Vieraannuttamisen ja syrjäytymisen hintalappu on n 5.5€ mrd Suomelle 10v aikajänteellä

Miksi yhä useampi nuori masentuu ja syrjäytyy? Taustasyyt ovat usein avioeroissa. Vieraannuttaminen pahentaa sitä koska nuori asetetaan toinen vanhemman toimesta henkisen väkivallan kohteeksi.

Vieraannuttaminen on ilmiö, missä avioeron jälkeen huoltaja psykologisella kontrollilla luo asenteen, missä lapsen/nuoren yhteys ja halu asua toisen vanhemman luona lakkaa nuoren vastustaessa. Keinoja manipuloida ovat mm.  mustamaalaus, lahjonta, valheet, eleet ja ns. huoltoriidan elementit. Huoltoriita termiä ei silti pitäisi oikeasti käyttää muussa kuin rahariidassa, koska suurin osa tapauksia kätkee taustalle  vieraannuttamisen. Seurauksena lapsi tai nuori joutuu kieltämään 50% historiastaan,
omasta itsestä ja tunteistaan vanhempaan.

Vieraannuttaminen on vakavaa henkistä väkivaltaa, joka tuhoaa nuoren psyykettä. Se on kv. tutkijoiden (Malin Bergström, Edward Kruk) mukaan yhteydessä stressiin, koulun  heikentymiseen, masennukseen, elämäntaidoissa ja tunne-elämässä sairastumiseen. Traumoihin ja syrjäytymiseen.

Yhden vanhemman malli on 5-9 krt riski syrjäytyä lapselle. OTT Anja Hannuniemen väitöksen mukaan lastensuojelu ja oikeudet tekevät vääriä päätöksiä, kun eivät puutu  asiaan tiukasti: ”Lapsi annetaan jopa häiriintyneelle vanhemmalle”. Yhden lapsen/nuoren hinta vieraannuttamisen jälkeisenä usein  elämänmittaisena sairastumisena, ei-sosiaalisina ongelmina, traumoina sekä syrjäytymisenä työelämästä on arvioitu olevan 1,2 M€ kun lasketaan menetetty työkyky, psykiatriset kulut ja sen päälle maassa on 20.000 lasta huostaanotettuna. Tämä luku ja miljardibusiness on 2-3 kertaistunut.

Liian usein hyvätkin eroperheet rikotaan. Yhden kodin malli on viranomaisille vähemmän työläs tukea, mutta se rikkoo lapsen ja toisen vanhemman ihmisoikeuksia. Kun mukana on manipulaatioita, se rampauttaa.

YK:n, Euroopan Neuvoston lauselman 2079 perhe-elämän ja viestinnän suojan tukivelvoitteen ja EIT:n  manipuloitu lapsi ja ikäsäännöksiä vastaan toiminta on yleistä. Oikeusministeri ja kunnat väittävät, ettei ongelmille voi mitään. Oikea kysymys kuuluu, miksei puututa kun psykiatrit, järjestöt ja terapian ammattilaiset mm. Mansnerus sanovat ihan toista. Lapsikaappauksissa on ihan sama.

Suomen hallinto ummistaa silmät syy-seurauksilta. Syitä tälle olisi selvitettävä. Esim. OM ei ole suostunut kriminalisoimaan vieraannuttamista, vaikka 2014 yli 140 kansanedustajaa kannatti silloista lakialoitetta. Syyt lienevät maamme naisvaltaisessa äitejä suojaavassa edunvalvonnan kulttuurissa, missä isällä ei nähdä arvoa avioeron jälkeen. Silloinen OM-ministeri sai läpi vain hieman yli 100 äänellä vainoamislakeja, mikä on erikoista. Lapsista ei välitetty eikä henkisestä väkivallasta ex-puolisoihin. Epämääräiset vaino syytökset runnottiin läpi ideologisesti OM:ssä. Aikuisten asiat käsitellään. Lasten/nuorten ei hoideta kunniallisesti ja terveysalan suosittelijoiden ja yleisen oikeustajun mukaan. Lapset ja isät jätetään kärsimään eristämisestä.

Se että 140 kansanedustajan hyväksymä aloite hylättiin on hyvin erikoinen ja syrjivä episodi tuhansille iseille. Useammin äidit nimittäin vieraannuttavat. Isätkin joskus. Silti se on aina julmaa ja väärin. Nuoren ei ikinä pidä joutua välikappaleeksi pahan tekemisessä.

Ilmiö alkoi pahentua tämän väärän päätöksen  jälkeen. Seurauksena on ollut lisää lasten ja  nuorten pahoinvointia, kouluvaikeuksia, psykiatriajonojen kasvua, eroperheiden rakenteellista syrjintää ja siitä
kumpuavia ongelmia aina perhesurmiin asti.

Miksi selviä syy-seuraussuhteita ei nähdä?

Lastensuojelu ei toimi. Lastenvalvojat koittavat yhä suosia äitejä. Perhe- ja sosiaalityö samoin. Yhtä kotia tuetaan. Vieraannuttajille annetaan valta ja jopa väärin kirjauksin. Lastensuojelu hallitsee mm. väärien huoli ja oikeuskirjausten kautta perheiden elämiä vakavasti haitaten. Isät voittavat 13-15% lähihuoltajuudesta vs. äidit 85-87%. Myös tuomarien asenteet ei ole kaikkialla neutraali, mistä em. luvut todistavat. Yhteishuoltajuus paperilla ei toteudu.

Miksi oikeuskäsittelyissä ei tutkita kunnolla vanhempien mielenterveyttä, lasten etua, kaikkia avaintodisteita ja voi kysyä, miksi lasten kuulemiset tehdään aivan usein vain vieraannuttajalla, mikä on käsittämätöntä.

Mansnerus, Sinkkonen ja moni on tuominnut pahanteon lapsiin. Oikeuksissa psykologit puuttuvat (huom: 60% vieraannuttajista on persoonallisuushäiriö Garderin mukaan). Lastensuojelussa on sama asia.

Tilanne on lapsen edun ja tasavertaisen asumisen vastainen. Se ei kunnioita Suomen allekirjoittamia YK ja Unicef sekä Euroopan Neuvoston perhettä ja kahta vanhempaa + lasta  kv. sopimuksia. Huolto- ja tapaamislaki joka uudistui 2019 velvoittaa lähivanhemman
myötävaikuttamaan KAHDEN kodin ja rakkaiden ihmissuhteiden säilymiseen. Tämänkin lain OM vesitti. Tai onko niin että oikeuslaitos haluaa tulkita osan tuomarien menoa katsoessa, ettei lakiuudistuksesta ml. lähivanhemman velvoitteet tarvitse välittää? Silti näyttää kun syrjityt ryhmiä katselee. Moni sanoo, että feministipiirit olivat lobbaamassa ja 2019 lakiuudistuksen pj teki huonon lain tahallaan. Itse en ollut mukana, mutta OM:n kanssa puhuneena vaikuttaa erittäin oudolta ettei maan parasta vieraannuttamisen ja vuoroasumisen osaamista haluttu kuunnella.

Laista tuli kuollut kirjain ja tehoton. Ilman vieraannuttamisen rikosnimikettä häpeätä ja ennalta ehkäisevää vaikutusta ei tapahdu. Poliisi otti kannan, ettei se tutki. Tämä ei ole oikeusvalvonnan ja lapsen edun mukaista. Jopa 12-17v nuori on altis uskomaan väärät väitteet. Suomi soveltaa 12v ikää EIT:n tuomiota vastoin.

Uhkasakkoja ei juuri Käräjillä vieraannuttajille edelleenkään täytäntöönpanoissa (järjetön lisävaihe) määrätä, eikä lähihuoltajuutta juuri ikinä vaihdeta. Oikeudet peittelevät virheitä. Hovia ja KKO:ta myöten. Valvonta ei toimi ja tuomarit saavat tehdä jopa lain vastaisia päätöksiä ilman puuttumista. Tämä virkakunta suojelee toisiaan. Arvio perustuu kymmenien tapausten seuraamiseen 1-2v aikana.

Kuntien lastensuojelu vieraannuttaa usein antamalla tuen agressioille. Vääriä kirjauksia tehdään. Lapsia ei tuoda kahteen kotiin eikä edes yritetä suostutella. Miksei? Esim. Espoossa oli noin 200 lastensuojelusta kantelua 2020. Osa kunnista toimii toki oikeammin kahden kodin tukena. Ja osa tuomareista noudattaa lakia tasa-arvoisesti. Ne jotka eivät, ei tulisi alalla jatkaa.

Ne kunnat, joissa ei vieraannuttamisesta välitetä ja 1-1.5€ mrd huostaanottoliiketoiminta
rikkoo viranomaisvelvoitetta auttaa perheitä ennalta ehkäisevästi. Lasten avohuoltoon suunnattiin 2019 vain 280-300M€. Miksei rahaa anneta ennakointiin ja tukeen perheiden kotona? Busineksestä on tullut liian hyvää.

Rahoitusmalli sote-alalla kuntiin ja palveluntuottajiin on siis suboptimoiva ellei ihan rikki. Toimintakulttuuri, palveluhalu asiakkaille ja avohuolto ei toimi. LaSu metriikat (ilmoitus, sijoitukset lkm) ohjaavat tekemään  väärää. Ennakoivaa suojelua ei ole ja siihen ei monessa kunnassa panosteta.

7-8 järjestön taustavoimin minä ja mm. Perheiden Parhaaksi Ry laskee, että hyöty-/kustannusanalyysi ongelman korjaamiseksi on kansantalouden SoTe mallissa ja oikeusturvassa n 5.5-6 mrd euron säästö 10-vuoden aikana. Lähes tuplasti se kun otetaan 30v aikajänne. Säästö tulee turhan työn, huostaanottojen ja syrjäytymisen välttämisestä.  Toisin sanoen turhina SoTe- ja oikeuskuluina tämä tekee 450M€/v Suomelle, mikäli viranomaiset estäisivät ilmiön ennakoivalla perhefokus hoitomallilla ja tiukasti lakia soveltaen. Turhia sote ja lakikuluja ei tulisi. Huostaanotot vähenisivät ja puolittuisivat, kun lasten kriisiytyminen ja paha olo vähenisi. Työelämään pääsisi terveempiä nuoria eikä puoliksi vajavaisia ellei syrjääntyneitä. Psykiatriajonot lyhenisivät. Innovaatiot, yritykset ja Suomi hyötyisi ja uudistus tarvitaan. Se on ihmisoikeus ja terveyskysymys.

Hallitusta luulisi kiinnostavan tämä meidän laatimamme kehitysohjelma sekä 5.5-6 mrd euron hyöty- ja kulusäästön vaikuttavuuslaskelma. Toistaiseksi kutsua ollaan lupaitu kehityshankkeen ehdottajille, mutta sitten on alkanut vaikenemisen ja vetäytymisen asenne.

Me emme ymmärrä miksi? Samoin me järjestöt olemme valmiita alkamaan päättäväiset toimet ja auttamaan. Projektisuunnitelman hallitus tietää. Lapset ja nuoret on saatava pois kamalista tilanteista, jotka kestäessään johtavat masennukseen, sairastumisiin ja traumoihin.

Tästä vaietusta ilmiöstä on aika puhua ja salailu tm ei voi olla este auttaa kahta kotia sekä kv. tutkimusten mukaan lapsia suojelevaa tasavertaista vuoroasumista toteutumaan.

Ministerien tulee ajatella lapsen ja nuoren etua sekä noudattaa Suomen ratifioimia sopimuksia. Kaikki kv. sopimukset tulee toimeenpanna maassamme koska lain soveltaminen ontuu.

Suomi ei selviä 2020-2030 luvuilla ilman radikaalia lapsisysteemin rakennemuutosta.