Kyberpuolustustamme on vahvistettava

Kuluvan vaalikauden yksi tärkeimmistä asiakirjoista puolustusselonteko valmistui viimeinen koronaviivästysten myötä. Maamme puolustuksen nykytilaa ja tulevaisuutta arvioiva puolustusselonteko on keskeisen tärkeä parlamentaarisessa seurannassa valmisteltu suunta-asiakirja. Itse olen saanut reilun kymmenen puolustusvaliokuntavuoteni aikana olla läheisesti tekemisissä useammankin selonteon kanssa ja yhteistä niille on pitkän ja vakaan linjan jatkuvuus. Maamme  puolustuksen perusta on jatkossakin yleinen ja yhtenäinen asevelvollisuus, koulutettu ja osaava reservi, korkea maanpuolustustahto ja vahva lupaus koko maan puolustamisesta. Nämä peruspilarit pysyvät nytkin.

Turvallisuuden sektorilla on tapahtunut kuitenkin viime vuosina ehkä sodan ajan jälkeen eniten tai ainakin suurimpia ja moninaisimpia muutoksia. Perinteisen sodan uhan uskottiin jossain vaiheessa jo katoavan maailmasta, mutta viime vuodet ovat osoittaneet, että tätäkään ei voida poissulkea. Siksi esimerkiksi me olemme hankkineet puolustusvoimillemme käytettyjä, mutta edelleen iskukykyistä 155 mm:n K9-panssarihaupitsia, Moukareita, Etelä-Koreasta. Hankinnan elinkaari ulottuu aina 2050-luvulle saakka ja tämä kauaskantoinen ja liikkuva tykistöjärjestelmä, tukee tehokkaasti operatiivisten joukkojen toimintaa. Tammikuussa 2014 ostimme sata uudenaikaista käytettyä Leopard 2 –taisteluvaunua Hollannilta, joka oli vuonna 2011 poistanut panssarit käytöstä.  Ukrainan sodan jälkiviisastamana hollantilaiset ovat jälkikäteen katuneet kauppoja ja kiitelleet. Tankkejakin voidaan nimittäin vielä tulevaisuudessakin tarvita. Ja tärkeä osa tässä on myös merivoimien Laivue 2020-hanke ja nyt maaliin saatava Ilmavoimien HX-hanke. Nämä vain esimerkkeinä siitä miten olemme pitkäjänteisesti, ehkäpä kansakuntana kokemammekin kautta, ymmärtäneet pitää huolta myös puolustusvoimiemme perinteisestä iskukyvystä. Mutta tämän rinnalla on pöydälle huoleksemme tullut myös paljon uusiakin uhkia; terrorismi, tunnuksettomat sotilaat ns. vihreät miehet, kybersodankäynti ja hybridivaikuttaminen.

Tätä silmällä pitäen nyt uudistetaankin paikallispuolustusta ja myös hybridivaikuttamisen lisääntymiseen varaudutaan. Uudet painotukset ovat mm. kyberpuolustuksessa ja nämä edellyttävät lisähenkilöstön palkkaamista ja osaajien rekrytointia, mutta myös uuden teknologian hankkimista. Tavoitteena on 500 henkilötyövuoden lisäys vuosikymmenen loppuun mennessä. Ja epäilen, että ei tämäkään ole vielä riittämiin.

Maamme puolustuksen toimintaympäristö on säilynyt ja säilyy jatkossakin jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Suurvaltojen keskinäinen kilpailu on voimistunut ja se säteilee myös Itämerelle ja Suomeen. Myös Kiina on noussut mukaan järisyttämään valtatasapainoa globaalina toimijana. Puolustusministeriön ylijohtaja Esa Pulkkinen totesikin selonteon julkistamisen jälkeen, että ”Kiinan käyttämät vaikutuskeinojen vaikutukset kohdemaiden turvallisuuteen aiheuttaa kasvavaa huolta”.

Maamme asema on kuitenkin vakaa ja selvä. Emme ole enää kolmeenkymmeneen vuoteen ollut puolueeton, mutta sotilasliittoon kuulumaton edelleen olemme – ainakin toistaiseksi. Puolemme olemme EU:hun liittyessämme viimeistään valinneet ja selonteossa Yhdysvallat mainitaankin meille ”tärkeänä ja läheisenä kumppanina”. Myös Ruotsin ja Nato-maa Norjan kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä halutaan edelleen lisätä. Ja myös Natoa kuvataan nyt selonteossa ”turvallisuutta ja vakautta edistäväksi toimijaksi” ja Suomi säilyttää mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä. Näin siis myös pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen aikana, missä vahvasti vaikuttavat niin SDP kuin vasemmistoliittokin. Hyvä näin.

Samaan aikaan Venäjän kynnys sotilaallisen voiman käyttöön ja sillä painostamiseen on tuoreiden arvioiden mukaan madaltunut. Ja vaikka maahamme ei kohdistukaan välitöntä sotilaallista uhkaa, niin voimankäyttöön tai sillä uhkaamiseen on kuitenkin varauduttava. Ja me myös varaudumme.

Puolustusvoimien joukkorakennetta uudistetaan ja sodan ajan joukot jaetaan selvemmin niiden käyttöperiaatteen mukaan operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin.  Paikallisjoukkojen määrää lisätään muuttamalla pääosa alueellisista joukoista paikallisjoukoiksi. Samalla paikallisjoukkojen tehtäväkenttä laajenee ja vaatimustaso nousee. Viranomaisyhteistyön merkitys ja reserviläisten rooli korostuvat vaikka muutos ei vaikutakaan sodanajan joukkojen vahvuuteen, joka säilyy 280 000. Puolustusvoimiin kohdistetut säästövelvoitteet ja käytössä olevat resurssit asettavat kuitenkin haasteita toiminnan ja valmiuden ylläpitämiselle nykytasolla. Resurssivaje rajoittaa myös maamme varautumista pitkäkestoiseen kriisiin ja sodankäyntiin. Tämä huoli on syytä ottaa vakavasti ja varmistaa yhdessä, että kestämme.

Edellinen puolustusselonteko laadittiin vuonna 2017. Se oli ensimmäinen oma erillinen puolustuspolitiikkaa käsitellyt selonteko, sillä aiemmin tätä käsiteltiin turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Mutta nyt on selvää, että nykytilanne vaatii jatkossakin vahvaa yhteistä pitkäkatseista päätöksentekoa ja parlamentaarista yksituumaisuutta.

 

Timo Heinonen
kansanedustaja,
puolustusvaliokunnan jäsen,
Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaoston jäsen

 

+3
TimoHeinonen
Kokoomus Loppi

Kirjoittaja on Kokoomuksen eduskuntaryhmän neljännen kauden kansanedustaja. Valtion liikuntaneuvoston jäsen. Seuraa myös päivittäistä blogia osoitteessa http://www.timoheinonen.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu