Lentävät pahvilaatikot tuhoavat Venäjän hävittäjiä ja pommittajia
Esitin 2019 mm. artikkeleissa ”Uusi asejärjestelmä Suomelle” ja ”Asejärjestelmä ”Kärpästen Herra” tulossa käyttöön maailmalla” että halvat etukäteen ohjelmoidut dronet hahmontunnistuksella suurina parvina tulevat olemaan pienelle maalle tulevaisuutta sodankäynnissä.
”Tekniikan ei näkemykseni mukaan tarvitse olla korkealaatuisinta vaan jopa ”halpalaatu” voisi olla riittävä…. …Dronen kokoluokka voisi olla hyvin pieni verrattuna nykyjärjestelmiin. Dronen hyötykuormaksi riittäisi vaikka käsikranaatti.” (TK 24.2.2019)
Ukraina toteutti tuon suuntaisen idean käytännössä ja Ukrainan sota olisi luultavasti hävitty ilman tuollaisia droneja. Ja kyse oli vasta yksittäin toimivista droneista. Ei suurista parvista.
”Siinä pyritään luomaan asejärjestelmä, jossa on paljon pieniä ja mutta erittäin edullisia omatoimisia aseita, joilla kaikilla kuitenkin on yhteinen ”tahto”. Kuin valtava kärpäsparvi, jossa kaikilla on sama tehtävä… …Tavoitteen keskiössä on alhainen yksikköhinta ja sen kautta saatavat suuret kappalevolyymit joka tekee asejärjestelmästä kokonaisuutena edullisen.” (TK 24.2.2019)
Ajattelin että halpa tapa valmistaa runko kiinteäsiipiselle dronelle olisi ruiskuttaa uretaania muottiin vahvistaen valos joko ruiskutettaen, liimaten tai vakumoiden lisätyllä kalvolla ja valmistaa kone kahdesta kappaleesta jolloin kuljetuksesssa siivet ja runko olisivat erillään.
Mutta uusi Ukrainan käyttöön ottama pahvista taiteltava Corvo-drone saa kyllä kateelliseksi. Tuohan se olisi minun pitänyt oivaltaa! Voidaan kuljettaa pienessä laatikossa ja ei näy tutkassa kun on pahvia. Lentoreitti ohjelmoidaan etukäteen ja Corvo ei tarvitse GPS-signaalia. Ja tuo on ratkaisu jolla suurien parvien lähettäminen onnistuu. Kertakaikkiaan nerokas laite.
Ja tälläisellä pahvilennokilla Ukraina tuhoaa Venäjän hävittäjiä ja pommikoneita. Äly voittaa voiman. Suomessa on omaksuttu kohtalokkaasti väärä mielikuva siitä että vain kalliit järjestelmät voivat olla toimivia. Pienen maan kohdalla se on useinkin juuri päinvastoin.
Edellä mainitusta syystä Suomen puolustusvoimat ja -teollisuus on pahasti myöhässä dronien kehityksestä vaikka juuri Suomen pitäisi olla tässä kehityksessä kärkimaa osaamisensa sekä sijaintinsa puolesta. Tässäpä olisi tuote kehitettäväksi metsäyhtiöille. Dronien tuotantoon kehitetty pahvi vaikkapa valmiiksi leikattuna ja pakattuna.
Mistä sinä päättelet, että Suomen puolustusvoimat on pahasti myöhässä drooneissa? Myöhässä mistä?
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5491281e-296e-4996-839b-04fce72164f2
Ilmoita asiaton viesti
Tuotantopuolella ainakin. Ollaan muiden varassa.
Siinä kirjoittaja on ihan oikeassa.
Ilmoita asiaton viesti
No natomaana ei liene kauheasti merkitystä, missä ne valmistetaan. Paljon tärkeämpää on, että droonien käyttöönottoon ja koulutukseen on jo panostettu ja panostetaan.
Minulla ei ole käsitystä, mikä pahvilaatikon suorituskyky olisi eri sääolosuhteissa, esim. tuulessa, mutta jotenkin uskon asiantuntemuksen löytyvän puolustusvoimista.
Autonomiset droonit taas avaavat aika huolestuttavan kehitysnäkymän, mutta se on varmasti tulevaisuutta koska eivät maat ole päässeet sopimukseen asiasta.
Ilmoita asiaton viesti
Oma apu, paras apu.
Kyllä siinä vissi pointti on, että jos noita halpiksia voi itse kehittää, valmistaa ja varastoida, niin ei tarvitse kysellä kavereilta.
Jos yksikköhinta on vielä alhainen, niin se voi vähentää kaupallista kiinnostusta näiden valmistukseen. Meillä on valtava julkinen sektori. Sieltä voidaan allokoida paperinpyörittäjiä viikkaamaan pahvia. Win-Win.
Ilmoita asiaton viesti
Vasta Ukrainan sota alkoi avata silmiä puolustusvoimissa. Sitä ennen kuultiin kaikkia katontekijän tekosyitä miten kesällä ei kerkee ja talvella ei tarkene.
Ilmoita asiaton viesti
Kyllähän toki Puolustusvoimissa on lennokkeja eri käyttötarkoituksiin tutkittu kaiken aikaa jo vuosia ennen Ukrainan sotaa. Yhtä lupaavaa käyttöä niille ei vain ole ollut näköpiirissä kuin mitä henkensä kaupalla omaa sotimistaan improvisoineet ukrainalaiset ovat tulleet keksineeksi, ja australialaiset heidän innoittaminaan.
Myös nelikopterien yleistyminen on vasta viime vuosien kehitystä – johan niitä meilläkin välillä postilaitos visioi pakettien kuljettajiksi, mikä ei näytä kuitenkaan olleen käytännöllistä.
Jokaisen propellihattuisen vision perässä ei Puolustusvoimilla toki ole resursseja juosta, vaikka onhan meillä sentään yhtä ja toista kotimaassa kehitettyä aseistusta ja muutakin välineistöä.
Ilmoita asiaton viesti
Kahdessa mielessäkin. Tämä on ala jolla Suomi saisi vientiä ja toisaalta tämä teollisuus palvelisi puolustusvoimia Suomen omista tarpeista lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista pohdintaa. Jos vihulainen joutuu vielä kuluttamaan kalliita torjuntajärjestelmiään, niin nämä voisivat kyllä toimia kuin kärpäsparvet..
Ilmoita asiaton viesti
Niin sanotut ”pahvilaatikot” ovat vain tilapäinen keino, kuten ovat olleet kaikki muutkin sovelletut asejärjestelmät tähän mennessä. Turkkilaisista Bayraktar-ilma-aluksista ei kukaan puhu enää mitään. Kauko-ohjattavien drone-laitteiden käyttö tyrehtyi Venäjän armeijan ELSO-menetelmien tehostumiseen. Edes länsimaissa valmistetuista risteilyohjuksista ei ole ollut sotatilanteen kääntäjiksi.
Sota on jatkuvaa kilpavarustelua ja kovin taistelu käydään aina aikaa vastaan. Jokaiselle aseelle keksitään vastatoimia. Voisin jopa olettaa, että kun Suomen ilmavoimat saavat viimein vuonna 2028 käyttöönsä loputkin tilatut F-35 koneet, niiden häiveominaisuuksista ei ole enää mitään iloa jäljellä. Mikä lienee tilanne sitten koneen tietojärjestelmien osalta? Viisi vuotta vastaa tietotekniikassa mitattuna ihmisen ikää.
Ukraina kykenee yksittäisiin onnistumisiin ja paikalliseen menestykseen, mutta sodan kokonaiskuvaan niillä ei ole suurtakaan vaikutusta. Kannattaa muistaa sellainenkin seikka, että voittihan Suomen armeija Tali-Ihantalan suurtaistelun, mutta hävisi silti sodan.
Ilmoita asiaton viesti
Venäjä ei ole kyennyt vastaamaan lännestä lähetettyjen rakettien ja risteilyohjusten toimintaan. Ne iskee kohteisiinsa liki 100% varmuudella harvase yö.
Ainoastaan lukumäärän vähyys on ongelma.
Venäjän ilmapuolustus on hätää kärsimässä ukrainan kanssa vaikka Ukrainan kalusto on ikivanhaa, poislukien storm shadow ohjukset.
Ei ole mitään pelkoa että venäjä kykenisi ampumaan F35 koneita, ellei eksytä ihan ohjuspatterin yläpuolelle.
Ilmoita asiaton viesti
Yhden Corvo PPDS:n hinnaksi arvioidaan noin 3 500 euroa. Pahvi on halpaa, mutta kustannukset aiheutunevat pääosin moottorista, akusta ja automaattisen, ohjelmoitavan navigoinnin järjestelmistä.
Aika hyvä kustannus-hyötysuhde saatiin aikoinaan myös Suomen sodissa polttopulloille vs. panssarivaunut.
Drooneilla saavutettava tilannetietoisuus ja jopa asevaikutukset ovat kyllä vallankumouksellinen keksintö, jonka voi odottaa muuttavan merkittävästi sodankäynnin menetelmiä.
Juha-Pekka totesi Suomen voittaneen Tali-Ihantalassa, mutta hävinneen silti sodan. Jos tuolloin 3,8 miljoonaa suomalaista vastassa oli Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta, Australia, Valko-Venäjän Sosialistinen Neuvostotasavalta, Kanada, Tsekkoslovakia, Intia, Uusi-Seelanti, Ukrainan Sosialistinen Neuvostotasavalta ja Etelä-Afrikan Unioni, voisi sanoa ihmeeksi hävinneen valtion täysivaltaisuuden ja itsenäisyyden säilymistä ja välttymistä miehitykseltä sodan jälkeen. Hopea ei ollut häpeä vastustajien yhteen lasketut voimavarat huomioon ottaen. Suomen myötäsotijaksi ei ikävä kyllä tuolloisissa oloissa 1941 ollut löydettävissä ainuttakaan Saksaa suorituskykyisempää sotilasmahtia, mutta monelle muulle pikkuvaltiolle kävi siinä rytäkässä silti paljon hullummin.
Myöskään USA ei hävinnyt Vietnamin sodassa ainuttakaan taistelua, mutta silti siinä sodassa kävi niin kuin kävi.
Ilmoita asiaton viesti
Nykyistenkin pahvi on vahattua ja kertakäyttöisinä sellainen kyllä kestää vettä. Mutta juuri tähän käyttöön optimoitua pahvia tuskin markkinoilla on. Puukuidussa on kyllä potentiaalia.
Ilmoita asiaton viesti
Suomen puuteollisuus pitäis olla kärppänä myymässä tuotteita.
Esim. Valtavat varastot liimapuusta rakennettuja bunkkerikoppeja ois keino sitoa hiiltä ja kevyenpi kuljettaa kuin betoniset.
Ehkä valmiiksi salvostetut hirsibunkkerit toimis myös.
Ilmoita asiaton viesti
Pahvi saadaan kemikaaleilla vedenkestäväksi, jopa vettä hylkiväksi.
Ja kommentoija Itkoselle sekä muillekin tiedoksi: liidokit ovat harraste- ja urheilukäyttöön tarkoitettuja moottorittomia miehittämättömiä ilma-aluksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kuvantunnistustekniikat pelittää jo halvoissa raspberrypi vehkeissä. Dronelle voidaan opettaa reitti satelliittikuvista tai google street view avulla.
Ja samoin kohde tuhotaan näköhavainnon perusteella.
Venäjä on tuosta syystä alkanut maalata hämäyskuvioita pommikoneisiinsa.
Ilmoita asiaton viesti
Raspberrypi ja pahvirunko… Hyvä kombo. Tarvikekustannukset noista muutaman satasen per drone. Ja ohjelmointi suurilla volyymeillä korkeintaan kymppejä. Voimanlähde ja etenkin akku jos sähkökäyttöinen muodostaisi pääosan tarvikekuluista. Mutta ohjuksen hinnalla joka voi maksaa miljoonia saisi ison lauman.
Ilmoita asiaton viesti
Kaikesta huolimatta sanoisin että tämä on vaiheittaista kehitystä. Jos ei puhuta taistelukenttien pikkudrooneista niin ensimmäisessä maailmansodassa kyettiin iskemään vastustajan tukialueille lentokonein, risteilyohjukset taas ovat epätarkkoina 1940-luvun, tarkkoina 1970-luvun teknologiaa. Erikoisjoukkoja iskemässä lentokentille lyhytkantamaisin asein nähtiin jo toisessa maailmansodassa ja nökyvämmin vaikkapa Vietnamissa, tuolloin toimintametodina olivat mm. kranaatinheittimet jos ihan koneriviin ei päästy käsiksi. Lennokit, tai vaikkapa modernit epäsuoraan ammuntaan kelpaavat pst-ohjukset kuten Spike, tarjoavat tähän vain uuden ulottuvuuden.
Ensimmäisen maailmansodan lentokoneiden aerodynaamisia suoritusarvoja edustavien lennokkien – tai oikeastaan potkuriohjusten – kultakausi jäänee lyhyeksi. Torjuntaan tullaan panostamaan valtavasti. Shahedit eivät ole olleet hopealuoteja, eivät olisi Ukrainan ”Majavat” jos torjujana olisi kompetentti ja joustava toimija. Tullee hävittäjädrooneja, halvempia ohjuksia ja laseraseita. Epäilen että kehitys kulkenee kohti perinteisempiä risteilyohjuksia muistuttavia kustannustehokkaita ohjuksia.
Venäjä ei kuitenkaan tähän kilpajuoksuun onneksi riittävän nopeasti ehdi. Sen sijaan erilaisten tulevaisuuden sotaskenaarioiden osalta voi pohtia, millaisia massoja halpoja risteilyohjuksia, olipa niiden käyttövoimana mäntämoottori tai joku muu, moderni teollisuusvaltio voisi tuottaa jos suunnitelmat ovat valmiina. Jos vaikka jonkun Stellantiksen resurssit asetettasiin sellaisia tuottamaan…
Corvo PPDS:n kantamaksi arvioidaan 40-200km, mikään pitkän kantaman ase se ei ole eikä itsessään ratkaisu syvälle selustaan iskemiseen. Se voi näkyä huonosti tutkassa, mutta visuaalinen jälki ja äänijälki siitä tulee ja hidas nopeus (n. 60km/h) mahdollistaa erilaisten torjuntadroonien ja yhä kehittyvien älytähtäinten käytön tällaisten torjuntaan. Onneksemme Venäjä on tuskin teknologisesti kykenevä ja joustava näihin torjuntakeinoihin ainakaan kovin nopeasti.
Ilmoita asiaton viesti
Äänijälki voi olla bunkkerissaan tai poterossaan ilman vaihtoa kyyhöttävälle vastapuolelle pirullinen psykologinen efekti. Tulee mieleen suomalaisten ”hermosahaksi” ristimä hidas kaksitasoinen Polikarpov R-5 -tiedustelukone pommeineen, joka tarkoituksella häiritsi väsyneiden miesten yöunia kerta toisensa jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä idealla oikeanlaisesta levystä toteutettuna pystyy kyllä useamman sadan kilometrin kantamaan ollen kilpailukykyinen monille ohjuksille ja kuormaakin voidaan lisätä moninkertaiseksi kasvattamalla kokoa.
Ilmoita asiaton viesti
Lennokeista, droneista, ”automaattisista ohjausjärjestelmistä” ja pinnoitetuista pahvisiivistä jotakin tietävät saattavat naureskella tällekin propagandapläjäykselle.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä vain naureskeltakoon – pääasia, että Venäjän sotilasjohtoa lakkaa naurattamasta kun pahviset viritelmät posauttelevat heiltä pois vahvuudesta perin suolaisen hintaisia taistelu- ja kuljetuskoneita.
Ilmoita asiaton viesti
USA pistää toimeksi:
‘Hellscape’: DOD launches massive drone swarm program to counter China
Ilmoita asiaton viesti
Pahvilaatikoissa ei ole muuta tutkassa näkyvää kuin moottori. Venäjällä on jo varmaan mikroaalloilla toimivia valvontatutkia, vaikka neukkuaikaan niillä oli enimmäkseen VHF-alueen valvontatutkia. Pieni moottori on niillä vaikeasti havaittava. Mikroaaltotutkia vastaan taas voidaan käyttää absorbereita moottorin ympärillä.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikko on melkein kuin sadusta mutta silti niin totta.
Ukraina on droonisodan nero
Ilmoita asiaton viesti
Jälkikirjoituksena onnittelut suomalaiselle teknologiayhtiö Installe joka ensimmäisenä on tarttunut toimeen kehittäessään viuhkapanoksen ja dronen risteytyksen Steel Eaglen.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut kiinteäsiipiset lennokit ja droonit mukaan sodankäyntiin aivan uudella tavalla. Yksittäisiä kranaatteja pudottavista kamerakoptereista on tullut kauhua aiheuttava vastustaja jalkaväen sotilaille.
”Ukrainasta on katsottu oppeja, mitä siellä kehitellään”, sanoo Instan myynti- ja asiakkuusjohtaja Tuure Lehtoranta.
”Viime aikoina on ollut paljon uutisia heidän kehittämistään uutuuksista. He pyrkivät selvästi sielläkin löytämään enemmän aluevaikutteisia ratkaisuja. Steel Eagle soveltuu nykyiseen markkinaan paremmin kuin hyvin…”
…Steel Eagle muodostuu itse lennokista ja siihen kiinnitetystä panososasta. Patentoitu panososa sisältää yli 3 000 läpimitaltaan 3,8 millimetrin teräs- tai volframikuulaa.
Jos 3,6 kiloa painava panososa räjäytetään 20 metrin korkeudella, muodostavat maahan sinkoutuvat kuulat ympyrämäisen kuvion, jonka halkaisija on 50 metriä. Vaikutusalueen pinta-ala on tällöin noin 2 000 neliömetriä. Tämä tarkoittaa, että jokaiselle neliömetrille osuu keskimäärin 1–2 kuulaa.
”Tällä on moninkertainen tulenteho verrattuna tykistöammukseen”, Lehtoranta sanoo.”
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000009841710.html
Ilmoita asiaton viesti