Onko Suomella enää omaa EU-tahtoa?

Usein kuulee sanottavan, että Suomi on EU:ssa kokoaan suurempi. Myös nykyisen pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus otti toteamuksen käyttöön hallitusohjelmassaan. Kirjaus on kuitenkin jäänyt vain toteamukseksi ja totuus näyttäytyy nyt aivan toisenlaisena. Vielä hallitusohjelmaan kirjattiin, että ”Suomen on oltava EU:n eturivissä” ja, että ”Suomi ottaa keskeisen roolin” jne. Kauniiden ja ylevien tavoitteiden perään on nyt syystä kyselty.

Mikä on nykyisen Marinin hallituksen aikana Suomen EU-linja? Tätä on kyselty ja vastauksia ei ole saatu. Voi aiheellisesti kysyäkin, onko maallamme enää omaa EU-politiikkaa? Omaa tahtoa EU:ssa?
Esimerkiksi paraikaa EU:ssa käydään keskustelua EU:n talous- ja rahaliiton sääntöjen uudistamisesta. Tässä keskustelussa ei Suomi näytä olevan mukana lainkaan. Tilanteen vakavuutta kuvastaa se, että pääministeri Sanna Marin (sd.) on itse suoraan todennut, että ”Suomella ei ole kantaa, vaan odotetaan komission esitystä”. Marinin hallituksella eli siis käytännössä Suomella ei ole kantaa EU:n yhteen suurimpaan tulevaisuuskysymykseen?

Tämä on uskomaton tilanne. Nyt, ja jo aiemmin, olisi nimittäin pitänyt aktiivisesti vaikuttaa siihen millainen tuosta EU-komission esityksestä tulee. EU:ssa on nimittäin paljon sellaisia ajatuksia, ja niiden takana isoja voimia, jotka toteutuessaan eivät olisi Suomen kannalta hyviä, eikä niiden näin ollen saisi antaa ajelehtia Suomenlahden perukoille.

Marin ei siis ole kertonut julki mikä on nykyisen Suomen kanta siihen pitääkö EU:n palata vakaus- ja kasvusopimuksen sääntöihin? Kestävän ja vastuullisen EU:n taloudenpidon sopimukset ovat edellyttäneet, että maiden julkisten talouksien alijäämä saa olla korkeintaan kolme prosenttia suhteessa bkt:hen. Perussopimuksessa on määritelty lisäksi 60 prosentin raja julkisen talouden velalle. Koronan myötä näistä päätettiin joustaa ensi vuoden 2022 loppuun asti ja nyt osalla on halu joustaa näistä jatkossakin ja sen tiedämme, mitä tämä tarkoittaisi: velkajarrulta jalka siirtyisi monessa maassa konkurssikaasulle.

Näyttää siltä, että myös Suomen hallitus on Marinin johdolla kääntymässä kannalle, että EU:ssa ei enää palattaisikaan vakaus- ja kasvusopimuksen alijäämäsääntöön? Suomen EU-politiikkaa johtaa pääministeri, mutta nyt voikin kysyä, että onko se johtamista, että pääministeri Marin vain odottelee, mitä muu Eurooppa päättää?

Meidän tavoite kokoomuksessa on selvä, että EU:n tulee pitää kiinni vakaus- ja kasvusopimuksista. Olemme myös tuoneet julki, että emme hyväksy uutta esitetyn kaltaista EU:n sosiaalirahastoa. Tämä massiivinen jopa 72 miljardin euron uusi sosiaalirahasto olisi osa EU:n Fit for 55 -ilmastopakettia. Mikä on Marinin ja hallituksen kanta tähän? Hallituksen linjaukset ja ministereiden puheenvuorot ovat tässäkin olleet ristiriitaisia?

Nyt Marinin pitäisi hallituksensa kanssa muodostaa pikaisesti oma kantansa EU:n suunnitelmiin, esitellä ne eduskunnalle ja hakea niille myös tuki Suurelta valiokunnalta. Ja vaikuttaa aktiivisesti, että Suomen kanta tulee myös lopulta EU-komission esityksissä huomioiduiksi. Näin Suomi on ennen toiminut – silloin kun Suomella oli vielä oma EU-politiikka. Ja silloin, kun olimme aidosti kokoamme suurempia.

Timo Heinonen
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok.)

+9
TimoHeinonen
Kokoomus Loppi

Kirjoittaja on Kokoomuksen eduskuntaryhmän neljännen kauden kansanedustaja. Valtion liikuntaneuvoston jäsen. Seuraa myös päivittäistä blogia osoitteessa http://www.timoheinonen.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu