Marinin hallituksen toimin bensa maksaa loppukesästä jopa 1,75e litralta – Vaikea uskoa, että Keskusta tämän on hyväksynyt?

Viime viikolla Ilta-Sanomat uutisoi kuinka vuodenvaihteessa bensan hinta kallistui noin 1,37 eurosta yli 1,60 euroon litralta. Polttoaineiden hinnat nousivat jopa 17 senttiä litralta. Perusdiesel maksaa nyt kalliimmillaan jo yli 1,6 euroa litralta ja 95e bensiini lähes 1,7 euroa. Korotukset eivät kuitenkaan ole jäämässä tähän. Sanna Marinin (sd.) hallituksen ensimmäisenä toimintavuonna lisäkorotuksia on tulossa mm. siitä, että biosekoitevelvollisuutta tiukennetaan. Biosekoitusvelvoitteen kiristäminen 20 prosenttiin lisää polttoaineiden kalliimpia osia entisestään ja näin korottaa myös polttoaineiden hintoja.

Mutta tämäkään ei vielä Marinin hallitukselle riitä. Hallitus päätti joulukuussa, että elokuussa 2020 polttoaineveroa kiristetään bensan osalta noin 6,3 senttiä litralta ja dieselin ja muiden sitä korvaavien polttoaineiden osalta vieläkin enemmän eli 6,9 senttiä litralta. Nykyhintoihin lisättynä diesel maksaisi ilman muita muutoksia näin elokuussa 1,68 euroa litralta ja bensa 1,75 euroa litralta. Muutokset hinnassa voivat olla vieläkin suurempia, sillä myös Lähi-idän tapahtumat voivat nostaa hintoja edelleen ja toki mahdollista voi olla muutoksen toiseenkin suuntaan.

Mutta katsomatta ja välittämättä siitä mitä reaalimaailmassa tapahtuu niin Marinin hallitus SDP:n johdolla ja Keskustan siunaamana päätti jo nyt yli puoli vuotta ennen, että tapahtui mitä tahansa niin sen päälle laitetaan vielä yhdessä yössä hintaa lisää tuo vajaa 7 senttiä litralta.

Hallitus on yrittänyt perustella korotuksia sillä, että hinnankorotuksella saataisiin liikenteen päästöjä vähenemään. Tätä tavoitetta ei tue ainakaan tutkimukset, sillä Traficomin mukaan yksityisautoilu alkaisi vähentyä vasta kun polttoaine maksaisi 2,26 euroa litralta tai enemmän. Herra varjele, jos Vihreät tämän kolumnin tai tuon Traficomin tutkimuksen lukevat.

IS:n toimittaja Tommi Lempinen oli siteerannut uutisessaan myös aiemman liikenneministeri Sanna Marinin eli nykyisen pääministerin puhepareita. Niissä Marin kertoi polttoaineen hinnan kiristyksillä tavoiteltavan kahta eri asiaa. ”Toisaalta veron nousu hillitsee liikennesuoritteen kasvua, toisaalta taas se ohjaa autohankintoja kohti entistä vähemmän kuluttavia autoja”. Samalla ministeri myös myönsi polttoaineiden hinnan kiristämisen heikentävän myös maamme vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Mutta autokanta ei kuitenkaan uusiudu, sillä samaan aikaan Marinin hallitus päätti, että autoveron laskua ja asteittaista poistamista ei enää jatketa. Tämä käänsi osaltaan vanhojen käytettyjen autojen tuonnin mm. Ruotsista ja Saksasta kasvuun ja nehän ei siis ole näitä aivan uusimpia, vähäpäästöisimpiä autoja, joita nyt liikenteen päästöjen puolittaminen teillemme edellyttäisi.

Alkuvuodesta uutisoitiin myös Liikenne- ja viestintäministeriön suunnitelmista, joiden mukaan liikenteen päästövähennysten maksajaksi oltaisiin laittamassa autoilevat kuluttajat. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan asiassa oltaisiin etenemässä seuraavan kerran helmikuussa, kun hallitus kokoontuu yhteen teemalla ”Oikeudenmukaisen siirtymän yhteiskokous”. Pitääkö silloin kukaan henkilöautoa pakosta tarvitsevien puolta? Tai perheiden puolta pitkien etäisyyksien maassa? Kysymys kuuluukin, onko keskusta silloin hereillä?

Muitakin ratkaisuja kepin ja raipan sijaan liikenteen päästöjen vähentämiseksi on olemassa. Niin kuin olen alkuvuodesta useamman kerrankin kirjoittanut niin nyt ei pitäisi vannoa vain yhden teknologian nimiin ja laittaa kaikkia munia ja euroja samaan koriin vaan nimenomaan katsoa kokonaisuutta liikenteen päästöjen osalta. Kyllä, se tarkoittaa lisää sähköautoja, mutta se vaatii myös olemassa olevien autojen päästöjen leikkaamista. Ja tässä sitten kysymykseen tulee nämä biopohjaiset polttoaineet mukaan lukien se Nesteen MyDiesel, mutta myös biokaasua ja bensa-autojen muuntamista jätteistä tehtävällä etanolilla kulkeviksi.

Jos siis jonkun mielestä olen ”mainostanut” liikakin jo Nesteen MyDieseliä, niin kehaistaan nyt sitten vaikkapa pirkkalaisyrityksen StepOne Techin kehittämään tekniikkaa, jolla olemassa oleva bensa-auto muutetaan käyttämään etanolipohjaista polttoainetta. eFlexFuel-muutoksella (alle 400e) parikymmentävuotta vanhan Citroenin yli 200 gramman hiilidioksidipäästöt saadaan painettua alle 40 gramman. Esimerkiksi St1 tekee Hämeenlinnassa kotitalouksien biojätteestä etanolia ja tehdäänhän sitä jo myös sahanpurustakin.

Bensa-auton muuttaminen kaasuautoksi maksaa noin 2000-400 euroa (muuntotuki 2021 asti 1000e). Näin Joutsenmerkillä varustettuun biokaasuun siirryttäessä aiemman bensa-auton polttoaineen elinkaaren aikana syntyvät kasvihuonepäästöt laskevat jopa 85 prosenttia.

Meillä on nyt liikenteessä kaiken kaikkiaan noin 2,7 miljoonaa autoa. Keski-ikä autokannallamme on noin 12 vuotta ja romutusikä hieman yli 20 vuotta. Valtaosa siis nyt teillämme vastaan tulevista autoista liikkuu siellä vielä vähintään seuraavan kymmenen vuoden ajan. Tähän automassaan pitää siis kohdentaa myös toimia sillä sähköautot eivät näiden autojen päästöjä laske gramman grammaa.

 

Timo Heinonen

Kansanedustaja (kok.)

Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen

TimoHeinonen

Kirjoittaja on Kokoomuksen eduskuntaryhmän neljännen kauden kansanedustaja. Valtion liikuntaneuvoston jäsen. Seuraa myös päivittäistä blogia osoitteessa <a href="http://www.timoheinonen.fi" title="http://www.timoheinonen.fi">http://www.timoheinonen.fi</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu