitolle edukkaasti, ja mitä suurempi määrä yrittäjiä saadaan pakotettua palkkasuhteeseen, sitä suurempi bonus lopussa seisoo. Erityisesti osuuskuntamuotoisten yritysten yrittäjät on surutta nuijittu verovapaiden marmoripöytien ääressä kevytyrittäjiksi, ja siten ulos työmailta. Ihmetys Suomen 3300 osuuskuntamuotoisen yrityksen (joista esim. Osuuspankki on yksi) keskuudessa on ollut suuri, kun kymmeniä vuosia yrittäjinä toimineet ammattilaiset ovat saaneet asiakkailtaan yllättäen ilmoituksen heidän yhtiömuotonsa kelpaamattomuudesta ”harmaan talouden kitkemiseksi”.

Liitto vaatii sopimusehtoja arvioitavaksi

Liiton ohjeistuksen tuhoisia seurauksia on yrittäjien toimesta protestoitu, mutta korjaavia toimenpiteitä ei ole vieläkään tehty – sen sijaan liiton edustajat osallistuvat yhä aktiivisesti yrittäjien kuulusteluihin ja painostukseen työmailla, tavoitteena määritää ovatko yrittäjät todella yrittäjiä. Moni tilaussopimuksensa sisällön kattavasta läpikäynnistä kieltäytynyt on polttomerkitty trendileimalla “valeyrittäjä”, joka on hidastanut tai kokonaan estänyt yrittäjän työnteon. Yksi huonoja kokemuksia omaavista yrityksistä, joka haluaa esiintyä anonyymina, kertoo kokeneensa liiton suunnalta jopa poliisilla uhkailua sopimusehtoja ja laskutuksen määriä vaatiessa. Kyseinen tilanne ratkesi aiheettomana, mutta taloudellinen vahinko oli jo syntynyt. Kahakka säikäytti myös tilaajan, ja projekti jäi tämän yrittäjän viimeiseksi. 

Rakennusliitto ylittänyt toimivaltansa

Rakennusliitto on ylittänyt toimivaltansa puuttuessaan yrittäjien sopimusehtoihin ja määrittäessään yksipuolisesti, usein perusteettomasti, yrittäjien “yrittäjästatuksen”. Toiminta johtaa yrittäjän sopimusehtojen ja hinnoittelun muokkaamiseen Rakennusliitolle edullisiksi, vastoin oikeutta vapaaseen hinnoitteluun ja sopimiseen.

Liiton toimivallan alle ei kuulu yrittäjien vahtiminen, yrittäjyyden määrittäminen tai hinnoittelun valvonta, saati liiketoimintastrategiat. Yrittäjyyden määritys on Aluehallintoviraston tehtävä – yrittäjän työn hinnoittelu ehtoineen on yrittäjän itsensä tehtävä. Verikoirana toimiminen työtä tekevien yrittäjien jaloissa ei pitäisi vapaassa markkinataloudessa olla kenenkään tehtävä. Harmaan talouden kitkentä on aiheellista ja kannatettavaa, mutta millä hinnalla?

Vapaan yrittäjyyden loppu häämöttää

Menettely on ennenkuulumatonta. Mikäli esimerkiksi valokuvausyrittäjän yrittäjästatus kyseenalaistettaisiin ja työnteko estettäisiin laskutushinnan perusteella, vaikuttaisi tilanne enemmän Putouksen heikkolaatuiselta sketsiltä kuin aidolta tapahtumaketjulta. Miksi rakennusala on poikkeus? Kenellä on loppukädessä oikeus määrittää yrityksen liiketoimintastrategia? Kun hinnoittelua tai ehtoja ohjataan ulkopuolisen tahon puolesta, kolkuttelemme pian mielenkiintoisia ovia, joiden takana vapaata yrittäjyyttä ei Suomessa enää tunneta.

Tia Maria Kiiskinen
Kokoomus Helsinki

Skandikapitalismin ja vapaan yrittäjyyden puolestapuhuja. Monialayrittäjä since 2009.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu