Kittilän käräjät Rovaniemen hovioikeuden tiloissa 24.8.-30.9. 2021

Rovaniemen hovioikeus

Tähän mennessä Lapin käräjäoikeus on jo istunut neljä päivää uutta oikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynnissä on jälleen syytettynä lukuisa määrä Kittilän kuntapäättäjiä. Asia liittyy hallintojohtaja Esa Mäkisen työtehtävien siirtoon, kohteluun ja tämä puolestaan kietoutuu ex-kunnanjohtaja Anna Mäkelän erottamiseen liittyviin yksityiskohtiin, jotka osin ovat saaneet päätöksen ja osin ovat keskeneräisiä. Ns. Eilavaara-laskujen käsittely on edelleen keskeneräinen. Parhaillaan Korkein oikeus arvioi valitusluvan antamista liittyen tässä manittuun kunnanjohtaja Anna Mäkelän asiaan. Nyt käytävässä oikeudenkäynnissä syyttäjä vaatii virkarikoksiin perustuen (vanhenemisaika on 5-vuotta) sakkorangaistusta syytteessä oleville luottamushenkilöille. Paikalla on kolme käräjäoikeuden tuomaria (oikeuden puheenjohtaja, käräjätuomari, Maija Mononen, jäsen, käräjätuomari Vesa Kota-aho ja jäsen, käräjätuomari Mari-Lea Kovanen, ) sekä 1-2 sihteeriä. Oikeudenistunto köydään hybridinä. Etäyhteydellä mukana ovat olleet Espoosta Oikeustieteen tohtori, MBA Kari Uoti, lakimies, oikeustieteiden kandidaatti Jarmo Korhonen ja Oikeustieteen tohtori, yleisen oikeustieteen dosentti Petter Kavonius. Oulusta etäyhteydellä mukana ovat aluesyyttäjät Sari Anttonen ja Katri Junnikkala-Heikkinen. Kittilästä käräjäsalissa mukana on osa kuultavista ja jonkun verran yleisöä on ollut myös paikalla.  Mukana salissa on jälleen useita lakimiehiä, niin paikallisia toimijoita kuin tunnettuja nimiä etänä.

Rovaniemen hovioikeuden tilat ovat valoisat ja tilavat. Istunto käydään auditoriossa. Minulla on ollut tilaisuus seurata oikeudenkäyntiä paikan päällä. Syyttäjät ovat mielestäni huippuosaajia. Kun syytteet luettiin, siinä viipaloitiin ”japanilaisella keittiöveitsellä” niin Kittilän kunnan hallintosääntö kuin Hallintolain pykälät läpikuultavan ohuiksi siivuiksi. Tämän jälkeen asiat järjestettiin millimetrin tarkkudella lain- ja sääntöjen mukaiseksi tapahtumaketjuksi l. miten asiat olisi pitänyt päättää ja tehdä, jotta ne olisivat toteutuneet lakiin ja normeihin perustuen.

Oikeudenkäynnissä on kuultavia useita. Kuultavan asema on mielenkiintoinen siinä mielessä, että kuultavalla ei ole totuudessa pysymisen  velvoitetta. Kuultavan ei myöskään tarvitse  vastata kaikkiin kysymyksiin. Tuomarin lausunnon mukaan tätä voidaan sitten myöhemmin arvioida, kun asiasta tehdään loppupäätelmiä. Esim. jos kuultava ei vastaa johonkin hänelle esitettyyn kysymykseen, voidaan asiaa tulkita. Todistajan rooli on erilainen, lain mukaan todistajan on pysyttävä totuudessa. Yleisesti kansan keskuudessa on vallalla käsitys, että todistajat usein valehtelevat. Todistajan valehtelusta on säädetty melko ankara rangaistus, maksimissaan 2 vuotta vankeutta. Kuitenkin poliisi hyvin harvoin lähtee tutkimaan epäilyä todistajan valehtelusta ja ilmeisesti vielä harvemmin valehtehteleva todistaja saa tästä lakiin kirjatun rangaistuksen. Olen läheltä joutunut seuraamaan tässä kuvattua tapahtumaketjua ja sen seurauksia. Oikeudessa tuomarin arvoitavaksi jää se, onko kerrottu totta vai ei. Viime aikoina on ollut paljon kirjoittelua liittyen tuomareiden palkkaukseen ja sen jälkeen jäämiseen. Olen sitä mieltä, että tuomareiden palkkauksen tulisi olla kilpailukykyinen, jotta lahjakkaimmat hakeutuisivat tähän vaativaan tehtävään. Tuomarin tehtävässä päätetään käytännössä ihmisten elämästä.

Suomen Tuomariliitto on ottanut yleisesti kantaa oikeuslaitoksen määrärahoihin lehdistötiedotteellaan 26.8.2021. Oikeudenkäyntien venyminen voi olla asianomaisille varsin kohtalokasta ja heikentää kansalaisten oikeusturvaa. Lehdistötiedotteessa todetaan seuraavaa Oikeudenhoidon uskottavuus on murenemassa. Puutteelliset määrärahat ja niistä aiheutuvat viivästykset
oikeudenkäynteihin muodostavat jo todellisen uhan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumiselle
suomalaisissa tuomioistuimissa.

Palataan Rovaniemen käräjäoikeudessa nyt käsittelyssä olevaan asiaan. Tässä asiassa on jälleen käsittelyssä kuulemisvelvoite ja sen arvioiminen kuultiinko asianomaista riittävästi ennen tehtävien muuttumista. Kyseessä on myös se, voiko Hallintolain rikkomisesta joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Yksi keskeisiä lainkohtia on syyttäjän mukaan Hallintolain 6 §. Luottamushenkilöiden rinnastaminen virkamieheen on myös kyseessä oleva asiakokonaisuus. Oikeudenkäynnissä myös pyritään löytämään syy sille, miksi toimittiin siten kuin on kuvattu tapahtuneeksi. Syytteiden  lukemisen jälkeen lakimiehet vuorollaan puolustivat päämiehiään ja esittivät tarvittavia lisäkysymyksiä. On hyvä muistaa, että hallinnollisten oikeudellisten kysymysten hallitseminen on kokonaan oma oikeudenalansa.

Yleisesti ottaen esim. tässä tapauksessa yksittäisen viranhaltijan työtehtävien kuvaaminen on yllättävän vaativa tehtävä puhumattakaan sen arvioiminen onko keskeisiä tehtäviä muutettu ja miten laajalta osalta. Yleensä kuntaorganisaatiossa tehtäväkuvat voivat olla myös epämääräisiä; osin vahingossa ja osin tarkoituksella. Varsin yleistä on, että kirjallista toimenkuvaa ei ole laadittu tai ainakaan päivitetty. Mitä siis kuuluu yksittäisen virkamiehen tehtäviin, on hyvä kysymys. Työtehtävien seikkaperäinen kuvaus on usein vaikeaa asianomaiselle itsellekin, koska työtehtävät ja niiden liitännäiset voivat olla monien tehtävien pitkiä ketjuja ja niitä ei sen enempää työntekijä kuin työnantajakaan ole tullut määritelleeksi. Työtehtäviin ja niiden sanallistamiseen liittyy paljon ns. ”hiljaista tietoa”. Vielä vaikeampaa esim. tässä tapauksessa on oikeussalissa lakimiesten tai satunnaisten luottamushenkilöiden kuvata yksittäisen virkamiehen työtehtäviä tai niiden muuttumista. Työergonomiaa johdettaessa ja organisaation tuloksellisuudesta puhuttaessa, tässä lienee yksi tärkeimpiä asioita nyt tarkastelussa.

Varsinaisessa Esa Mäkisen kuulemisessa en ollut paikan päällä laillisen esteen vuoksi. Mainittakoon tässä, että asianomistaja Esa Mäkinen on ollut työtoverini Kittilän kunnan johtoryhmässä (hallintojohtajan olemassaolo selvisi minulla vasta useampi viikko työn alkamisen 4.9. 2017 jälkeen.  Meneillään olleiden Eilavaara-laskujen ja siihen liittyvien hallintojohtajan poissaolojen vuoksi). Syytteessä oleva Timo Kurula puolestaan on ollut esimieheni. Timo Kurulaa (Kesk.) kuultiin pitkään, hänen omasta pyynnöstään. Todistajista kuultiin Tarmo Salosta (PS) ja Aki Maunulaa (Vas.). Oikeudessa samasta asiasta voi vastakkaisilla puolilla lähes kokonaan toisistaan poikeavat näkemykset. Kuulemisen kestäessä tunteja tai koko päivän, kuultavalle tulee väsymys. Viimeisten tuntien vastaukset eivät yleensä ole läheskään yhtä teräviä kuin parin ensimmäisen tunnin aikana esitetyt vastaukset. Tarmo Salosen (Levi Ski Resort Oy, hallituksen Pj.) puheenvuorossa tuli esiin hänen yrittäjätaustansa ja se, että liike-elämässä ja yrityselämässä ei hänen näkemyksensä mukaan vastaava erimielisyys työtehtävistä voisi tulla kysymykseen. Toiminnan ollessa virtaviivaisempaa kuin yhteiskunnan rahoittamissa organisaatioissa. Kuultavan muistilla voi myös olla merkitystä siihen, miten asiat muistetaan ja kerrotaan. Käsittelyssä on tässäkin tapauksessa useiden vuosien takaiset tapahtumat.

Kokonaisuutena ottaen Kittilään liittyvät oikeudenkäynnit ovat saaneet osin ymmälleen arvovaltaiset oikeusoppineet ja asiantuntijat maan laajuisesti. Itä-Suomen rikosoikeuden professori Matti Tolvanen on lausunut taannoisesta hovioikeuden vapauttavasta päätöksestä siten, että kunnan luottamusjohto saa käyttää laajaa harkintavaltaa. Lapin yliopiston professori emerita Terttu Utriainen on ollut puolestaan lausunnoissaa kriittisempi. Asioiden eteneminen ja oikeuden tuomiot jatkossa todennäköisesti viitoittavat tietä sille, millainen lain uudistamistarve on olemassa, jotta sen tulkinta vastaavissa tapauksissa voisi olla helpompaa ja taloudellisempaa.

Tämän asian (R20/289) käsittely jatkunee ensi viikolla Lapin käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeuden tiloissa tiistaina klo 9.00. Asialistalla on syytettyjen luottamushenkilöiden kuulemisen jatkaminen. Asiaa käsitellään tiistain lisäksi keskiviikkona ja torstaina. Oikeudenkäynti on julkinen.

 

Budjettiriihessä ei Tuomioistuinvirasto saanut riitäävästi määrärahoja toimintansa. Leikkauksien pelätään heikentävän kansalaisten oikeusturvaa entisestään. Asiasta on lausunut mm. ylijohtaja Riku Jaakkola. 

Pohjoismaisten korkeimpien oikeuksien presidentit kokoontuivat Rovaniemellä 8.-10.9. ja tutustuivat myös Rovaniemen hallinto-oikeuden tiloihin. ”Kokouksen ajankohtaisina teemoina olivat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen neuvoa-antavat lausunnot, tuomioistuinten keskushallinnot ja koronaepidemian vaikutukset tuomioistuinten toimintaan. Lisäksi kukin tuomioistuin esitteli viime vuosien toimintaansa ja keskeistä oikeuskäytäntöään. Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen luovutti korkeimman oikeuden mitalin Saamelaiskäräjille kunnianosoituksena sen arvokkaalle työlle saamelaisten alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria koskevassa itsehallinnossa.”

+1
Tiina Nikander-Koivukangas
Kokoomus Kittilä

-sivistystoimenjohtaja 2017-2021, Kittilän kunta (vakituinen virka)
-rehtori v. 2003-2015 Limingan kunta (vakituinen virka), opettaja Kempeleen kunta 2012-2017 (sivutyö)
-rehtori v. 1992-2003 Viitasaaren kaupunki (vakituinen virka)
-opettaja v. 1991-1992 Kajaanin kaupunki (vakituinen virka)
-opiskelija Itä-Suomen yliopisto, avoinyliopisto (laki)
-tohtoriopiskelija Oulun yliopiston tutkijakoulu UniOGS, Oulu 2012-
-MuM. University of Arts Helsinki v. 1997
-opiskellut johtamista ja tutkii johtamista sekä organisaatiokulttuuria

POLIITTINEN JÄRJESTÖTOIMINTA
-Kittilän Kokoomus ry. varapuheenjohtaja 2020- , jäsen 2018-
-Pohjois-Pohjanmaan Kokoomus, jäsen ja Oulun Kokoomusnaiset vpj 2010-2018
-Kokoomuksen Elinikäisen oppimisen vaikuttajaryhmän pj. 2018-2020
-Kokoomuksen Vapaan sivistystyön vaikuttajaryhmä pj. 2016-2018

JÄSENYYDET YHDISTYKSISSÄ
-Helsingin seudun kauppakamari, jäsen
-Veronmaksajain Keskusliitto ry, jäsen
-Suomen Kulttuurirahaston kannatusyhdistys, jäsen
-Oulun kansallinen kulttuuriseura, jäsen
-Levi Golf & Country Club, jäsen
-Kittilän Ihmiset ry, jäsen
-Suomen Liikuntatieteellinen seura, jäsen
-Suomen Enneagrammi yhdistys, jäsen
-OAJ Lappi/Kittilän yleissivistävät opettajat paikallisyhdistys, jäsen

MUSIIKKI ja HARRASTUKSET
-liikunta
-musiikki soittaminen, esiintyminen (huilu) ja laulu, Kamariyhtye Valkoinen Delfiini ja M. Gräsbeckin musiikki ja orkesteriproduktiossa.
-kirjoittaminen vapaana toimittajana

YRITYS
Valkoinen Delfiini White Dolphin

MUUTA
Asunut Turkissa Adanassa ja Ankarassa kolme vuotta. Opiskellut Ranskassa Pariisissa kolme kuukauden ajan Antti ja Jenny Wihurin säätiön myöntämän apurahan turvin sekä lyhyitä jaksoja Ranskassa, Englannissa ja Italiassa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu