Antti Lindtmanin ”kuolleen aivokäyrä” on huuhaata

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esitteli eilen Ylen A-talkissa käppyröitä, joissa Uudellamaalla avoimet työpaikat ovat lisääntyneet kovasti vuoden 2015 jälkeen, mutta työttömyys pysynyt ennallaan ja TE-toimiston työttömille tekemät niin sanotut työtarjoukset ovat vähentyneet voimakkaasti vuoden 2015 jälkeen. Lindtman antoi televisiossa ymmärtää, että Uudenmaan työttömät eivät ole saaneet avoimia työpaikkoja, koska TE-toimisto ei ole lähettänyt heille työtarjousta niistä. Uusi Suomi uutisoi tänään samasta asiasta, että työtarjousten väheneminen on yleinen ilmiö koko maassa ja hämmästeli asiaa.

Nyt täytyy kyllä sanoa, että SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan oma aivokäyrä on kuolleen aivokäyrä tässä asiassa.

Eikö hän tunne TE-hallinnon työtarjousten historiaa ja todellisuutta? Eikö hän tiedä, että ne on todettu työllisyyspoliittisesti liki tehottomiksi? Eikö hän lukenut VM:n perusteluja älyttömälle työtarjouksien moninkertaistamiselle osana silloista ns. kestävyysvajepakettia, kun hän käsittääkseni istui SDP:n ministeriryhmän kokouksissa Kataisen ja Stubbin hallitusten aikana?

Kyseessä oli älytön ja tehoton keppityöllisyyspolitiikan operaatio, johon SDP valitettavasti meni mukaan Kataisen ja Stubbin hallituksissa.

Hallituksen tavoite oli moninkertaistaa karenssit, ei työllistää ihmisiä

Taustana oli, että VM oli havainnut, että ansioturvaa saavilla on suhteessa vähemmän karensseja kuin perusturvaa saavilla (kontrafaktuaalisesti voi päätellä, että aiheutuu siitä, että he ovat tunnollisempia työnhakijoita).

VM ja Kataisen ja Stubbin hallitukset päättivät, että ansioturvaa saavien karenssien määrä täytyy nostaa samalle tasolle kuin perusturvaa saavien.

Keino: moninkertaistetaan ansioturvaa saaville työttömille lähetettävät mekaaniset ”työtarjoukset”, niin todennäköisyys heidän jäämiselleen kiinni laiskuudesta ja karenssin napsahtamisesta kasvaa.

Siis hallitus teki päätöksen ”uudistuksesta”, jonka tavoitteena ei ollut lisätä ihmisten työllistymistä, vaan lisätä ihmisten karensseja.

Tämä on aivan selkeästi sanottu suoraan hallituksen tuolloin hyväksymän kestävyysvajepaketin taustamuistiossa.

Aivan älytöntä, käsittämätöntä politiikkaa. Hävettää, että oma puolueeni SDP oli mukana tällaisessa. Ja hävettää, jos se on taas menossa tähän retkuun.

Ihmisten työllistymisen kanssa mekaanisten työtarjousten moninkertaistamisella ei ollut tekemistä. Niiden teho työllistämisessä todettiin seurantatutkimuksissa olevan lähellä nollaa.

Siksi työhallinto on vähin äänin purkanut koko byrokraattisen, TE-hallinnon niukkoja henkilöresursseja varastaneen hankkeen ja ajanut työtarjousrumban alas.

Nyt Antti Lindtman vaatii sitä taas takaisin ylös!

Työtarjousten työllisyysvaikutus = 0

Täytyykö jälleen antaa tukiopetusta? Mitä aiemmin tapahtui?

Työministeriö kolminkertaisti ns. työtarjouksien määrän parissa vuodessa. Jos työtön ei hae työtarjouksessa esitettyä paikkaa, hän saa kuukauden karenssin työttömyysturvaansa. Käytännössä ilman mitään harkintavallan käyttöä.

Työtarjous ei ole oikeasti työtarjous, vaan työvoimatoimiston työttömälle lähettämä kirje, jossa työtöntä kehotetaan hakemaan tiettyä työpaikkaa. Jos työtön ei juuri sitä paikkaa ole hakenut syystä tai toisesta, työvoimatoimisto langettaa karenssin, vaikka työtön todistaisi hakeneensa sataa muuta työpaikkaa muutaman kuukauden sisällä eli todistaisi aktiiivisuutensa.

Työministeriölle ei lopulta riittänyt työtarjousten kolminkertaistaminen, vaan se halusi nelin- tai viisinkertaistaa ne.

Työtarjousten ”tehosta ja vaikuttavuudesta” tehtiin seurantatutkimusta niitä saaneiden työttömien työllistymiseen. Sen mukaan työtarjouksen saaneiden työllistyminen oli ollut vähäisempää kuin niitä saamattomien!

Työministeriön mukaan tehon todisti kuitenkin, että työtarjousten lähettämisen myötä myös kehottettujen työpaikkojen hakematta jättämisestä työttömälle langetettujen sanktioiden määrä moninkertaistui.

Lindtmanin ”hyvänä vuonna” 2015 karensseilla tiputettiin 60 000 työtöntä toimeentulotuelle

Työministeriön mukaan Lindtmanin eilen A-talkissa esiin nostamana hänen mielestään ”hyvänä” vuonna 2015 yhteensä 50 000 työtöntä sai kuukauden karenssin työttömyysturvaan, koska oli ”kieltäytynyt työstä” (suurin osa todennäköisesti siitä syystä, ettei ollut syystä tai toisesta osoittanut hakeneensa työvoimatoimiston ehdottamaa työpaikkaa).

Tähän päälle voitiin laskea ”toistuvasta työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä” (eli oletettavasti suuri osa työtarjouksiin vastaamattomista) ns. ikuisen karenssin vuonna 2015 saaneet noin 10 000 työtöntä.

Kun työvoimatoimisto vuonna 2015 eväsi 50 000 työttömältä työttömyysturvan, jotka eivät olleet hakeneet tiettyjä työvoimiston ehdottamia työpaikkoja, heidän toimeentulokustannuksensa siirtyivät kuntien kontolle. Samoin niiden ns. ikuisen karenssin saaneen 10 000 työttömän vähintään usean kuukauden toimeentulokustannukset siirtyivät kunnan kontolle.

Siis: Lindtmanin kehumana ”hyvänä” vuonna 50 000 – 60 000 työtöntä joutuivat Stubbin ja Sipilän hallitusten ”linjausten” vuoksi toimeentulo-ongelmiin siksi, etteivät he hakeneet työpaikkaa, johon heillä kuvitellusti olisi ollut mahdollisuuksia ja johon he kuvitellusti olisivat työllistyneet.

Jos työtarjoukset työllistäisivät, työttömyys olisi nyt 60 000 alempi

Itse asiassa työministeriön ja Antti Lindtmanin mielestäni kieroutunut logiikka tarkoittaa, että jos sanktion saaneet työttömät olisivat hakeneet eli ottaneet vastaan työvoimatoimiston ”työtarjouksen” varmasta työpaikasta, niin työministeriön ja Lindtmanin mukaan Suomessa olisi nyt 50 000 työtöntä vähemmän!

Voihan työministeriön toiminnan tehokkuuden näinkin laskea, mutta todellisuuden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

 

TimoKrkkinen

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu