Ikäihmisiä ei pidä eristää sairaiksi – Eikö muu yhteiskunta voisi tehdä elämisen tilaa myös yli 70-vuotiaille?

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on asettanut rajuja rajoitustoimia maahamme koronaviruksen johdosta. Tartuntatilanne onkin pysynyt hyvin hallinnassa. Nyt jo monena päivänä tartuntamäärät, mutta myös se akuutein seurattava eli tehohoidossa olevien määrä on laskenut. Sairaalahoidossa on enää 152 ihmistä ja tehohoidossa 34. Sairaalahoidon huippu nähtiin jo yli kuukausi sitten, kun 9.4.2020 sairaalassa oli koronan takia 244 potilasta ja tehohoidon huippu sitäkin muutamaa päivää aiemmin. Tehohoitomme oli kovimmillaan 7.4.2020, kun tehohoidon paikoista 83 oli käytössä. Covid-19 eli koronaviruksen leviäminen onkin pysynyt niin tiukasti kurissa, että kysyä pitää, että onko todellinen koronaepidemia vielä maassamme edessä?

Koronakevät on osoittanut, että korona on lapsista ja nuorista aikuisista valtaosalle melko harmiton, mutta riskiryhmillä ja vanhusväestölle riskit ovat suuremmat. Itseasiassa vanhuksilla ja monisairailla kuolleisuusriski on korkea. Tätä varten meillä on tehty poikkeuksellisen rajuja toimia niin ikäihmisten hoivakodeissa, kuin yleisestikin yli 70-vuotiaiden kohdalla. Hoivakodeissa ja ikäihmisten palveluasumisen yksiköissä ei ole sallittu pitkään aikaan omaisten tapaamisia. Olemme nähneet riistäviä kuvia uutisissa ja lehdissä, miten jopa vuosikymmenten pituiset parisuhteet on ”kielletty”. Alzheimeria sairastavan puoliso ei ole saanut tavata elämänkumppaniaan. Huoli on valtava. Tunteeko puoliso enää sitten, kun tapaamiset jälleen sallitaan tai onko puolisoa silloin edes enää lähelle tulemaan. Myös hoivakodeissa asuvien ikäihmisten ja muidenkin lasten ja lastenlasten vierailut on myös kielletty. Muistisairaan tai muuten vain jo vanhan ihmisen on voinut olla vaikea ja jopa mahdoton ymmärtää, että miksi ei kukaan enää käykään katsomassa. Miksi minut hylättiin? Ei hylätty, mutta sinua suojellaan.

Samaan aikaan myös kotona asuvien ja täyttä elämää vielä helmikuulla eläneiden seitsenkymppiset arki on mullistunut. Osa joutui jopa lopettamaan työnteon, kun yhteiskunta ryhtyi heitä suojelemaan. Maaliskuun puolivälissä Marinin hallitus velvoitti yli 70-vuotiaat eristäytymään muista. Hallitus antoi ohjeen jolla “yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan”. Yli 70-vuotiaita velvoitettiin elämään ja edelleen elämään “karanteenia vastaavilla olosuhteilla”. Heitä maassamme on yli 700 000.

Ikäihmiset ja myös virkeät ja täyttä elämää elävät seitsenkymppiset kuuliaisina noudattivat ja noudattavat määräystä hyvinkin tarkkaan. Me lapset tai ystäväapu olemme hoitaneet kauppakäyntejä. Karanteeniin komennetut ovat pysyneet neljän seinän sisällä. Harrastukset ja liikkuminenkin ovat jääneet ja monien kohdalla myös ei kiireelliset lääkärikäynnit.

Kysymys kuuluukin kuinka kauan voimme komentaa kaikki yli 70-vuotiaat pysymään kodeissaan?

Suojellaanko heidät nyt sairaiksi?

Minusta nyt pitäisi etsiä kaikki keinot näiden ihmisten auttamiseksi takaisin arjen syrjään. Iso osa seitsemänkymmenvuotiaista ei tarvitse kuin sen luvan lähteä liikkeelle. Ja sen luvan, että lääkäriin pitää mennä eikä kiireettömiäkään käyntejä voida puolella tai vuodella lykätä. Niistä tulee sitä kautta pian kiireisiä. Lääkäriliitto juuri tiedotti huolestuneena, että ”, että potilaat jättävät tulematta vastaanotoille, eivät hakeudu tarvittaviin tutkimuksiin ja jopa peruvat sovittuihin leikkauksiin tulonsa. Käynnit ovat pudonneet jopa alle puoleen.”

”Ihmisten ei siis tulisi pelätä koronaepidemiaa suhteettoman paljon akuuteissa oireissaan. Riski menehtyä koronaan on noin 0,2 %, mutta sydäninfarktissa jopa 30 – 50 %”

Näin, totesi Lääkäriliiton Tuula Rajaniemi.

Hallitus antoi edelleen kuitenkin kunnille oikeuden poiketa sote-palveluiden määräajoista kesäkuun loppuun asti. Tätä oikeutta ei tulisi heppoisin perustein käyttää.

Itse toivonkin ja alan pikkuhiljaa jopa vaatia, että hallitus ryhtyy toimiin ikäihmisten arjen avaamiseksi. Osa kaupoista on tehnytkin ikäihmisille omia asiointiaikoja. Yksityinen toimiala toimii näin hienosti ja ottaa huomioon ikäihmiset. Kysymys kuuluukin, että eikö julkinenkin puoli voisi ajatella, että ikäihmiset ensin. Nyt tarvitaan harrastusmahdollisuuksia eläkkeellä jo oleville. Ne voidaan tehdä vastuullisesti, kunhan ajatellaan, että ikäihmiset ensin. Pitää saada ihmiset liikkumaan. Se onnistuu, jos vain halutaan ja tehdään tilaa. Tehdään tilaa niin paljon ettei kenenkään tarvitse olla kotinsa vankina, jotta muut voisivat liikkua 24/7. Yhdessä me tästäkin selviämme.

 

Timo Heinonen

Kansanedustaja

Kokoomus

TimoHeinonen

Kirjoittaja on Kokoomuksen eduskuntaryhmän neljännen kauden kansanedustaja. Valtion liikuntaneuvoston jäsen. Seuraa myös päivittäistä blogia osoitteessa <a href="http://www.timoheinonen.fi" title="http://www.timoheinonen.fi">http://www.timoheinonen.fi</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu