Patriootti asioi Lidlissä

Saksalaisten omistama Lidl tuli vajaat kymmenen vuotta sitten Suomen markkinoille. Silloin mediassa uhrattiin paljon palstatilaa uuden kilpailijan kurittamiseksi. Monet olivat sitä mieltä, että ei ole isänmaallista käydä Lidlissä kun tarjolla ovat sentään suomalaiset S ja K.

Median mullittelun ymmärtää. Lidl ei luvannut mainostaa lehdissä. Se lupasi, että säästyneet mainoskulut näkyisivät hinnoissa. Tämä oli tietenkin musertava isku tiedotusvälineille, jotka ovat tottuneet keräämään ruokamarkkinoilta lähinnä elintarviketoimittajien maksamaa mainonnan kynnysrahaa 300-400 miljoonaa euroa vuodessa. Summalla maksaa 3000-4000 päivälehdissä työskentelevän toimittajan palkan kuluineen.

Elintarvikeketjussa muristiin, että Lidl ei käytä suomalaisia merkkituotteita. Pelättiin, että Lidl tuo maahan ulkomaista ruokaa.

Niin se on tehnytkin, mutta ei yhtään sen enempää kuin S ja K. Arvioisin Lidlin kotimaisuusasteen olevan samaa 50 prosentin luokkaa kuin kilpailijoillaankin. Tuotteiden nimet ovat toki erilaisia mutta onko nimi tässä jotenkin olennaista?

Lidl halusi 200 myymälää Suomeen ja on lopulta tainnut ne saadakin. Monilla paikkakunnilla oli vaikeaa aluksi löytää tontteja – toiset kunnat taas suorastaan kilpailivat tämän kaupan saamiseksi alueelleen. Lidlin kaupat ovat kaikki samanlaisia eikä arkkitehtuurin kepeys ole tämän ryhmittymän vahvin ominaisuus.

Nyt näyttää siltä, että myös kuluttajat alkavat vähitellen löytää saksalaiskaupan. AC Nielsenin viimeisin tilasto osoittaa, että Lidl on kasvattanut osuuttaan vähittäiskaupassa 6,6 prosenttiin. Menettäjänä on ollut K-ryhmä eikä S-ryhmäkään enää juuri kasva.

Lidl on monopolisoituneen kaupan ainoa käytännön kirittäjä ja kilpailija. Ennen Lidlin tuloa suomalainen kauppa kasvatti osuuttaan ruoan hinnasta vuosi vuodelta. PTT:n tutkimuksen mukaan kaupan osuus kasvoi yhdeksän prosenttiyksikköä vuosina 2000-2007. Kaikki tämä oli pois maataloudelta, elintarviketeollisuudelta ja kuluttajilta.

Nyt kaupan osuus ei ole enää juuri kasvanut. Ruoan hintaa on hilannut puolestaan ylöspäin Kataisen-Urpilaisen hallitus, joka on jo kahdesti korottanut ruoan arvonlisäveroa. Lisääkin oli tulollaan viime kehysriihessä, mutta sen pienpuolueet onnistuivat torppaamaan.

Lidl on osaltaan tervehdyttänyt kaupan sijaintiin liittyvää kaavakilpailua. Lidlin konsepti on pienempi ja näpäkämpi kuin useimmat kilpailijoidensa versioista. Se ei yritäkään myydä tuhansia eri artikkeleja. Se keskittyy peruselintarvikkeisiin. Kaavoitukseen usein liittyvää paikalliskorruptiota ei ainakaan vielä ole tullut Lidlin osalta esille.

Isänmaallisuuskeskustelu kannattaa Lidlissä asioinnin yhteydessä lopettaa. Patriootti suosii reilua kilpailua ja oikeudenmukaista elintarvike-euron jakoa. Jos Lidl olemassaolollaan pystyy hillitsemään kaupan ahneutta, ollaan oikealla tiellä.

Tietenkin tosi patriootti ostaa eineensä suoraan tuottajalta mutta se onkin toisen blogin paikka.

0
timokaunisto
Keskusta Hämeenlinna

Keskustalainen maisteri ja maanviljelijä Hämeenlinnasta. Väinö Linnan sanoin "mies istuu vankan talon pöydän päässä ja puhuu kuin proletaari".
MMM, agronomi, tohtoriopiskelija.
Toiminut mm.kansanedustajana (2007-2011)ja Keskustan varapuheenjohtajana (2010-12).
Hämeen maakuntahallituksen jäsen, Hämeenlinnan kaupungnvaltuutettu. Harrastaa kiekkoa ja kirjoittamista, pyöräilee ja juoksee, tutkimusaiheena keskustapuolueen ympäristöpolitiikka (Itä-Suomen Yliopisto, tohtoriohjelma).

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu