Tuleeko golf-osakkeista tutut roskayhtiöt ”pelastamaan” myös asuntoloukkuun jääneitä?

Yhä useamman asunnon ja kiinteistön arvo laskee. Monien jopa niin runsaasti, että kiinteistöstä on lainaa niin paljon enemmän, että taloa ei ole mahdollista myydä.

Tilanteita on hyvin erilaisia. Jotkut ovat eronneet avioliitosta, mutta yhteisestä asunnosta ei ole ollut mahdollista erota. Kumpikaan ei siis ole pystynyt toista asunnosta ulos ostamaan, kukaan ulkopuolinen ei talosta halua maksaa lähellekään sitä mitä siitä aiemmin on maksettu tai mitä sen rakentaminen on maksanut. Ja pankissa raksuttaa tähän päivään ylisuuri asuntolaina. On siis pakko jatkaa yhteisessä talossa, vaikka ei enää parisuhteessa. Arkipäivää tämäkin.

Sitten on asunnot, joita ei kukaan enää halua. Osaa ei ainakaan sillä hinnalla mitä niistä on aikanaan maksettu ja mitä niihin on remonttien myötä laitettu. Mutta osaa ei kukaan halua edes ilmaiseksi. Tällaisia asuntoja monet myös tänä päivänä voivat saada perinnökseen. Aikamoinen perintö sekin. Yhtiövastike juoksee ja rahoitusvastikkeitakin riittää. Kukaan ei asunnossa enää asu eikä sitä kukaan enää halua.

Kun viime kauden sain vetää eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostoa niin havahduin tähän arkeen todenteolla. Teistä monet tietää kuinka aikanaan haluttujen golf-osakkeiden hinnat romahtivat. Samaan aikaan golf-osakkeen maksut juoksevat, käyt sitten pelaamassa tai et jos tällaisen perinnöksi olet saanut. Irti maksuista et pääse millään muulla kuin myymällä osakkeen. No, mutta kun kukaan ei osaketta halua ostaa. Ei edes halua ottaa ilmaiseksi. Joku voi ottaa jos annat vielä vähän rahaa samalla. Tässä haluttua ei olekaan itse golf-osakkeet vaan mukana saatu raha. Osakkeet sitten voidaan dumpata roskayhtiöön ja kun niitä siellä on riittämiin niin ei muuta kuin yhtiö nurin. Lopulta siis konkurssipesä saa myydä arvottomat golf-osakkeet tai todennäköisesti ne jäävät käyttämättä ja palautuvat golf-kentille. Näin lopulta yhtiövastikkeiden maksaja vähenevät ja ne joilla osake edelleen on niin joutuvat maksamaan entistä isompia summia, jotta nurmet saadaan pidettyä kunnossa jne. Ja vaikka uusiakin golfin harrastajia koko ajan tulee niin he eivät todellakaan enää moniltakaan kentiltä näitä osakkeita halua, eivät edes ilmaiseksi, vaan ostavat mieluummin hyviltä kentiltä pelioikeuksia ilman kohtuuttomiksi nousevia yhtiövastikkeita.

Mutta miksi tämä esimerkki? Siksi, että olen pohtinut, että näemmekö pian tällaisia vastaavia roskayhtiöitä ja kauppoja myös asuntopuolella? Siis pääset asunnosta ja sen juoksevista yhtiövastikkeista eroon, mutta et saa siitä rahaa vaan annat vielä ostajalle eli ottajalle tukon riihikuivaa kiitokseksi. Business tässä onkin se ostajan saama käteinen raha ja itse arvoton asunto siirretään sitten roskayhtiön omistukseen. Kun siellä on vaikka kymmenen tai miksi ei vaikkapa sata tällaista arvotonta kerrostalo- ja muuta asuntoa niin sitten yhtiö nurin. Ja näin asunnot palaavat lopulta arvottomina asunto-osakeyhtiöiden haltuun. Ja silloinhan niistä ei kukaan enää maksa yhtiövastikkeita ja tämä tarkoittaa sitä, että talojen muissa asunnoissa asuvien kustannukset nousevat entisestään. Ja tällaisten talojen on edelleen yhä vaikeampaa saada rahaa edes talon normaalien kulujen maksamiseen puhumattakaan remonteista eli yhtiölainoista.

Viime kaudella mieleeni jäi erään asiantuntijan toteamus, että Suomessa asuu yli 200 000 ihmistä asunnoissa jotka eivät enää saa yhtiölainaa edes välttämättömiin peruskorjauksiin. Uskallan sanoa, että tänään luku on paljon suurempi. Karkeasti on arvioitu, että esimerkiksi kerrostalon mahdollisuudet saada yhtiölainaa heikkenevät merkittävästi kun asuntojen myyntihinnat ko. talossa laskevat alle 1400€/m2. Siis talon arvo on lainan vakuudeksi liian heikko. Ja kun neliöhinnat putoavat alle 1000€/m2 niin remonttilainojen saanti on käytännössä mahdotonta tai rahoittaja ottaa ainakin suuren riskin. Kyse siis tällöin remonteista missä tehdään esimerkiksi vesi-, viemäri- ja sähkölinjat ja joudutaan myös vaikkapa uusimaan ikkunoita, vesikattoa ja usein lisäämään myös energiatehokkuutta muutenkin esimerkiksi lisäeristämällä. Ja jos taloyhtiöi tällaisen lainan saa niin sen jälkeen onkin asuntojen myyminen entistä vaikeampaa. Riskit ovat suuria.

Tänään Isännöintiliitto otti asiaan myös kantaa. Hyvä niin, sillä olen ollut huolestunut, kun tähän ei oikein kukaan halua puuttua. Tai eivät ymmärrä millainen tikittävä miina maassamme on tai sitten eivät uskalla siihen koskea ettei se räjähdä. Mutta räjähtäähän se joka tapauksessa joskus ja se sytytyslanka muuten palaa jo.

Taloyhtiöiden on entistä haastavampaa saada taloyhtiölainaa korjaushanketta varten, ilmenee kyselystä. Isännöitsijöiden vastauksista kävi myös ilmi, että rahoitushaasteet eivät koske vain muuttotappioalueita.

Isännöintiliiton jäsenilleen tekemä kysely vahvistaa edellä kertomaani. Tuoreeseen kyselyyn vastasi 174 isännöitsijää eri puolilta Suomea ja heistä lähes puolet kertoi kokeneensa taloyhtiöiden kanssa jonkinlaisia lainansaantivaikeuksia. Selvityksen mukaan taloyhtiölainan saaminen korjaushanketta varten on vaikeutunut muuttotappioalueiden lisäksi monissa isoissa kaupungeissa, kuten Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella. Isännöitsijät ovat painineet rahoitushaasteiden kanssa jopa joillain alueilla Helsingissä. Tämän pitäisi viimeistään herättää kaikki.

Isännöitsijäliitto kertoi, että korjauslainoja haetaan nyt pieniltä pankeilta. Olisikin mielenkiintoista tietää millaisia riskejä näistä on nyt pienille pankeille tullut tai on tulossa? Onko riski suuriin luottotappioihin kasvanut? Onko asuntokupla nyt näissä pankeissa ja niiden vastuissa?

Käyttöön on otettu myös yhtiölainojen lisäksi osakkaiden itsensä ottamia henkilökohtaisia lainoja, kun taloyhtiö ei enää lainaa saa. Tässä muuten olisi silloin paikallaan myös ulottaa kotitalousvähennys asunto-osakeyhtiöihin ja vaikka korottaa se esittämällämme tavalla vaikkapa kaksin tai kolminkertaiseksi, kun kyseessä on isompi energiaremontti. Ja samalla kotitalousvähennys olisi syytä muuttaa niin, että myös yksinasuva voisi saada saman maksimivähennyksen kuin nyt pariskunnat yhdessä saavat. Muuttaa siis kotitalousvähennys maksimisummaltaan kotitalouskohtaiseksi.

Pahimmassa tapauksessa tämä kehitys ajaa taloyhtiöitä konkurssiin ja ihmiset menettävät omaisuutensa. Toki monessa paikassa tätä menoa arvottoman omaisuutensa. Tähän ongelmaan pitäisikin nyt herätä eikä se ainoa ratkaisu ole nyt Marinin hallituksen esittämä purkuavustus, sillä monessa tilanteessa talossa on jatkossakin tarve voida asua. Siksi tarvitaan joustavia ratkaisuja remonttien rahoittamiseksi ja tukemiseksi. Ja myös lainsäädäntöä sen varmistamiseksi, että jatkossa taloyhtiöt olisivat paremmin varautuneita tuleviin välttämättömiin korjauksiin. Kaikki talot, huonosti ja myös hyvinkin rakennetut, kaipaavat joka vuotista kunnossapitoa ja huoltoa, mutta jokainen myös vuorollaan isompaa peruskorjaustakin.

TimoHeinonen

Kirjoittaja on Kokoomuksen eduskuntaryhmän neljännen kauden kansanedustaja. Valtion liikuntaneuvoston jäsen. Seuraa myös päivittäistä blogia osoitteessa <a href="http://www.timoheinonen.fi" title="http://www.timoheinonen.fi">http://www.timoheinonen.fi</a>.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu