Miten on – ovatko suorapuheisimmat vaarassa menettää kansalaisuutensa?

”Menen mieluummin sharia-valtioon kuin Suomeen?” Näin kertoo kantasuomalainen ”Minna” suomalaiselle haastattelijalle al-Holin leirillä. Mitä on ajateltava tällaisesta lausunnosta? On todennäköistä, että Hänen on tietenkin turvallisempaa sanoa näin kuin jotakin islamin vastaiseksi tulkittavaa – isisin silmälläpidon alaisena; sen sijaan täysin anonyymeinä pysyvät voivat sanoa haluavansa maahan. Se, että hän sanoo kaipaavansa Suomessa asuvia lapsiaan, joita kuuluu olevan kolme Suomen Pohjanmaalla, hänelle hyveellisenä muslimiäitinä. Näin voidaan olettaa, koska Al-Holin leirissä isis pitää leirin sisällä uskontopoliisia, vaikkakin leiri on isisin vastaisten kurditaistelijoiden vartioima. Sharialla, jota voidaan soveltaa ankarammin tai lempeämmin soveltaessa noudatettavan islamin lain opin mukaan, ei Suomessa ole virallista asemaa. Tämä lienee puute hurskaan muslimin näkökannalta, mutta se ei estäne häntä sopeutumasta Suomenkin sekulaariin lakijärjestelmään ja elämään sen mukaan. Tämän ”Minna” muistaakseni toteaakin haastattelussa. Suomessa hänen lausuntoaan on tulkittu siten, ettei hän kadu isikseen kuulumistaan? Mihin tälläinen tulkinta voi perustua? Kaikkihan muslimit elävät sharia-lain mukaan, eivätkö elä. Onko hänen lausunnossaan jotakin, mikä viittaa juuri isiksen ideologiaan? Asiaa sietää pohtia.

Islamin eri lainoppeja, joista toiset ovat maltillisempia, toiset taas jyrkempiä, sovellettaessa muslimien välisiin erimielisyyksiin sanotaan shariaksi.  Suomen lakikaan ei kiellä ketään elämästä sharia-lain mukaan – ainakaan, jos sovellettavan koulukunnan opetukset eivät ole ristiriidassa Suomen lain kanssa. Esimerkkinä on Suomen tataarien umman – uskonyhteisön – sharia-laki, joka ei näytä olleen ristiriidassa Suomen voimassa olevan lain kanssa. Islamista eri muotoineen puhutaan hyvin yleisellä tasolla ja jyrkään sävyyn ikään kuin jäljitellen oletettua isisin jyrkyyttä uskonopissaan. On mielenkiintoinen kysymys, miten uskonnollisuus ja politiikka kietoutuvat yhteen isisin ideologiassa.

”Minnakin” saattaa huomata edellä mainitun Suomen lain ja sharien välisen suhteen, mikäli hän toivottavasti pääsee palaamaan Suomeen tai haluaa palata. Omien sanojensa mukaan hän on tyytymätön Suomen tilanteeseen. Hän on kertonut oman mielipiteensä, ellei hän ole varovaisuussyistä antanut mainitsemaani lausuntoa. ”Minna” lienee syntyperäinen kantasuomalainen, etninen suomalainen, Suomen Pohjanmaalta ja on uskonnonvapauttaan käyttäen kääntynyt muslimiksi. Hänellä on lapsia Suomessa, kenties useita avioliittojakin ja Syyriassa avioliitto korkea-arvoisen isisin pahamaineisen johtaja-taistelijan kanssa, josta on sittemmin eronnut siten, että mies on kolmesti todistetusti kertonut eroavansa hänestä – siis siten, että ero astunut islamin tapojen mukaisena voimaan. Syntyperäisen alkuaan luterilaisuuteen kasvaneen etnisten suomalaisen on luontevaa kääntyä nimenomaan sunnalaisuuteen, jonka jyrkkää taistelevaa linjaa isiskin edustaa. Sunnalaisuus on armo-opiltaan lähimpänä Lutherin kantaa, jonka mukaan armo ei riipu ollenkaan ihmisen teoista.

Miksi yhtä  uskonnollisen fundamentalismin muotoa pidetään pahempanena kuin jotakin toista? Eivätkö ne ole samaa ilmiötä? 

On tosiasia, että myös jokunen etninen ns. kantasuomalainen, jonka puolesta puolesta mm. perussuomalainen puolue sanoo toimivansa, on kääntynyt islamiin ja oletettavasti sunnalaisuuteen. Sunnalaisuuden oleellisena osana on nykyisenä kulttuurisotien aikakautena uskonfundamentalismi, kuten tämä on osana muitakin korkeauskontoja, kuten kristinuskoa.  Kun islam leviää ns. kantasuomalaisten uskonnoksi, saamme heidän piiriinsä myös islamilaisen fundamentalismin kristillisen fundamentalismin lisäksi. On hyvä, että yhden maailmanuskonnon lisäksi on maahamme tulossa myös toinen ja että on toive myös useammasta, mutta riesana on se, että kristillisen fundamentalismin rinnalle tulee toinenkin islamilainen.

Vanha viisaus, jonka mukaan ääripäät muistuttavat toisiaan, voidaan esittää muodossa, jonka mukaan samalla ilmiöllä on taipumus kahdentua ääripäiksi, jotka ovat yhtä ja samaa. Kristillinen äärioikeustolaisuus on pohjimmilattaan samaa uskonnollista fundamentalismia kuin islamilainenkin, mahdollisesti riippumatta siitäkin, että ne ovat saman uskontoperinteen versiota. Juutalaisiis on samaa uskontoperinnettä, mutta sen piirissä on luovuttu pyhän sodan sotijan autuaaksi tekemisen opista.

Turvallisuusviranomaisten ideologiaa koskevistä käsityksistä vonee sanoa …

Maamme ”kaikentietävät” turvallisuusviranomaiset puhuvat paljon isisin ideologiasta, mutta he jättävät kertomatta, mikä on isisin ideologia ja mikä erottaa sen islamin fundamentalismista tai kristillisestä fundamentalismista. Minä en ole ainkaan kuullut tyhjentävää selostusta asiasta.  Sodan jalkoihin lapsiraukkoineen jääneet Suomen kansalaisäidit sekä ortolapset nähdään isisin ideologian lähettiläinä. Puhutaan lasten altistumisesta ideologialle ottamatta huomioon heidän ikäänsä ja tästä johtuvaa kyvyttömyyttä omaksia täysin edes fundamentalisesti typistettyä sunnalaisen islamin oppia. Jihadismin oppi muistuttaa suuresti kristinuskon piirissä tietoisesti sydänkeskiajalla julistettua ristiretkiaatetta. Tällä opilla tämän uskonnollisessa muodossaan tai sekulaarisoituneessa muodossaan saattaa olla kannatusta vielä nykyäänkin. Antishihadistit näyttävät kannattavansa sitä tunnistamatta vastustamaansa shihadismia kananttamakseen opiksi.

Suorastaan totalitarismin esimaulta tuntuu kiinhomielisten poliittisten keskustelijoiden halu riistää maan kansalaisuus monilta suomalaisilta vain sen vuoksi, etteivät he pidä jälkimmäisistä. Eikä kansalaisuutta olla viemässä vain maahanmuuttajilta, vaan ”Minnan” kaltaisilta etnisiltä suomalaisilta heidän epäsuositun uskontonsa, islamin, vuoksi. Suomen valtiota. armeijaa ja poliisia saavutuksineen vähätellään, jos väitetään Suomen valtion väkivaltakoneiston pienentyvän hiireksi muutaman naisen ja lapsen edessä. Viranoamiset tahtovat säilyttää työpaikkansa ja ahnehtuvat lisää palkkaa, mutta eivät tee omaa työtään Suomen kansalaisten asioiden hoitamiseksi. He eivät halua selvittää mahdollista kansalaisen syyllistymistä rikokseen eivätkä saattaa yhteiskuntakelpoisiksi yhteiskunnan arvoista vieraantuneita kansalaisia.  Myös rikosepäilykset, syyteharkinta ja oikeudenkäynti ovat keinoja palauttaa syytetyn yhteiskuntakelpoisuus. Tämä on rangaistuksen sijasta mainittujen instituutioiden tarkoitus yhteiskunnassamme.

Mikä on vaarallinen ideologia? Huomautin jo edellä, että fundamentalistimuslimien pyhän sodan oppi on olennaisesti sama kuin kristittyjen ikivanha ristiretkiaate, josta kristikuntakaan ei ole vielä päässyt eroon.    Ristiretkiaate, ensimmäinen länsimainen massa-aate syntyi sydänkeskiajalla ja kukoistaa samoin kuin sunnalainen fundamentalismikin. Ristiretkiaatteen mukaan muslimin tappaminen ei synti, vaikkakin muu tappaminen, myös sodassa on. Perussuomalaiset – he itseään väittäen kristityiksi niin ikään väittelevine samanveroisesti suulaine myötäilijöineen – ovat julistaneet ristiretkiaatetta sosiaalisessa mediassa. Ne, jotka lähtivät 1000-luvulta alkaen Pyhään maahan ja muillekin ristiretkille (Itämerelle ja Suomeen, Espanjan maureja vastaan) ja kristittyjen joukossa harhaopin kannattajiksi katsottuja vastaan, kuittasivat ristiretkeen osallistumalla synneistään määrätyt katumusharjoituksensa. Ne, jotka palavasta halustaan huolimatta eivät päässeet mukaan ristiretkelle, saivat sen sijasta aneen, siis vapautuksen noista katumusharjoituksesta. Tästä anekauppa sai alkunsa.

Pyhän sodan opin alalajina on oppi sodasta  pelastusvälineenä – kristillis-islamilaista yhteisperintöä 

Pyhän sodan oppi oli aikansa oikeaoppisten kristittyjen luoma oppirakennelma, jonka vastine islamissa, eli pyhän sodan oppi, syntyi ainakin osaksi kristinuskon vaikutuksesta. Vihollisen surmaaminen katsottiin pelastuksellisesti ansiokkaaksi ja rinnastettiin kilvoitteluun. Kristillinen ristiretki ja islamin pyhä sota ovat pyhän sodan tietynlainen alalaji. Kysymyksessä on sellainen pyhä sota, joka katsotaan uskonharjoitukseksi, kristityillä katumusharjoitukseksi ja muslimeilla uskonharjoitukseksi, alistumiseksi Allahin tahtoon. Kummassakaan sisaruskonnossa ei ole täyttä uskonvarmuutta. Islamin mukaan lehtikään ei putoa Allahin tahtomatta, vapaa tahto on vain näennäisyyttä. Muslimit siis saavuttavat armon Allahin silmissä omista teoistaan riippumatta, siis muslimit yhtyvät uskonpuhdistajamme Martti Lutherin oppiin. Myös katolilaisuudessa pelastus edellyttää armon osallisuutta.

Netissä ilmenevä, myös monen perussuomalaisen kannattama antijihadismi, on kristillisen pyhän sodan opin, ristiretkiaatteen, uutta tulemista. Halla-aho on ristiretkiaatetta ajaneiden paavien nykyinen vastine — huolimatta siitä, että hän on sanoutunut irti kristinuskosta ja on vailla ristiretkiaatteen teologisia lisiä. Nyt ristiretkiaate elää oikeutetun muslimivastaisen sodan aatteena nyt jo erillään kristillisistä juuristaan. Muslimeita vihaamasta kieltäytyvien kansalaisuus voikin olla vaarassa tulevaisuudessa ja vaille mitään kansalaisuutta joutuminen rinnastuu hengenvaaraan joutumiseen.

Suomen kansalaisena ”Minnalla” on – oikeus pysyä Suomen kansalaisena – myös täysi oikeus vapautua kaikista syytteistään, joihin on perusteita. Hänellä on samat oikeudet kuin meillä muillakin, siis oikeudet, joista kansalaisina haluamme pitää kiinni. Jos jotakuta syytetään osallisuudesta kansanmurhaan, niin hänellä on kansalaisena oikeus, positiivinen oikeus päästä oikeuteen ja saada oikeudelta langettava tai vapauttava päätös. Kansanmurharikos on aina näytettävä toteen, mikä ei ole helppoa, kun näyttöä ei ole helppo saada sielläkään, missä rikoksen epäillään tapahtuneen. Rikosnimikkeen tuntomerkistö on laadittu natsien holokaustin piirteiden mukaan. Näissä keskeistä oli tavoite tuhottavan kansanryhmän täydellinen hävittäminen vauvasta vaariin eli sukupuuttoon hävittäminen. Sivumennen sanoen, Stalinin vainoista ei tätä voida osoittaa, juutalaisten toisen maailmansodan kansanmurhasta kylläkin se on osoitettu. Joukkomurhat, joissa tavoite on natsien tavoitetta vähemmän kunnianhimoinen, ovat silti rikoksia, joista mahdollista on saada tuomio lievempää rikosnimikettä käyttäen.

Natsien tekemä juutalaisten kansanmurha, holokausti, on toisteiseksi ainoa, minkä osalta kansanmurhasyyte on voitu näyttää toteen vaadittavalla dokumentaatiotasolla. On näytettävä toteen tarkoitus hävittää vainottu ihmisryhmä sukupuuttoon, vauvasta vaariin, sillä kansanmurhan osalta kriteerit on asetettu hyvin korkealle. Kiitos siitä, että tämä vaaditaan, kuuluu Josef Stalinille. Hänen suurimpia diplomaattisia voittojaan oli tämä, kun kansainvälisen rikosoikeuden periaatteita muodostettiin. Neuvostoliiton terrorin uhrit rajattiin pois, koska niissä ei ollut tavoitteena tappaa ketään sukupuuttoon, vauvasta vaariin, vaan aina jätetiin eloon tuhottavaa ihmisryhmää. Stalin varmisti tällä sen, ettei Neuvostoliiton joukkosurmia voitu osoittaa saman tasoisiksi henkirikoksiksi kuin natsien tekemää juutalaisten hävittämisyritystä.

”Minnakin” on osallinen kansanmurhaan, jos tällainen nimike täyttyy. Isisin terrori voi täyttää kansanmurhan jezidien tapauksessa, koska heidän yhteisönsä ja kulttuurinsa saattaa olla kohtaamansa terrorin vuoksi vakavasti uhattuna. Se siis voisi vertautua natsien juutalaisiin kohdistamaan holokaustiin.  Oli niin tai näin, ”Minna” on pikkutekijä. Miten voimme luottaa Suomen viranomaisiin tai olla valmiitta maatammekaan puolustamaan, ellemme voi luottaa turvallisuusviranomaistemme kykyyn käsitellä kymmenkuntaa aikuista ja suurempaa joukkoa lapsia. On myös täysin järjetöntä vastustaa orpolasten tuomista Suomeen sillä, että he ovat altistuneet jollekin ideologialle. Pelkkä ideologia ei ole milloinkaan saanut yhtäkään ihmistä toimimaan ideologiaan sopivalla tavoin. Lisäksi on täytynyt olla ideologian toteuttamiselle otolliset olosuhteet. Suomessa olosuhteet eivät ole otollisia toiminnalle, joka sopisi isisin ideologiaan.

Miksi länsimieliset eivät usko ideologiansa voimaan isiksen vastaisessa taistelussa – no, eiväthän he luota siihen edus oikeistoradikaalien, perussuomalaisten vastaisessa taistelussakaan?

Isille ideologia on taistelukeino, jonka vastustamiseksi on luotava vastaideologia, joka meillä on, kun meillä on oppi yleisestä ihmisarvosta, ihmisoikeuksista ja perusvapauksista. Näiden sivuuttaminen turvallisuusnäkökohtien vuoksi tarkoittaa sitä, että isis on onnistunut omissa tavoitteissaan. Isis ja perussuomalaiset näyttävät kumpikin ajavan vapauden tukahduttamista. kun länsi luopuu perusarvoistaan, sivuuttamalla ne turvallisuudella, lännen vastustajat isisin, Venäjän ja perussuomalaisten ja muun äärioikeiston johdossa voivat olla tyytyväisiä voitoistaan. Miksi länsimieliset haluavat pettää lännen? Miksi he luopuvat arvoistaan ja laajentavat turvallisuutta ihmisten vapaudelle vaaralliseen mittaan? Elämme mielenkiintoisia aikoja.

Kanssalaisuuden vieminen jo ajatuksena tai julkilausuttuna haiskahtaa pahasti totalitarismilta. Se osoittaa halua sallia vallanpitäjille valta kohdella huonosti niitä, jotka eivät ole yhteiskunnassamme jollakin hetkellä suosittuja eivätkä vallanpitäjien suosimia. Gallup-innoissaan perussuomalaisetkin estoitta nimittelevät niitä, joista he eivät pidä, suvakiksi sitä ja suvakiksi tätä. He pyrkivät saamaan epäsuosituiksi ne, joista eivät jostakin syystä pidä ja joita sanovat loukkaamismielessä suvakeiksi.  He ovat muokanneet yhteiskuntamme ilmapiiriä vihamieliseksi niitä kohtaan, joiden ajattelutapa ja mielipide on eri kuin jota perussuomalaiset levittelevät.

Kun kansalaiset joutuvat epäsuosioon, se epäsuosio, josta he kärsivät, ei saisi estää heitä, keitä hyvänsä he ovatkin, saamasta kansalaisuuteen kuuluvia oikeuksiaan toteutumatta ja saamasta säilyttää kansalaisuutensa. Tämä koskee myös al-Holin asukkaista lapsia äiteineen ja naisia lapsineen. Kansalaisuuden tulee säilyä haltijansa epäsuosiosta riippumatta, jotta he eivät joudu valtionsa viranomaisten orjuuteen.

Kun me Suomen kansalaiset joudumme joskus osaltamme uussuomettuneessa Suomessa epäsuosioon Putinin moittijoina/kriitikkoina tai sen vuoksi, että olemme eri mieltä perussuomalaisten mahdollisesti tulevan hegemonian aikana, toivomme, ettei epäsuosiomme vie meitä kansalaisuutta ja pahimmassa tapauksessa henkeämme, joka on seuraus siitä, että jäämme ilman mitään kansalaisuutta ja tulemme koko suljetuiksi ihmiskunnan ulkopuolelle. Kansalaisuuden säilyminen on tae sille, että voimme pitää kiinni vapaudestamme ja ihmisarvosta.

Juuri nykyisessä ilmapiirissä on tärkeää huolehtia siitä, että epäsuosittujen oikeus kansalaisuuteen säilyy. Meitä on moneksi ja olemme epäsuosittuja monin tavoin, joten välttyäksemme itse siitä, että kansalaisuutemme viedään, meidän epäsuosittujen edun mukaista auttaa toisia epäsuosittuja säilyttämään kansalaisuutensa. Joutuminen ilman mitään kansalaisuutta on kuolemaakin pahempi kohtalo. Kun kansalaisuuden viejillä ei ole oikeutta itse tappaa epäsuosiossa olijaa, niin he toivovat kansalaisuuden menettäneen tekevän hädissään itsemurhan tai tulevan joidenkin toisten kuin Suomen viranomaisten tappamaksi.

Nykyisessä ilmapiirissä Putinia ja Venäjän toimia, presidentti Niinistön Venäjä-myötäilyjä yms. moittivia tai kritikoivia saatetaan sysätä epäsuosioon tai on jo sysättykin. Perussuomalaiset heidän Venäjä-uskolleen ja Suomen-syönnilleen myötämielisine perässähiihtäjineen (tai osa näistä ryhmistä) vaikuttaa pyrkivän leimaamaan suvakeiksi ne, jotka avoimesti arvostelevat Putinin Venäjän pyrkimyksiä. Epäsuosittujen kansalaisuus voi olla vaarassa. Joten jokaisen, joka pitää mahdollisena voivansa itse joutua häntä vihollisinaan pitävien epäsuosioon, on syytä puolustaa al-Holin leirille olevien oikeutta Suomen kansalaisuuteen.

Edes Donald Trump ei ole aina väärässä – hän voi olla oikeassa niistä toimista. jolla isisia heikennetään. 

Politiikassa saa käyttää järkeä, vieläpä mieluiten omaansa, ja itse asiassa poliitikkojen pitääkin, vaikka heidän toiminta on useimmiten todellista tyhmyyden ylistystä. Ei presidentti Trump ole aina väärässä, vaikka usein olisikin. Tuodessaan esille Yhdysvaltojen armeijan näkemyksen, joka on myös kurditaistelijoiden näkemys, Trump on oikeassa. AL-Holin leiri toimii Isisin ideologian levityskeskuksena. Sen vuoksi leiri on välittömästi purettava. Sen purkamista vastustavat siis ajavat avoimesti isisin ideologian asiaa. Leirin purku edistää tavoitetta estää isisin säilyminen ja vahvistuminen, jonka tyyssijana leiri toimii ja on toiminut. Leirin purkamista on haitannut Euroopan maiden, myös Suomen haluttomuus, ottaa vastuuta omien kansalaistensa yhteiskuntakelpoisuuden palauttamisesta.

Mitään ideologiaa ei ole saatu täysin häviämään eikä voidakaan saada. Kerran syntyneet aiemmatkin ideologiat elävät yhä.  Ideologiat ovat kuitenkin muuttuneet, niiden kannattajat ovat muuttaneet toimintatapojaan, mutta myös kanantuspohja on huvennut. Ideologia jää historialliseen muistiin. Voidaan tarjota ideologialle vastaideologia, joka syrjäyttää sen niissä olosuhteissa, jotka ovat olleet otollisia syrjäytyvälle ideologialle. Pelkkä ideologia ei saa ihmiisä toimimaan, vaan uskomus sen toimivuudesta olosuhteissa, joihin halutaan parannusta. Suomen tulisi ottaa osaa tähän ideologioiden taisteluun eikä käpertyä itseensä ja Putinin Venäjän kainaloon.

Jos (ja kun) Suomi hallituksineen ja viranhaltijoineen ottaa vastuun leirillä olevista kansalaisistaan, maamme tekee osuutensa isisin lyömisestä Lähi-idässä. Perussuomalaisten gallup-paistatus näyttää lamauttaneen valtiomme toiminnan. Perussuomalaisten ajatuksenjuoksun tiet ovat tuntemattomat ja tutkimattomat, kun he nähtävästi kannattavat isistä ja tahtovat heikentää niiden oikeutta säilyttää kansalaisuutensa, joista perussuomalaiset eivät satu pitämään.

Poliitikkomme edistävät isisin asiaa, kun he eivät yritä järjestää paluuta al-Holin orpo- ja muille lapsille läheisineen, ainakin äiteineen. Kansalaisen kotiinpaluutahan ei saa estää, jos se on tullut muutoin mahdolliseksi; on kiistämätöntä, ettei lapsia saa erottaa aivan heppoisin perustein ainakaan toisesta vanhemmastaan, ellei molemmista. Hallituksemme näyttää olevan perussuomalaisten ja näiden vastuuttomien hengenheimolaisten mielipidepanttivanki liiallisen gallup-tuijottelun vuoksi. Haluavatko perussuomalaiset – ja jopa turvallisuusviranomaisemme sitä, että isis säilyy vahvana, jotta sen avulla pelottelemalla voidaan pitää kansa tottelevaisena? Suomi panisi oman kortensa kekoon isisin vastustamisen asiassa, jos se ottaisi kansainvälisen vastuun al-Holin leirillä olevista nais- ja lapsikansalaisistaan.

Kaikessa majesteettisuudessaan lakia ei ole aina syytä panna toimeen kaikessa ankaruudessaan, sillä ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei ole lakikaan” jne. Lain soveltamisiin on omat sääntönsä, so. ”luonnonoikeus” tai kirjoitettu perustuslaki. Jälkimmäinen on toki parempi perusta oikeudelle ja kohtuudelle kuin luonnonoikeus. Jälkimmäisen pulmallisuuden voimme nähdä esimerkiksi Britannian brexit-taistelusta, jossa myös kiistellään siitä, mikä on ”luonnonoikeuden” mukainen valtioelimien suhde. Kirjoitetun perustuslain osalta tulkintavara ei ole yhtä suurta kuin kirjoittamattoman. Perusvapaudet ja oikeudet ovat perusnormeja kaikille ihmisille, ja myös normeja, jotka sisältyvät myös kansalaisuuteen, jotta kansalaisuus on luja pohja hillitä valtiota muuttumista tyranniaksi tai pahimmillaan totalitaariseksi.

 

timoandersson

Olen vuoden 2017-kuntavaaleissa Suomen liberaalisen yhteislistan ehdokas Helsingissä numerolla 1081. Oma facebook- osoitteeni on <a href="http://www.facebook.com/timo.andersson;" title="http://www.facebook.com/timo.andersson;">http://www.facebook.com/timo.andersson;</a> <a href="https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/helsinki/ehdokkaat/23065" title="https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/helsinki/ehdokkaat/23065">https://vaalikone.yle.fi/kuntavaalit2017/helsinki/...</a>

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu