Esteetöntä asioimista julkisissa ja yleisissä sisätiloissa myös hajusteista sairastuville

21.12.2020 aukeaa kansalaisaloite https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7770

Puhuttaessa sisäilmaongelmista tulisi kiinnittää myös huomiota siihen, että ihmiset altistuvat päivittäin tuhansille kemikaaleille mukaan lukien hajustekemikaalit. Kaikkien kemikaalien vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia ei edelleenkään tarkalleen tunneta.
Hajustekemikaalien vähentäminen julkisissa ja yleisissä sisätiloissa ja julkisissa kulkuneuvoissa parantaisi sisäilman laatua merkittävästi.

Hajustetut pyykinpesu- ja huuhteluaineet, siivous- ja puhdistusaineet, parfyymit, partavedet, deodorantit, hiuskosmetiikka, tuoksukynttilät, ilmanraikastimet, huonetuoksut, suitsukkeet ja muut keinotekoiset tuoksut aiheuttavat väestölle tutkitusti terveyshaittoja.

Maailmassa on käytössä tuhansia ihmisen tuottamia synteettisiä kemikaaleja, ja uusia kehitetään jatkuvasti, eikä kaikkien yhdisteiden turvallisuutta voida täysin taata. Koska kemikaalit ovat luonnolle vieraita, osa niistä hajoaa luonnossa hitaasti tai ei ollenkaan. Tällaiset kemikaalit kertyvät luontoon ja ihmiseen aiheuttaen erilaisia terveysongelmia, myös lisääntymishäiriöitä.

Tuoksuherkkyys on poikkeava tapa reagoida tuoksuihin ja sen syntymekanismia ei vielä tiedetä. Tuoksuherkkyyttä on selitetty altistumisella kemiallisille vierasaineille, kuten luonnollisille tai synteettisille kemikaaleille, joita elimistö ei pysty käsittelemään.

Työpaikan tai asunnon homeongelmien on myös huomattu lisäävään herkistymistä hajustekemikaaleille.

Lääketiede on tunnistanut tuoksuherkkyyden elimelliseksi vaivaksi, jonka oireina ovat mm äänen käheys, yskä, hengenahdistus, nuha, silmien ärsytys, päänsärky, aivosumu, huimaus, pahoinvointi ja iho- ja limakalvo-oireet.

Tuoksuherkkyyden esiintymisluvut väestössä ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa vajaasta 10 prosentista yli 40 prosenttiin. Hajustekemikaalit aiheuttavat ongelmia myös monille astmaatikoille, allergisille ja migreenipotilaille.

Ihmisten käyttämät hajusteet rajoittavat monien elämää, työntekoa, opiskelua, harrastamista ja liikkumista.

Tuoksut aiheuttavat yhteiskunnalle miljoonien eurojen kustannukset mm lääkärissä käynteinä, sairaspäivinä, työkyvyttömyytenä ja lääkekuluina.

Työturvallisuuslain 2 luku 8§ mukaan työnantajan on yleisen huolehtimisvelvoitteen mukaan tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Lakia tulee tarkentaa hajustekemikaalien osalta.

Kaikilla tulee olla oikeus puhtaaseen, hajustekemikaaleista vapaaseen hengitysilmaan ja oikeus hengittää sairastumatta kotona, työssä, harrastuksissa, koulussa ja julkisissa sekä yleisissä sisätiloissa ja kulkuneuvoissa.

Esteettömyys tarkoittaa myös hajustekemikaaleista vapaata hengitysilmaa.

TiinaArlin

56v,lapseton sinkku Vantaan Myyrmäestä. Työttömien, pätkäduunarien, hajusteyliherkkien, lapsettomien, yksinelävien, sairaiden ja pienituloisten eläkeläisten asiat sydäntä lähellä. Halu auttaa ja vaikuttaa vielä tallella vaikka kovia tullut koettua työelämässä ja muutenkin. Olisko niin, että ymmärrys ja empatia kasvaa kun itsekin kärsii... "Jokainen voi toimia kykyjensä ja jaksamisensa mukaan ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin puolesta."

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu