Velalle rakennettu valtio ei ole kestävä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti keväällä rikkoa ensimmäistä kertaa maamme historiassa vastuullisen talouden pidon perustan eli ns. budjettikehykset. Tällä SDP:n ja keskustan johdolla tehdyllä päätöksellä voi olla vakavia ja kauaskantoisia vaikutuksia ilman päättäväisiä korjaavia toimenpiteitä. Vastuullisen taloudenpidon menokehys päätettiin rikkoa nimittäin vielä ensi vuonna 900 miljoonalla eurolla ja 500 miljoonalla vielä vuonna 2023. Se tarkoittaa, että nykyinen vasemmistohallitus ei koko kaudellaan pysy vastuullisen taloudenhoidon kehyksissä. Marinin hallitus teki näin vastuutonta historiaa luopuessaan valtion menoja kurissa pitävistä kehyksistä.

Eikä todellinen syy ole koronakriisi. Menokehityksiä ei nimittäin rikottu edes finanssikriisissä, joka oli maallemme paljon pahempi talouskriisi kuin nykyinen korona-aika on ollut. Vastuullisuus on aiemmin, myös vaikeina aikoina, ollut talouspolitiikan kulmakivenä.

Tänä vuonna Marinin hallitus rikkoo kehystason peräti noin 1,4 mrd. eurolla. Kuluvan vuoden osalta kyse on osin, ei tosin läheskään kokonaan, koronan aiheuttamista kuluista, mutta tulevina, vahvan talouskasvun, vuosina kehyksen rikkominen on vain vastuutonta politiikkaa ja epäreilu päätös elää velaksi lasten piikkiin. Mitään ei siis käytännössä tehdä ja tämä hallituskausi on menossa isolta osin hukkaan ja vain velkavuori jää maksettavaksi.

Julkisen sektorin perustehtäviin kuuluu erilaisten hyvinvointia parantavien palveluiden kuten koulutuksen, terveydenhoidon, sosiaalipalveluiden ja järjestyksen sekä turvallisuuden ylläpitäminen, tuottaminen tai rahoittaminen. Tämä kokonaisuus on rahoitettu perinteisesti valtaosin erilaisilla veroilla ja maksuilla, mutta nyt isolta osin ankaralla velanotolla. Uusia palveluita on luotu puhtaasti velkarahoituksen varaan välittämättä siitä, että niihin ei meillä ole yhdessä tällä hetkellä varaa. Tällainen velalle rakennettu hyvinvointiyhteiskunta on hutera ja pitkällä aikavälillä kestämätön. Ja vakavimmin velkaisen valtion ongelmista joutuvat lopulta kärsimään he, joille hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ovat tärkeimpiä. Velkainen valtio on kriisitilanteissa usein ajopuuna.

Suomessakin velan määrän on annettu jopa kaksinkertaistua. Nollakorkojen aika on saanut monet suhtautumaan julkiseen velkaan entistä kepeämmin. Marinin hallituspuolueiden riveistä on kuultu puheenvuoroja, että velkoja ei edes aiota tai edes tarvitsisi maksaa pois. Velkaa on siis otettu ja vielä vain otettu lisää.

Maamme julkiseen talouteen onkin syntynyt vakava alijäämä, joka paisuttaa oravanpyörän tapaan velkataakkaa. Nykymenolla julkinen velka noussee lähes 80% suhteessa kansantuotteeseen vuoteen 2024 mennessä. Ja velkasuhteen kasvu rikkoo 100% rajan pian 2040-luvun alussa. Velkaantuminen uhkaa näin uudelleen kiihtyä väestön ikääntymisen takia kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla. Ikäsidonnaiset menot huomioivan kestävyysvajeen kuriin saaminen edellyttäisi jopa 8 mrd. toimia julkisen talouden vahvistamiseksi, jotta emme ajaudu hallitsemattoman velkaantumisen tielle. Tämä on välttämätöntä, kun haluamme turvata edes nykyisen laajuiset julkiset hyvinvointipalvelut tuleville sukupolville.

Meillä on onneksi varsin laaja yhteisymmärrys Pohjoismaisesta hyvinvointivaltiomallista. Se tarjoaa meistä jokaiselle kansainvälisestikin verrattuna laajat palvelut. Tämän kaiken tulevaisuus nojaa kuitenkin talouden kestävyyteen. Jokainen Pohjoismaisia hyvinvointipalveluita kannattava puolue tulee kannattaneeksi tiukkaa ja vastuullista talouspolitiikkaa. Siksi on luontevaa odottaa laajaa kannatusta kokoomuksen esittämille sitoville ja tiukoille talouspolitiikan tavoitteille. Teimmekin esityksen velkakurin säätämiseksi lailla. Aloitteemme allekirjoitti myös hallituspuolue keskustan entinen puheenjohtaja ja valtiovarainministerinäkin toiminut Katri Kulmuni (kesk.). Kulmuni totesi Iltalehdessä 19.7.2021, että ”lainsäädännössä olevat finanssipolitiikan tarkemmat ohjauskeinot tekisivät julkisten menojen kasvattamisen nykyistä poliittista sopimusta vaikeammaksi”. Se on juuri näin. Ja totta on sekin, että Marinin hallituksen kehysten ylittäminen Suomessa on osoittanut, että ”on tarpeellista ottaa käyttöön poliittista sopimusta sitovampia lainsäädäntöön pohjautuvia keinoja talouden vastuulliselle hoitamiselle”.

Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Outi Ojala sanoi aikanaan kuvaavasti: ”Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä”.

Timo Heinonen
kansanedustaja,
Valtiovarainvaliokunnan vastaava (kok.)

+6
TimoHeinonen
Kokoomus Loppi

Kirjoittaja on Kokoomuksen eduskuntaryhmän neljännen kauden kansanedustaja. Valtion liikuntaneuvoston jäsen. Seuraa myös päivittäistä blogia osoitteessa http://www.timoheinonen.fi.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu