Eduskunta on jo Natoon valmis

Helmikuun 24. päivä vuonna 2022 muutti Euroopan turvallisuusympäristöä dramaattisesti. Muutos tuli monelle yllätyksenä ja pian kävi selväksi, että muutos näyttää olevan pitkäaikaisempi ja pysyvämpi. Venäjän presidentti Vladimir Putin muutti uhkauksensa teoiksi ja aloitti armottoman hyökkäyssodan rauhaa rakastavaa Ukrainan kansaa vastaan. Putinille ei riittänyt edes perinteinen sota vaan joukot määrättiin hyökkäämään päiväkoteja, kouluja ja asuintaloja vastaan. Putin on vastuussa sotarikoksista ja on vain ajankysymys, kun tuhon keskeltä paljastuu ehkä kansamurhakin? Olenkin todennut jo aiemmin, että seuraava Putinin Euroopan ”vierailu” pitää järjestää Haagissa.

Venäjän hyökkäyssota itsenäisen valtion kimppuun osoitti sen, että Putin ei joukkoineen kunnioita itsenäisten maiden suvereniteettia. Euroopassa Venäjän toimia on seurattu pelonsekaisin tuntein, mutta hieman eri tavalla niissä maissa, jotka kuuluvat puolustusliitto Natoon. Naton turvatakuut ovat lisänneet rauhallisuutta muun muassa Baltian maissa, jotka ilman Nato-jäsenyyttä olisivat takuuvarmasti Venäjän seuraavien iskujen kohteita tai olisivat sitä ehkä jo nyt tai olleet aiemmin. Nato onkin määrätietoisesti lisännyt resurssejaan Yhdysvaltain johdolla jäsenmaihinsa Venäjän naapurissa. Pidäkettä on haluttu vahvistaa, alleviivata ja muistuttaa siitä, että Naton periaatteiden mukaan hyökkäys yhtä sen jäsenmaata kohtaan olisi hyökkäys kaikkia kolmeakymmentä Nato-maata kohtaan.

Ukrainan tilanne on toisaalta osoittanut sen, että Natoon kuulumattomalla maalla ei näitä turvatakuita ole. Yksikään Nato-maa eikä myöskään mikään muukaan maa ole lähettänyt joukkojaan Ukrainan avuksi. Onneksi sentään puolustusmateriaaliapua on suostuttu maalle antamaan, mutta ei siltäkään osin parasta ja tehokkainta saatikka yhden yhtä sotilasta. Turvatakuita ei siis Natoon kuulumattomalla maalla ole.

Suomessa selvä enemmistö – lähes 70 prosenttia – kannattaa nyt puolustusliitto Natoa. Kansan mielipiteen nopea muutos Naton kannalle on saanut myös puolueet ja kansanedustajat kääntymään Naton taakse. Eduskunnassa on nyt käsittelyssä turvallisuusselonteko ja oma arvioni on, että pääministeri Sanna Marin (sd.) tulee kertomaan myönteisen Nato kantansa lähipäivinä ja sen jälkeen myös SDP asettuu tukemaan Natoa. Tässä vaiheessa kansanedustajista on Naton kannalla 160-170 henkilöä, jopa yli 180, ja Suomi tulee jättämään Nato-hakemuksen nopeammin kuin nyt ajattelemmekaan. Natolle ei näytä turvallisuuden näkökulmasta olevan vaihtoehtoja. Vain Naton jäsenenä olemme osa yhteistä puolustusta ja turvatakuita.

Natoon liittyminen ei myöskään poista tarvetta vahvistaa omia puolustusvoimiamme tai panostuksia vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Eikä se myöskään poista tarvetta jatkaa kahdenvälisen esimerkiksi Suomi-Ruotsi -yhteistyön ja monenvälisen puolustusyhteistyön kehittämistä. Jos ja kun Ruotsi lähiaikoina myös hakemuksensa liikkeelle saa, niin Nato-maina puolustusyhteistyömme tulee syvenemään entisestään – voisi sanoa, että ilman rajoja. Pitää muistaa, että kaikki ratkaisut tehdään vain isänmaamme koskemattomuuden ja vapauden varmistamiseksi.

Eduskunta on siis pian Natoon valmis ja varsinainen hakemus voidaan jättää. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa yhteistä puolustusta ja ainoiden oikein turvatakuiden piirissä.

Timo Heinonen
kansanedustaja (kok.)
puolustusvaliokunnan jäsen
valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen

 

+11
TimoHeinonen
Kokoomus Loppi

Kirjoittaja on Kokoomuksen eduskuntaryhmän neljännen kauden kansanedustaja. Valtion liikuntaneuvoston jäsen. Seuraa myös päivittäistä blogia osoitteessa http://www.timoheinonen.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu