Itsesensuuri – niin tuttua suomalaisille kuin onkin – on hiljennysvaikutuksen aiheuttamaa, milloin sitä on.

Poliittiset lakot ja myötätuntolakot kieltävä laki, jonka nojalla lakkoilijoita ja heidän liitojaan voidaan rangaista lakossa olemisesta, ovat vahingollisia lakkoilun vapauteen lomittuville paitsi yhdistymis- ja kokoontumis-, myös sanan- ja ilmaisunvapaudelle. Lauantaina voimaan viiveettä tuleva lainsäädäntö voi olla askel itsesensuurin ja ns. hiljennysvaikutuksen (englannin chilling effect) suuntaan.

Nähtävästi olemme siirtymässä blokkipolitiikan aikaan, mistä on  ilmauksena kansalliskonservaktiivien ja muun oikeiston ainakin laitaoikeistoon asti ulottuva blokki, perussuomalaisten ja kokoomuksen vähintään käsittävä.

Blokin hegemoniapyrkimys sisältää hiljennysvaikutuksen (englannin chilling effect) luomista sananvapauteen ja korottaa ”vihervasemmistoblokin” poliittisen vapauden käyttökynnystä. Hiljennysvaikutusta luovat lainsäädäntö (kuten lakkolait), taloudelliset haitat vapauden käytöstä, rikosoikeudelliset rangaistusseuraamukset ja vapauden käyttäjän verokohtelu. Näiden aiheuttamaa vaikutusta voidaan sanoa itsesensuuriksi.

Aloittakaamme laista yhteiskunnalle aiheutuvien vahinkojen tarkastelu sananvapaudesta, joka Suomessa on huonosti ymmärretty. Tämä vapaus ei ole pelkästään ennakollisen sensuurin, ennakkotarkastuskäytännön avulla toteutettavan, puuttumista ihmisten kielellisiltä ilmaisuilta. Jos näin nimittäin olisi, niin tämä kaventaisi näkemystä  sananvapaudesta, jollainen aina lomittuu ihmisten yhdistymis- ja kokoontumisvapauteen. Laveammin ymmärrettynä sananvapaus on sitä, ettei sen käyttöön kohdistu ns. hiljennysvaikutusta, josta käytetään englannissa termiä chilling effect.

Suomessa ei ole ollut tähän mennessä blokkeja, vaan hallituspohja on ratkennut vaalien jälkeisin neuvotteluin. Käytäntö on nojannut siihen, että työmarkkinaosapuolet ovat sopineet työehdoista ilman valtioelimien myötävaikutusta. Valtio näyttää aikovan tulevaisuudessa määrätä työehdoista hallituksen taustaryhmien ideologian mukaan, joka on se, joka se sattuu kulloinkin olemaan. Tämä on linjassa uuden blokkiajattelun kanssa.

Itsesensuuri on ollut tuttu ilmiö toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta maassamme, jonka väestö ennen itsenäistymisen aikaansa oli ehtinyt kärsiä ennakkosensuurista noin sata vuotta – ollut Venäjän yhteydessä jäljessä läntisestä sananvapausolojen kehityksestä. Kun toisen maailmansodan jälkeen, vasemmisto nousi valtaan seurasi historian lyhyt vaihe, jona pelättiin Neuvostoliiton tukemaa vasemmiston vallankaappausta; tästä vaiheesta jäi Suomeen itsesensuurin aika, jolloin hiljennettiin kaikki Neuvostoliiton kritiikki.

Hiljennysvaikutus syntyy ilmaisujen niistä seurauksista, jotka luovat ilmaisijalle kannustimen jättää ilmaisu ilmaisematta. Kannustin liittyy ilmaisemisen jälkikäteisiin tai muihin seurauksiin, jotka kohdistuvat sanankäyttäjään. Työministeri Arto Satosen ja nykyisen hallituksen laki ilmeisesti velvoittaa työnantajia rajoittamaan työpaikoilla hallituksen arvostelua, olkoon aihe mikä hyvänsä.

Hiljennysvaikutusta aiheutuu seuraavista asioista: tuntuvista sakoista, vankeustuomioista, verotuksen kiristymisestä tai ankarista vahingonkorvauksista. Poliittisten lakkojen ja myötätuntolakkojen kieltolaki luo hiljennysvaikutusta työntekijöihin kohdistuvilla henkilökohtaisilla sakoilla.

Hiljennysvaikutukset nostavat sanomiskynnystä. Niissä kysymyksessä on sananvapauden käyttöä hankaloittavista asioista, jollaiset ovat analogisia muidenkin vapauksien käytön hankaloittamisille. Yhdistymis- ja kokoontumisvapauden käyttöä yhtä lailla rajoittaa kaikki, mikä on omiaan hillitsemään niiden mukaista yhdistymistä ja kokoontumista käyttäjien kannalta epätoivotuin seurauksin.

Yhdistymis- ja kokoontumisvapaus – kuten uskon ja omantunnonkin vapaus – on päällekkäin sanan- ja ilmaisunvapauden kanssa, koska niiden kautta myös sananvapaus voi toteutua. Poliittisten lakkojen ja työtaistelutehoa lisäävien myötätuntolakkojen kiellot tekevät laittomiksi yhdistymis- ja kokoontumisvapauden ja myös näiden kautta toteutuvan sananvapauden.

Hallituksen ajama poliittisten lakkojen ja myötätuntolakkojen kielto on omiaan asettamaan rajoitteita työajalla tapahtuvalle poliittiselle mielipiteenmuodostukselle ja siirtää työnantajalle tehtäväksi puuttua työntekijöiden työajalla näiden toteuttamaan oppositiotoimintaan, jollainen on kansalaisen oikeus aikaa tai paikkaa katsomatta. Työntekijät joutuvat nykyistä vahvemmin valtion valvomiksi, mutta ei työnantajapuoli samalla tavoin.

Hallituksen vastustaminen keinoin, jotka ovat kansalaistoimintaa, kuuluu demokratiaan, minkä vuoksi noihin keinoihin puuttuminen työajalla on työntekijöiden demokraattisiin oikeuksiin puuttumista. Se on liberaalisiin oikeuksiin puuttumista silloinkin, kun ei olla demokratiassa.

Sivumennen sanoen, poliityinen vapaus voi vallita kaikkine tyypillisine piirteineen tai olla vallitsematta ilman niitä riippumatta siitä, toteutuuko sen lisäksi poliittinen demokratia parlamentteineen yms. laitoksineen, jos kohta vapauden jokin minimitaso on välttämätön, jotta näihin perustuva järjestelmä käy nykyaikaisesta demokratiasta.

Palatakseni hiljennysvaikutukseen, tätä  on aiheutettu myös vihapuheella ja uhkailulla, joiden kohteena ovat toimittajat ja asiantuntijat. Epätoivotut taloudelliset seuraukset ovat hiljennysvaikutuksen yksi muoto, joka aiheutetaan esimerkiksi siten, että suuri elokuvateatteriketju ei levitä tietyntyyppisiä elokuvia, tällaisten elokuvien tekeminen ei ole kannattavaa.

Perussuomalaiset sekalaisine hengenheimolaisineen näyttävät keksineen hiljennysvaikutuksen häärätessään sosiaalisessa mediassa. Kun tallainen vaikutustapa opittiin ja nähtiin sen avulla voitavan vaikuttaa vapauksien, eritoten juuri sananvapauden toisiin käyttäjiin hiljentävästi, syntyi kiusaus laajentaa tämä tapa toimia myös kaikkien muidenkin vapauksien käyttöön yhteiskunnassamme.

Tuskin on epäilystäkään siitä,  että hallituksen kaavailema poliittisten lakkoja ja työmarkkinalakkojen tehokkuudelle tärkeitä myötätuntolakkoja koskeva lakiin kirjattu kielto on otettu käyttöön keinona nostaa poliittisen vapauden käyttökynnystä ja niin ikään sananvapauden ja sen lähivapauksien käyttökynnystä eli luoda hiljennys- ja hillitsemisvaikutusta poliittisen vapauden käyttöön. Tämä on selvästi osa uuden oikeistoblokin muodostumista. Vastavaikutuksena on myös vastablokin muodostuminen tarpeesta.

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu