Turvallinen avautuminen edellyttää maskeja

Koronaepidemiaa on vaikea hallita, koska myös oireeton tartuttaa. 20-65 % tartunnoista on oireettomilta eri tutkimusten mukaan. Erityisesti nuorten tartunnat ovat oireettomia.

Oireettomien tartuntojen vuoksi tarvitsemme suojauksen eli turvavälit, käsipesut ja maskit. Maskien hyödystä on julkaistu useita, pääosin sen käyttöä puoltavia, tutkimuksia. Cochrane meta-analyysi 67 tutkimuksesta totesi maskin käytön kaikkein hyödyllisimmäksi suojakeinoksi hengitystieinfektioissa käsienpesun ohella. Jing et al on julkaissut (Emerg. Inf Dis 2004) maskin käytön vähentävän tartuntoja 70 % koronaviruksiin kuuluvan SARS-viruksen epidemiassa. Maailmassa on tällä hetkellä yli 50 maata, joissa on jossain muodossa maskipakko. Maskin hyöty korostuu tiiviissä sisätiloissa, joissa oleskellaan muutamaa minuuttia pidempään eli esimerkiksi bussissa, koululuokassa, tiiviissä työtilassa tai lääkärin vastaanotolla.

Suomi ei tarvitse omaa selvitystä maskien käytöstä, kuten STM esittää. Selvitykseksi riittää, että luetaan tärkeimmät kansainväliset tutkimukset, minkä kokenyt tutkija tekee muutamassa päivässä. Huomioiden, että epidemia on kestänyt Suomessa yli kaksi kuukautta, voisi olettaa että tämä on jo tehty. Suomen selvitystä ei voida vitkuttaa kesäkuun loppuun.

Viranomaiset ovat antaneet maskien hyödyistä ja niiden saatavuudesta harhaanjohtavaa tietoa tammikuusta alkaen. Aiheellisesti on kysytty, eikö maskisuositusta haluta nyt antaa, koska se tuo jälleen näkyväksi sen, että maskeja ei ole riittävästi ja valmistautuminen on ollut puutteellista? Kirurgisia maskeja on markkinoilta saatavissa ja hengityssuojaimia (FFP2/3) tulee valmistuttaa poikkeuslainsäädännön ja -sopimuksin riittävästi kotimaassa.

Väestölle tarjottavien kirurgisten maskien kustannus on nyt noin 7,5 miljoonaa euroa/ viikko ja jatkossa pienenevä. Kustannus ei sisällä sosiaali-ja terveydenhuollon maskitarvetta. Oletuksena on, että maskeja on yli 10-vuotiaille, työssäkäyville 10 kpl/ viikko, ei-työssäkäyville 5 kpl/vko ja maskin kappalehinta on 20 senttiä massaostoissa. Ennen kriisiä maskien hinta oli muutamia senttejä kappale, on oletettavaa, että kirurgisten maskien nykyhinta tulee jälleen laskemaan, koska niiden tuotantoprosessi on yksinkertainen. Kokonaiskustannus on sama, jos jollekin ei-työssäkäyvälle väestönosalle, esimerkiksi vanhuksille tarjotaan 1 FFP2 maski / viikko. Oletuksena on tällöin, että FFP2:n hinta on noin 2 euroa kappale, mitä suomalainen valmistaja on indikoinut. Näitä maskeja voidaan jossain määrin uusiokäyttää. On ristiriitaista tutkimustietoa, onko FFP2 maski parempi väestötasolla kuin kirurginen maski. Selvää on, että kangasmaski antaa heikoimman suojan, mutta on edullisin vaihtoehto.

Yhteiskunnan avautuminen on sosiaalisesti ja taloudellisesti välttämätöntä, mutta laumaimmuniteetti ei ole eettisesti kestävä tavoite. Arvio on, että laumaimmuniteetti vaatii, että 70 % väestöstä sairastaa koronan, jonka kuolleisuudeksi on arvioitu 0,3-0,6 %. Suomessa tämä tarkoittaisi 11 000 – 23 000 kuollutta. Lisäksi tulee merkittävä määrä sairauspäiviä ja pysyviä pitkäaikaisvaikutuksia. Toistaiseksi ei myöskään ole tietoa, antaako sairastuminen immuniteetin ja kuinka kauan se kestää.

Yhteiskunnan sivistystä mitataan sillä, miten se kohtelee heikompiaan, myös poikkeusaikoina. Emme voi sulkea vanhusta yksinäisyyteen vuodeksi, vaan meidän tulee antaa riskiväestölle hyvän suojatason maski ja lisäksi asettaa yleinen maskipakko. Tavoitetta ei tule asettaa nykysaatavuuden vaan parhaan tiedon pohjalta.

Tiina Leivo

Lääketieteen tohtori, ktm. Väitellyt terveystaloustieteestä. Toiminut lääkärinä, yrittäjänä, johtajana ja tutkijana.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu