Venäjän askelmerkeissä kytee maailmanpalo

Venäjän talous ei ole romahtanut. Putin ei ole kuollut. Eikä kansa ole noussut kapinaan. Mutta mikä ihme on se mekanismi jolla Venäjän mylly pystyy jauhamaan voimakkaampiaan? Artikkeleissa ”Mitä Nato pelkää” ja ”Venäjän strategiset suuntaviivat lännen kaatamiseksi” mallinsin pääkohtia Venäjän strategisesta bastionista, jonka tehtävä 360-katsovana on suojata Venäjän toimia kuin myskihärät myrskyssä vasojaan.

Venäjän hyökkäyksessä on kolme erillistä strategista ulottuvuutta ja kolme niiden mukaista tavoitetta. Ensimmäisellä ulottuvuudella tarkoitus on pitää jatkuvaa painetta yllä Ukrainaa ja Nato-maita kohtaan ja tavoitteena on Nato-maiden tahdon nujertaminen ja alueluovutukset Ukrainasta. Tällä ensimmäisellä ulottuvuudella saavutetut tavoitteet ovat voittoja sodissa. Venäjälle on ensiarvoisen tärkeää voitto Ukrainassa. Venäjälle se ei ole pelkästään voitto Ukrainasta, vaan sen tapahduttua Venäjä voi laskea lännen henkisen selkärangan konkreettisestikin katkenneen.

Toisella ulottuvuudella tarkoitus sytyttää palopesäkkeitä maailmalle ja tavoitteena on jakaa lännen voimat ja lamauttaa Ukrainalle luovutettu eli Venäjää vastaan suunnattu tuki. Tällä ulottuvuudella saavutetut tavoitteet tukevat ensimmäisen ulottuvuuden tavoitetta. Mutta mitä enemmän Venäjä saa sytytettyä palopesäkkeitä, sitä vapaammin Venäjä voi valita uusia kohteita ensimmäisen ulottuvuuden toimille.

Kolmannella ulottuvuudella tarkoitus on kasvattaa Venäjän ydinasepelotetta ja sen tavoite on toimia Venäjän ensisijaisena suojana ensimmäisen ulottuvuuden operaatioille estäen lännen suoran puuttumisen tai sellaisen tuen joka vaarantaisi Venäjän ensimmäisen ulottuvuuden operaatiot. Tällä ulottuvuudella Venäjä on kontrolloinut Yhdysvaltojen antaman tuen määrää niin, että se ei ole koskaan muodostanut fataalia uhkaa Venäjän tavoitteille Ukrainassa.

Venäjän tavoitteena on luoda lopulta tilanne, jossa Venäjälle myönnetään alueluovutuksia, Yhdysvaltojen voimat ovat jaettu maailmalle ja Venäjällä on tosiasiallinen valmius ydinaseiden käyttöön. Näin nämä kolme ulottuvuutta toimivat Venäjän strategisena linnakkeena jokaisen ulottuvuuden suojatessa toisiaan. Tämä Venäjän strategia on lännen suurin haaste.

Tai ei sittenkään.

”Kaikki mikä on mennyt viime vuosikymmeninä vinoon. Kaikki peitellyt ongelmat ja jännitteet mitkä ovat kasautuneet. Sotilaalliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset. Kaikki ne saavat viimein kuristusotteen Yhdysvalloista ja paha karma liimaa Yhdysvaltojen ja Trumpin kohtalot yhteen kuin keulakuvan uppoavan laivan keulaan.” (Trumpin Titanic 19.11.2016)

Lännen suurin heikkous on sen sisäiset ristiriidat ja siitä seurannut henkinen voimattomuus ja lamautuminen. Fyysiset edellytykset ovat, mutta henkiset puuttuvat. Laivassa ei voi olla kahta kapteenia. Kahta eri moraalikoodistoa. On oltava yhtenäinen linja läpi kaikkien ruumiin lihasten tai ne vastakkaisiin suuntiin repivät voimat kumoavat toisensa. Vahvakin jää voimattomana heikkojen armoille. Suurikin laiva tuuliajolle. Venäjän vahvuus ei ole Venäjän erinomaisuutta, vaan se on näennäistä ja lännen ristiriidoista johtuvaa. Venäjän keinot ovat alempaa laatua, mutta sen linja on yhtenäisempi siinä mitä se tekee.

Länsi on polarisoitumassa vastakkaisiin leireihin ja moniarvoisuuden myötä koheesio on katoamassa. Yhdysvaltojen kaksinaismoralismi on tehnyt mittaamatonta tuhoa koko lännen taistelutahdolle ja uskolle itseensä. Sodassa kaikkein merkittävin voimavara on taistelutahto ja jos ei ole valmis vuotamaan verta, tulee täydellä varmuudella häviämään sodan riippumatta miesten ja kaluston määristä.

EU lupasi maaliskuussa 2023 toimittaa vuodessa miljoona tykinammusta Ukrainalle. Nyt on saatu toimitettua vasta kolmannes ja toimitukset ovat pahasti jäljessä aikataulusta. Pohjois-Korea on muutamassa kuukaudessa toimittanut Venäjälle yli miljoona ammusta. Pohjois-Korea yksinään on toimittanut kolme kertaa enemmän kuin koko EU. Tämä asettaa Euroopan tahtotilan oikeaan kontekstiin.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa Ukrainan tukeminen on menettänyt enemmistön kannatuksen. Yhdysvallat on riitautunut itsensä kanssa myös Ukrainan avustamisessa. ”Sitä vastoin tuki Ukrainan avun jatkamiselle on vähentynyt merkittävästi. CNN:n elokuussa tehdyn kyselyn mukaan 55 prosenttia vastaajista sanoi, että kongressin ei pitäisi antaa lisää rahoitusta Ukrainalle. Myös puolueiden välinen kuilu on syventynyt: lähes kolme neljäsosaa republikaaneista vastusti Ukrainan rahoituksen lisäämistä, kun taas 62 prosenttia demokraateista kannatti sitä.” (Verkkouutiset)

Lännen vaaka on kallistumassa alueluovutuksiin ja Ukrainan pettämiseen. Yhdysvallat on aloittanut Ukrainan taivuttelun aselepoon ja Zelenskyin lähipiiristä kaivetaan lehdistölle tätä tavoitetta tukevia näkemyksiä. ””Hän pettää itseään, toteaa yksi Zelenskyin lähimmistä avustajista turhautuneena Timen toimittajalle. Meillä on vaihtoehdot loppu. Emme ole voittamassa, mutta yritä kertoa se hänelle.” Joidenkin avustajien mukaan Zelenskyin itsepäisyys on hankaloittanut hänen tiiminsä pyrkimyksiä keksiä uusi strategia. Sodan tulevaisuudesta keskustellessa tiimissä yksi asia on pysynyt tabuna: mahdollisuus neuvotella rauhansopimus venäläisten kanssa.” (IL)

Eipä siis ihme että Venäjä lähettää korkeimmalta tasolta viestiä että se on valmis sopimaan rauhasta. Se tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin kuten kaikki varmasti ymmärtävät, rauhaa Venäjän ehdoilla. Alueluovutuksia vastineena rauhasta. Aika alkaa olla kypsä sille. Länsi on luovuttamassa. Toisaalta Venäjä suuntaa tätä viestiä murtaakseen länsimaiden, etenkin Yhdysvaltojen vastarintaa sisältä käsin. Venäjällä kyllä ymmärretään että jos Biden ei taivu Venäjän kannalle, vaaleihin valmistautuva Trump tulee ainakin resonoimaan Putinin soidinhuutoon ja iskemään Venäjän ystävällisesti tarjoaman sorkkaraudan Bidenin kylkiluiden väliin.

Jos Trump tulee esittämään että hän olisi valmis neuvottelemaan rauhasta, mainitsematta että kyseessä olisi rauha Venäjän ehdoilla lännen tappioksi, Biden joutuu väistämättä valoon jossa hänet nähdään jarruna rauhalle. Presidenttinä joka toistaa Vietnamin ja Afganistanin virheitä kurjistaen entisestään Yhdysvaltojen taloutta ajaen samalla koko maailmaa kaaokseen. Tilanteessa jossa Yhdysvallat on kääntymässä Ukrainan tukemista vastaan, Trump alkaa näyttää yhä useamman silmissä parempana valintana kuin Biden.

Venäjän rauhanehdotukset tällä tavoin naamioituina joko vievät Trumpia kohti vaalivoittoa tai pakottavat Bidenin muuttamaan linjauksiaan Ukrainan ja Israelinkin tukemisessa ja samalla Venäjää kohti ensimmäisen ulottuvuuden tavoitteiden saavuttamista. Alueluovutuksia Ukrainasta Venäjälle ja Putinin Venäjän ensimmäistä merkittävää voittoa lännestä.

Toisen ulottuvuuden tasolla Venäjän tavoitetta tukevat palopesäkkeet, jotka jakavat Yhdysvaltojen voimavaroja maailmalle siirtäen ne pois Ukrainalle luovutettavasta eli Venäjää vastaan suunnatusta avusta. Yksi mahdollisista skenaariosta joita nostin vuosi sitten esille oli Iran. Arvelin Iranin voivan hyökätä Saudi-Arabiaan ja katkaista lännen öljytoimitukset. Nyt Hamasin ja Iranin johtohahmojen koordinoidessa toimiaan Kremlin kanssa Gazan konfliktissa, tämä uhkakuva alkaa saada todellisen hahmon muodossa jossa Stubbkin asian näkee.

”Stubbin mukaan on vaara, että Israelin ja Hamasin väliseen konfliktiin sekaantuu muita osapuolia. Hän mainitsee libanonilaisen äärijärjestön Hizbollahin, joka voisi hyökätä Israeliin pohjoisesta. Iran tukee Hizbollahia. – Pahimmassa skenaariossa Iran lähtee sulkemaan Hormuzinsalmea, joka on käytännössä öljykäytävä koko maailmalle. Se lamauttaa maailmantalouden ja myös Saudi-Arabian.” (IS)

Iranin ei tarvitse hyökätä Saudi-Arabiaan, vaan Iranille riittää että se katkaisee Hormuzinsalmen ja Saudi-Arabian öljykuljetuksetkin katkeavat. Venäjän öljytulojen kasvu ja öljykaupan monopolisoituminen, länsimaiden talouden lamautuminen ja Lähi-Idässä on syttynyt palopesäke mahdollistaisivat Venäjälle uhkapotentiaalin huomattavan kasvattamisen Nato-maita vastaan. Ei tarvitse ihmetellä jos Venäjä tulee lietsomaan lisää ilmaa Lähi-Idän liekkeihin.

Palataan alkuun. Missä meni vikaan?

Iltalehden artikkelissa ”Tavallisilla ukrainalaisilla on tärkeä viesti ehkä juuri sinulle: ”Oikeastaan käymme jo maailmansotaa” Inessa Voronovalla oli painavaa sanottavaa.

”Ukraina on ollut sodassa jo lähes 10 vuotta. Valitettavasti näinä vuosina eräänlainen venäläisen terrorismin syöpä on saanut liberaalin lännen sallimana kasvaa valtaviin mittasuhteisiin. Siis lännen, joka ei ole kokenut sotaa yli 70 vuoteen. Ja jotkut maat harkitsevat edelleen hyökkääjän lepyttämistä aseita vähentämällä. Kuten näemme, perustuen myös Israelin viimeaikaisiin tapahtumiin, hirviö olisi pitänyt tappaa kehtoonsa… …Olemme tietysti kiitollisia eurooppalaisille ja amerikkalaisille kaikesta avusta, jota on annettu niin aseiden kuin pakolaistuen muodossa. Ymmärrämme myös, että resurssit eivät ole loputtomia. Lisäksi uskon, että vihollinen pitäisi hoidella yhdellä voimakkaalla kertaiskulla, eikä vain ripotellen. Se ei yksinkertaisesti toimi.” (IL)

Tässä olisi ollut oikea vastaus Venäjän ensimmäisen ulottuvuuden operaatioihin. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Nato-maiden olisi pitänyt toteuttaa liikekannallepano, asettaa pakotteet hyökkäyksen alettua ja lyhyt aikaraja Venäjän vetäytymiselle. Ja etenkin vaiheessa kun nähtiin että Venäjän toimista ei tule kerta kaikkiaan mitään, pieni nyrkinisku nenävarteen niin että vedet tirskahtaa silmiin. Venäjän invaasio olisi ollut pysäytettävissä Euroopan etusormella heti alussa. Lopulta lumipalloefektin voimistuessa koko ruumis saa ponnistella lihakset vavisten vyöryä vastaan.

Mutta tämä on jälkiviisastelua. Tämä voisi olla mahdollista tulevat tapahtumat tietäen tämän ajan henkisessä ilmapiirissä. Ei silloisessa. Kun Nord Stream I:stä alettiin rakentaa arvioin että Venäjä valmistelee sotaa länttä vastaan ja seuraavassa rytinässä Saksa tulisi olemaan liitossa Venäjän kanssa. Näin tapahtuikin. Venäjän hyökätessä Ukrainaan Saksa oli liittoutunut Venäjän kanssa de facto, vaikka oli samaan aikaan Naton jäsen de jure. Ääneen lausumaton kirkuva ristiriita. Saksa palvellessaan kahta herraa oli ristiriitojensa repimänä voimaton. Polvillaan ja lyötynä Venäjän edessä. Saksa piti raahata napanuorat katkoen ja tukasta vetäen (joka Scholzin hiustyylin vuoksi oli haastavaa) Ukrainaa tukevaan rintamaan. Manner-Euroopan muut suuret samalla tavoin täysin lamautuneita.

Jo kymmenen vuotta sitten oli nähtävillä että Euroopan Nato-mailla ei tule olemaan taistelutahtoa asettua Venäjää vastaan tulevassa sodassa. Jos yksittäisillä Naton jäsenmailla ei ole taistelutahtoa, ne eivät yhdessäkään voi muodostaa liittoa jossa se totuus katoaisi. Näillä mailla ei todellakaan ole kykyä lyödä Venäjää. Sitä todellisuutta ei vain millään tahdota kohdata. Mutta mihin tämä kaikki johtaa, Voronova vastaa lähes samoin sanoin kuin itsekin vuosi sitten:

”Näen pahuuden levittäytyvän ympäri maailmaa. Mitä seuraavaksi? Kiina ja Taiwan? Toivon, että Naton jäsenmaat ymmärtävät, että jos näitä ”mustia aukkoja” eli erilaisia konflikteja maailmanlaajuisesti tukkinut Yhdysvallat murtuu, niin silloin myös Eurooppa kaatuu. Nato, joka ei ole vielä koskaan kunnolla taistellut, saattaa osoittautua hyödyttömäksi.” (IL)

Venäjän voitto Ukrainassa on Venäjän voitto Natosta. Tämä on kylmä tosiasia. Tosin ydinaseiden pelko on osittain taktista teatteria Ukrainan tukea rajoitettaessa eikä koko totuus ja siitäkin sekä Naton ansalankamallin pimentoon jääneistä vaaroista tulen kirjoittamaan myöhemmin. Mutta jos Nato-maat eivät pysty vastaamaan kolmannen ulottuvuuden vuoksi Venäjän uhkaan sotilaallisesti Ukrainassa, Nato-maat tulevat olemaan voimattomia vastaamaan ensimmäisen ulottuvuuden operaatioihin Nato-maita vastaan myös Baltiassa ja Pohjolassa.

Samalla tavoin kuin Ukrainan tappio on lännen häviö, niin olisi myös lännen etuvartion Israelin tappio. Israelin sotilaallinen tappio islamistisia maita vastaan heijastuisi dominoefektin tavoin länsimaihin murtaen tulvaveden tavoin suojavalleja edessään. Ja Israelin romahtaessa myös Lähi-Idän ovet sulkeutuisivat lännen edessä. Jos lännessä siirrytään henkisesti islamistisen arvomaailman puolelle unohtaen länsimaisen kulttuurin perustukset, islamistinen henkinen ote länsimaista vahvistuisi avaten Venäjälle yhä suuremmat mahdollisuudet murtaa länttä sisältä päin.

”Vihreän kolonnan viiteryhmä on potentiaalinen riski Ruotsin ohessa kaikille Pohjoismaille. Jos Ruotsi joutuisi suuntaamaan voimavaransa ulkoista sotilaallista uhkaa vastaan, Venäjän tiedustelun tai Iranin Qudsin olisi helppoa saada länsimaalaiselle arvomaailmalle vihamielisestä aineksesta työkalu sisäisen turvallisuuden murtamiseen. Tuhansista ihmistä, joilla on kokemusta raa´an väkivallan käyttämisestä siviiliväestöä kohtaan ja terrorista kaikkia länsimaisia arvoja edustavia vastaan.” (Vasemmiston viitekehys islamistiseen terrorismiin 20.10.2023)

Näen Israelin kaatumisen ohella että skenaarioissa joissa esimerkiksi öljyreitit katkeaisivat tai Kiina avaisi rintaman Taiwaniin, olisimme hyvin lähellä tilanteen räjähtämistä maailmanpaloksi. Näkisin nämä jonkinlaisena kääntöpisteenä, josta tiimalasin hiekka alkaisi valua. Emme vain koskaan tulisi tietämään missä kääntöpiste tarkalleen on ja paljonko hiekkaa on jäljellä. Näen että maailmanpalon leimahtamiseen saakka läntisessä tietoisuudessa jatkuu tämä unenomainen matka, jossa kaikki tapahtuu kuin jossain toisessa todellisuudessa ja jonka tunnelmaa osataan sanoittaa vasta jälkeenpäin.

Kun painonnostaja keskittyy urheilusuoritukseen, täydellisessä keskittymisessä pään sisässä on syvä hiljaisuus ja ympärillä oleva katoaa. Jotenkin samalla tapaa länsimaisessa tietoisuudessa on nyt hiljaisuus, jossa tapahtumat liukuvat kuin unessa eteenpäin samaan aikaan rumpujen jyminän ja kannustushuutojen mylvinnän koko ajan voimistuessa areenan seinistä. Muodostuu siis kaksi eri todellisuutta. Länsimaisessa tietoisuudessa koettu ja sitten se todellinen. Ja lopulta läntinen maailma herää siihen todellisuuteen. Ei voida sanoa milloin hiljaisuus katkeaa ja suoritus alkaa. Mutta kun se alkaa, se alkaa täydellä raivolla.

Kun Venäjää ei pysäytetty heti alussa sotilaallisella voimalla, vaan kuin tippakannulla liekin kasvua hillitsemällä tai ruokkimalla katsantokannasta riippuen, tilanne tulee lopulta päätymään tippakannua pitelevälle lännelle täysin pitelemättömäksi roihuksi. Maailmanpalo kajastaa jo horisontissa. ”Sota tulee yllätyksenä” kuten kyseisessä artikkelissa 2015 kirjoitin:

”Suuret laivat eivät vaihda muutamassa vuodessa kurssiaan, joten voin vain ennustaa leikkaavista kursseista törmäyksen tapahtuvan ennemmin tai myöhemmin. Idän nousevat jättiläiset vastaan lännen auringonlaskussa lämmittelevät suuruudet. Laiskistuneet ja rappioituneet. Teräs kirskuu terästä vasten, mutta kertoimia ei tarvitse kertoa.

Maailman valtarakenteet tulevat muuttumaan uskomattomalla tavalla. Taloudellisesti, sotilaallisesti ja poliittisesti. Kuin katsoisitte elokuvaa. Valmistautukaa lähivuosina alkavaan sotaan, mutta popkornit voitte unohtaa. Se ei ole elokuvaa.

Sillä pian on pakko todeta ristiriitojen lamauttamina aaltojen vyöryvän yli kykenemättämme estämään niitä. Se on totuus.

Olemme tuuliajolla. Ja se tulee yllätyksenä.”