Suomen sisäiset ilmatiet on turvattava

Kansallinen lentoyhtiö Finnair on ilmoittanut vähentävänsä kotimaan yhteytensä toistaiseksi vain kymmeneen lentopaikkaan Suomessa. Samaan aikaan ulkomaiden reittejä avataan koronakatkon jäljiltä. Suomen sisäinen liikenne jää paitsioon.

Valtiolla ei ole enää ohjausmahdollisuutta ilmailuun

Asia on monimutkainen ja vaikutusmahdollisuus pieni. Valtion toimintojen yhtiöittämiset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa Suomella ei ole enää ohjausvaltaa ilmailun päätoimijoihin.

Suomessa ei ole enää selkeää valtiollista tahoa, joka vastaisi ilmailusta kokonaisuutena riittävän käytännöllisellä tasolla. Kotimaan ilmaliikennettä ei pystytä varmistamaan infrastruktuurin eikä lentoliikenteen osalta: Finnair ja Finavia ovat suvereeneja yhtiöitä, joiden omistajaohjaus on vain taloudellista. Asia on kriittinen huoltovarmuudenkin kannalta.

Lentoliikennestrategia vanheni maaliskuussa kerralla

Suomen lentoliikennestrategia on perustunut jo vuosia Finnairin Kauko-Idän lentoihin. Tilanne muuttui koronan myötä nopeasti, ja nyt on pakko harkita asioita uudella tavalla.

Kotimaan saavutettavuus tulee varmistaa ekologisilla, kevyillä, edullisilla liikenneratkaisuja joilla voidaan taata liikkuminen koko maassa. Nämä ratkaisut löytyvät vain ilmatieltä. Uudet sähköisen ilmailun teknologiat tekevät läpimurtoa, ja ilmailusta on tulossa ylivoimaisesti ekologisin liikkumismuoto.

Kattava lentokenttäverkosto huima mahdollisuus Suomelle

Suomen sisäisen lentoliikenteen tarpeet poikkeavat täysin Kiinan ja Japanin kaukoliikenteen tarpeista, eikä samanlaista kalustoa tulisikaan käyttää näillä matkoilla. Kevyillä ratkaisuilla vuorovälejä voidaan lyhentää ja lentämistä lisätä kelirikoista ja tietöistä välittämättä. 

Tällä hetkellä Suomessa on lähes sata lentopaikkaa, jotka soveltuvat yleisilmailulle ja pienemmille liikennelentokoneille. Niiden kautta on mahdollista pitää koko maa saavutettavissa kolmen tunnin normin mukaisesti. Tämä tietenkin edellyttää, että Helsingissä on käyttöön soveltuva agiili lentokenttä. Koko verkosto on arvioitava ja varmistettava sen säilyminen.  

Juna on iso, raskas, painava ja kallis – sopii vain isoihin keskuksiin

Lentämistä vastaava raskas maanpäällinen infra on kustannuksiltaan kestämätön näin harvaan asutussa maassa. Rautatie maksaa 16 M€/kilometri – tällä rahalla voidaan ilmaliikenteelle rakentaa helposti jopa 1000 kilometrin matkaan soveltuva kiitotie.

Junaratoja kannattaa siis tehdä satojen tuhansien asukkaiden paikkoihin, lentokenttiä tuhansien asukkaiden. Lentäen liikkumisen nopeus on aivan eri luokkaa kuin maan päällä.

Suomen lentokenttäverkostoa pitää kehittää edelleen ja varmistaa Suomeen sopivien, pienempien lentokoneiden ilmatiet koko maahan. Se on nopein tapa taata koko maan saavutettavuus sekä maan pysymisen elävänä ja kilpailukykyisenä. Kohteeksi tulee ottaa Suomen pienet, ketterät lentokentät, kuten Helsinki-Malmi.

Naapurimaissa kevyen ja sähköisen ilmailun kehitys on jo pitkällä. Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Stefan Baumeister kehottaa myös valtiota investoimaan sähköiseen ilmailuun.

Suomen pitää noudattaa tätä neuvoa välittömästi .

 

Linkki: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2020/05/suomessa-potentiaalia-sahkoisen-lentamisen-edellakavijamaaksi 

 

TimoHyvnen

Puheenjohtaja, Suomen Ilmailuliitto ry Johdon konsultti, liiketoimintalähtöinen IT

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu