Vahvalla Helsingillä on varaa panostaa lapsiin ja nuoriin

Tiina Rytky Helsinki

Helsinki on poikkeus Suomen kuntien joukossa, sillä sen talous on vahvalla tolalla. Asian voi todeta monella mittarilla. Kaupungin velka on kahden miljardin euron luokkaa, mutta jaettuna asukkaiden määrällä se ei ole erityisen paljon – varsinkaan, kun kaupungin väkiluku ja talous kasvavat. Suhteellisen matalasta 18 prosentin veroasteesta huolimatta kaupunki tekee ylijäämäisiä tuloksia ja tarjoaa asukkailleen hyvät palvelut.

Koronavuodesta huolimatta ei palvelutasoa ei onneksi olla jouduttu leikkaamaan yhtä paljon kuin monessa muussa suuressa kaupungissa. Jostain on kuitenkin jouduttu luopumaan: investoinnit vähenevät ja esimerkiksi koulutuksesta säästetään. Näitä leikkauksia on tarkasteltava uudelleen nyt, kun kävi ilmi, että kaupunki teki sittenkin vuonna 2020 reilusti ylijäämäisen tuloksen.

Korona on kohdellut erityisen raskaasti lapsia ja nuoria. Toivon, että lähes 500 miljoonan tuloksesta liikenee vihdoin rahaa lastensuojelulle, koska sen kautta autetaan kaikkein haavoittuvimmissa tilanteessa olevia.

On esitetty myös kriisitunnelmissa tehtyjen koulutusleikkausten perumista sekä helpotuksia terveydenhuollon hoitovelkaan, mielenterveyspalvelujen saatavuuteen, oppimisen tukemiseen, nuorten työllisyyteen sekä kulttuurin ja tapahtumien tukemiseen. Tärkeitä asioita kaikki.

Näiden lisäksi Helsinkiin tarvitaan lisää päiväkotipaikkoja. Niistä on ollut vuosien ajan jatkuva pula; syynä on ennustamisen vaikeus ja tehokkuusvaatimukset. Ne ovat johtavat tilanteisiin, joissa päivähoitopaikka voi olla kohtuuttoman matkan päässä, toisella puolella kaupunkia. Päiväkotipaikan saaminen lähipäiväkodista pitäisi olla helppoa eikä taistelua, huolta ja murhetta.

Mutta millaista talouspolitiikkaa tulee tehdä, kun talous on vahva? Asiaa voidaan lähestyä siitä näkökulmasta, mikä oikeastaan on kaupungin talous, tai mikä määrittelee kaupungin talouden lainalaisuudet.

Valtiontaloudessa omat menot vaikuttavat myös omiin tuloihin. Jos valtio leikkaa menojaan, se näkyy myös tulopuolella, koska työttömyys nousee. Vastaavasti elvytys näkyy myös tulopuolella, koska verotulot nousevat.

Suuret kaupungit voivat vaikuttaa tuloihinsa veroilla, mutta menojen ja tulojen yhteys ei ole aivan yhtä vahva. Helsinki on niin suuri toimija, että sen taloudessa on valtion piirteitä. Vahva elvyttävä politiikka vaikuttaa alueen työllisyyteen merkittävästi, ja siten myös kaupungin verotuloihin. Toisaalta leikkaukset näkyisivät myös tuloissa.

Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki. Siksi sen on panostettava palveluihinsa. Jotta koronasta päästään takaisin jaloillemme, on kaupungin mahdollisuuksien mukaan elvytettävä – siis lisättävä menojaan.

Hyödyllisintä on kehittää niitä palveluita, jotka koetaan heikoimmaksi, koska niiden tason nostaminen tuo eniten hyötyä asukkaille. Nyt jos koskaan on syytä ja varaa panostaa lapsiin ja nuoriin.

0
TiinaRytky
Sosialidemokraatit Helsinki
Ehdolla kuntavaaleissa

Helsinkiläinen sosiaalidemokraatti, ehdolla kuntavaaleissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu