Dronet ovat uuden ajan Molotovin cocktail

Kirjoitin pari vuotta sitten artikkelin ”Uusi asejärjestelmä Suomelle”, jossa esitin että Suomen tulisi investoida ja kehittää itse ”kärpästen herra” -tyyppistä asejärjestelmää. Siinä hahmontunnistusta käyttävien edullisten ja kevyiden dronien parvi toteuttaisi yhteistä tehtävää koordinoidusti parviälyn ja ennakkoon ohjelmoitujen määritteiden avulla. Helsingin Sanomien jutussa ”Automaattiset tappajat ovat jo voineet suorittaa ensimmäisen tehtävänsä Libyassa – uhkakuvissa tekoäly ei tarvitse ihmistä käymään sotaa” kerrottiin että Turkin sotilasvoimat ovat toteuttaneet omansa juuri tuon kaavan mukaan ja ne ovat osoittautuneet tehokkaiksi mm. Libyassa hyökätessään kapinallisten sotilaskolonnia vastaan.

”Libyan autiomaassa käytiin 27. maaliskuuta 2020 taistelu, jossa maan hallituksen joukot ajoivat takaa kapinalliskenraali Khalifa Haftarin pakenevia asemiehiä ja huoltokuormastoja. Kahakka oli vain yksi monista pitkässä sisällissodassa, mutta voi jäädä sodankäynnin historiaan. Sen aikana saatettiin käyttää ensi kertaa täysin tekoälyn varassa toimivia miehittämättömiä sotilaslennokkeja sotilaiden tappamiseen. Libyan hallitusta avustavan Turkin asevoimien lähettämä tappajalennokkien parvi jäljitti, tunnisti ja ”eliminoi vihollisia” tekoälynsä avulla vailla ihmisohjausta.” (HS)

Jokin aika sitten luin Iltalehdestä artikkelin ”Näin paljon lennokit muuttavat pian sotimista: Rivimiehelle älypuhelin, laturi ja oma drone reppuun”, jossa kerrottiin Suomen puolustusvoimien viime vuosien aikana panostaneen vastaavaan. Iso peukku tälle työlle. Sekä suomalaisten että turkkilaisten drone-kokeiluissa toistuu ”kärpästen herra” -asejärjestelmän kolme ydinkohtaa.

 

A. Lennokkien ei tarvitse olla sotilaslaatua, vaan ”halpalaatu” riittää.

”Sen sijaan itse lennokilla ei ole tällä hetkellä suurta merkitystä suomalaisten testeissä. Kosola kertoo, että sotilastarkoituksiin kehitetyt lennokit ovat niin kalliita, ettei niiden jatkuva hankkiminen ole järkevää, kun tavallisille lennättäjille myytävien laitteiden kehitys menee koko ajan huimaa vauhtia eteenpäin.

Nopean siviilipuolen kehityksen takia miljoonien eurojen lennokkien ostamisessa kymmenen vuoden välein ei ole ideaa, jos voidaan ostaa kymmenien tuhansien eurojen lennokkeja jatkuvasti lisää. – Oleellinen asia on kustannustehokkuus, Kosola tähdentää.” (Iltalehti)

Turkkilaislennokit eivät muistuta tieteiselokuvien metelöiviä tappajarobotteja. Ne ovat minikoptereita, joiden ulkonäkö ei juuri poikkea kuluttajien verkkokaupasta ostamista laitteista. Pystysuoraan nousevan ja laskeutuvan Kargun pituus ja siipiväli ovat vain 60 senttimetriä. Laite painaa seitsemän kiloa, josta aseistuksen osuus on 1,3 kiloa. (HS)

 

B. Dronen kokoluokka voisi olla hyvin pieni verrattuna nykyjärjestelmiin, mutta niitä on suuri parvi.

”Pienten lennokkien vahva etu sotatilanteessa on niiden matala lentokorkeus ja hidas vauhti. Nykyaikaiset järeät tutkat on suunniteltu seuraamaan nopeasti ja korkealla liikkuvia ohjuksia tai hävittäjiä. Perinteiset järjestelmät eivät pienoisdrooneja havaitse, koska ne on ohjelmoitu jättämään niiden heijasteet huomiotta. Niiden havaitseminen ja torjuminen tulee olemaan iso haaste tulevaisuudessa, Kosola toteaa.” (Iltalehti)

Keinoälylennokkien tuhovoimaa lisää se, että ne lentävät suurina parvina, kuten aseteollisuusyhtiö esittelee videollaan. Parvella ei ole käskyjä antavaa johtajakonetta, sillä kaikki lennokit on ohjelmoitu käsittelemään tietoa samalla tavalla. Lennokkiparvi muodostaa siten jopa yli sadan lennokin yhteiset keinoaivot, jotka tutkivat maastoa ja kohteita ja sopeuttavat koko ajan liikkeitään ja tekojaan toisiinsa. Laivue muistuttaakin mehiläisparvea, joka aina hajottuaan hakeutuu taas yhteen ja korjaa suuntaansa. (HS)

 

C. Dronen toiminta on perustuttava hahmontunnistukseen, parviälyyn ja ennalta ohjelmoituihin tehtäviin.

Tällä kertaa testeissä käytiin Kosolan mukaan muun muassa läpi haastetta, miten itsenäisesti lentävä drooniparvi ja monitoimihävittäjä toimivat yhdessä. Niitä voi olla esimerkiksi 20-30 alueella valmiina. Niistä sitten monitoimihävittäjä ottaa tietyn määrän tai koko parven komentoon, Kosola kertoo. Samalla tutkittiin myös sitä miten drooniparvi kommunikoi keskenään, jos joku lennokeista poistuu tilanteesta. Jos siihen tulee vaikka tekninen vika tai polttoaine on vähissä, muun parven pitää hanskata se tilanne, että yksi meistä on poissa, Kosola kertoo.” (Iltalehti)

Turkkilaiset Kargu-2-lennokit jäljittivät Libyassa kohteitaan kasvojentunnistuksen avulla ja erottelemalla univormuja toisistaan. Niillä ei ollut yhteyttä lähettäjiinsä sen jälkeen kun ne laskettiin ilmaan, YK-raportti kuvailee: ”Haftarin joukkoja ei ollut koulutettu puolustautumaan uutta teknologiaa vastaan ja ne perääntyivät sekasortoisesti. Paetessaan ne joutuivat keinoälyaseiden jatkuvan ahdistelun kohteiksi… …Vaaralliseksi Kargut tekee ennen kaikkea niiden tekoälyyn perustuva päätöksenteon tekniikka, joka on ohjelmoitu jäljittelemään ihmisaivojen hermostoa, kirjoittaa New Scientist. Keinotekoisten hermosolujen verkosto käsittelee laitteen ympäristöstään poimimaa tietoa siten, että se palvelee tehokkaimmalla tavalla droonille annettua tehtävää tappaa.(HS)

 

Tämä on sellainen sotilasteollisuuden ala, jonka kehittäminen vanhaa artikkeliani lainaten ”olisi suomalaisten vahvaa osaamisaluetta ja palvelisi samalla omia tarkoitusperiämme.”

Suomen on kuitenkin varauduttava uhkiin, jota tälläisen järjestelmän käyttöönotto saa vastaansa. Merkittävä uhka on tietenkin elektroninen häirintä ja vaikka tuolla hahmontunnistuksella ja etukäteen syötetyillä tehtävillä vähennetään tähän on kuitenkin varauduttava. Ja elektroninen häirintä koskee kaikkia muitakin asejärjestelmiä.

Suurimpana uhkana kuitenkin pidän ihmisoikeusjärjestöjen ja muiden vastaavien kanavien kautta mm. suurvaltojen tiedustelupalvelujen politiikoille syöttämää sopimusta niiden käytön rajoittamiseksi tai jopa kieltämiseksi. Miljoonia euroja maksaviin ja valvomoja vaativiin suuriin taistelulennokkeihin verrattuna tekoälyä käyttävien minikopterien kehittäminen on helppoa ja edullista. Ne ovat ikään kuin tämän päivän Molotovin cocktaileja, joilla pienet valtiot voivat tasoittaa puntteja taistelukentällä suurempien sotilasmahtien kanssa. (HS)

Tälläinen ”puoli-ilmainen” asejärjestelmä keikauttaa voimasuhteet helposti ylösalaisin ja suurvallat tulevat olemaan huolissaan tästä. Ei pidä antaa esille nousevien tunteisiin vetoavien näennäisten argumenttien hämätä. Sodassa tapetaan joka tapauksessa. Suomen kaltaisen pienen valtion on jyrkästi kieltäydyttävä ”Ottawan sopimuksista” dronien käyttöä koskien.

 

+4
TimoKohvakka

Suomalaisen historian, mytologian ja etymologian harrastaja. Tulevaisuuden tutkija.
http://tkohvakka.blogspot.fi
timo.kohvakka@suomi24.fi

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu