Ettei totuus unohtuisi, Paavo Lipponen

Ex-pääministeri Paavo Lipponen on antanut SDP:n äänenkannattaja Demokraatille 80 -vuotishaastattelun, jossa hän jyrähtää vanhaan malliinsa: ”SDP on jättänyt perussuomalaisille ja kokoomukselle eduskunnassa liian isot raamit riehua ja ajaa halpaa populismia. Talouspolitiikassa joudutaan puolustamaan elvytyspolitiikkaa leikkauslistoja vastaan. Nyt ei ole leikkausten aika.”

Lipponen sanoo haastattelussa kokoomuksen olevan EU-politiikassaan ”kuin joukko peräkammarin poikia”. Lisäksi hän ihmettelee Suomessa keskustelua hallitsevaa ”velkaantumisvouhotusta”.  Ex-pääministeri kuvaa Suomen talouskeskustelua vanhentuneeksi peräkylämentaliteetiksi.

Lipposen jyrähdyksestä ei oikein käy ilmi, mitä ja kenen esittämiä leikkauslistoja hän tarkoittaa. Selkeästi häntä  sapettaa erityisesti kokoomuksen politiikka. Käsittääkseni kokoomus ei ole käynyt Lipposen mainitseman EU:n elpymispaketin kimppuun siten, että siitä pitäisi kiivastua.

Kokoomus on oikeastaan vain halunnut, että kukin maa vastaa omista veloistaan ja tukirahojen käyttöä säädellään tarkasti, kuten tehdäänkin. Lisäksi puolue on ollut huolissaan, että verotus kiristyy Suomessa elpymispaketin seurauksena.

Kokoomus ei ole vastustanut EU:n rahoittamaa koronaelvytystä eikä osallistunut muun opposition välikysymykseen, jossa torjuttiin koko elpymispaketti.

Toisin kuin Lipponen antaa ymmärtää, kokoomus ei ole esittänyt leikkauksia EU:n elvytyspakettiin. Kokoomus ei ole myöskään esittänyt kotimaisia leikkauslistoja.

Muuten: hallituspuolue Suomen Keskustan europarlamentaarikko Elsi Katainen hyökkäsi eilen uusia elpymispaketteja ja ”velkaunionia” vastaan tuimemmin kuin Lipposen ”peräkammarin pojiksi ” haukkuma kokoomus koskaan.

Kokoomus julkisti tiistaina laajan tavoiteohjelman 2020 -luvulle. Ohjelmassa ei ole leikkauslistoja, vaan siinä esitetään päinvastoin esimerkiksi tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen lisäämistä.

Kokoomus kyllä esittää tuoreessa tavoiteohjelmassaan joitakin sosiaaliturvan leikkauksia osana tavoitettaan saada Suomeen ”hyvä ja kannustava työelämä”. Leikkaukset on koottu ohjelmassa otsikon alle, joka kuuluu ”Järjestelmä on viritettävä palkitsemaan työn vastaanottamisesta”. Puolue sanoo haluavansa kannustaa niillä ihmisiä tekemään työtä ja työttömiä työllistymään.

Ehkä Lipponen tarkoittaa näitä kokoomuksen toimenpide-ehdotuksia työn vastaanottamista kannustaviksi sosiaaliturvan muutoksiksi?

Ettei totuus unohtuisi: Paavo Lipposen I hallituksen (1995 -1999) leikkauslista demariministeri Arja Alhon johtamine kannustinloukkutyöryhmineen oli kuin suoraan kokoomuksen ”peräkamarin poikien” edellä mainitusta sosiaaliturvan leikkauslistasta.

Paavo Lipponen leikkasi työttömiltä, opiskelijoilta ja eläkeläisiltä heti, kun pääsi valtaan vuonna 1995.

Itse asiassa, kun vertaa kokoomuksen varovaisia leikkausehdotuksia Lipposen I hallituksen eli niin sanotun sateenkaarihallituksen sosiaaliturvaleikkauksiin, puolue todellakin näyttää peräkammarin pojilta ja Paavo Lipponen ison talon isännältä, joka näyttää peräkammarin pojille närhen munat.

Lipposen I hallitus oli varsinainen himoleikkaajien hallitus. Sen leikkaukset olivat noin 4 %:a vuotuisesta bruttokansantuotteesta.

Tärkeimpiä säästökohteita olivat 200 miljoonaa markkaa kehitysyhteistyömenoista, 300 miljoonaa opintotuesta, 250 miljoonaa asumistuesta, 750 miljoonaa maatalouden kansallisesta tukipaketista, 400 miljoonaa liikennesektorin menoista ja 800 miljoonaa yritystuista.

Kuntien valtionosuuksia päätettiin leikata 3,8 miljardilla markalla. Lisäksi listalla oli esimerkiksi eläkkeiden indeksin jäädytys.

Olin tuolloin SDP:n puoluevaltuuston jäsen. SDP:n noustua hallitukseen, kirjoitin silloiseen Demari -lehteen mielipidekirjoituksen ja pidin puoluevaltuustossa puheenvuoron, jossa kerroin kokevani vaalien jälkeistä moraalista krapulaa, koska puolueeni leikkasi ensitöikseen opiskelijoilta, työttömiltä ja pienituloisilta eläkeläisiltä, vaikka viimeisessä puoluevaltuustossa ennen vaaleja puolueen puheenjohtaja oli luvannut, että SDP pistää itsensä likoon opiskelijoiden, työttömien ja pienituloisten eläkeläisten puolesta.

Toki täytyy todeta, että sateenkaarihallituksen politiikka tuotti tulosta. Kriisistä noustiin, vaikkei työttömyyttä puolitettukaan.

No. Kenties ex-pääministeri tarkoittaa siis kokoomuksen toimenpide-ehdotuksia työn vastaanottamista kannustaviksi sosiaaliturvan muutoksiksi.

Suomen työttömyysaste on nyt noin 9 %:a. Maamme on vakavassa talouskriisissä. Osana 2020 -luvun tavoiteohjelmaansa kokoomus listaa sosiaaliturvan leikkauksia, joilla se haluaa kannustaa ihmisiä tekemään työtä ja työttömiä työllistymään:

  • Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen siten, että se on työttömyysjakson alussa nykyistä parempi mutta alenee työttömyyden pitkittyessä.
  • Asumiskulujen omavastuun palauttaminen toimeentulotukeen.
  • Yleisen asumistuen indeksikorotusten jäädyttäminen.

Suomen työttömyysaste oli 17 %:a vuonna 1995. Maamme oli vakavassa talouskriisissä. Lipposen sateenkaarihallitus (jossa Vasemmistoliitto vikisi mukana) teki seuraavat  sosiaaliturvan leikkaukset, joilla se kannusti ihmisiä tekemään työtä ja työttömiä työllistymään:

  • 1995 tehtiin historian suurin ja pysyvin työttömän toimeentuloturvan leikkaus, jossa  Arja Alhon ns. kannustinloukkutyöryhmän esityksestä työttömien veroaste nostettin kertaheitolla 2-kertaiseksi palkansaajien veroasteeseen nähden ja 1,5-kertaiseksi eläkeläisten veroasteeseen nähden.
  • 1996 määrättiin, että alle 20-vuotiaille kouluttamattomille työttömille voitiin maksaa työmarkkinatukea vain siltä ajalta, jona he osallistuivat aktiivitoimenpiteisiin.
  • 1996 toimeentulotukea leikattiin 20 %:lla, jos työtön kieltäytyy työvoimapoliittisesta toimenpiteestä.
  • 1997 työmarkkinatuen ehdollistaminen ulotettiin alle 20 -vuotiaista alle 25 -vuotiaisiin. Alle 25-vuotiaille kouluttamattomille työttömille voitiin maksaa työmarkkinatukea vain siltä ajalta, jona he osallistuivat aktiivitoimenpiteisiin.
  • 1998 määrättiin, että toimeentulotukea leikataan 40 %:lla, jos työtön kieltäytyy toistuvasti työvoimapoliittisesta toimenpiteestä.

Valtiomies Paavo Lipponen pitää Suomen kansan vanhoista sananlaskuista ja tölvii niillä toisia mielellään.

Hänen tuoretta jyrähdystään kokoomuksen peräkammarin pojille voi luonnehtia sananlaskuilla ”paljon maassa viisaita, kun merellä sattuu vahinko”, ”ensin asia tutkitaan, sitten vasta selkään hutkitaan”, ”käy viisaskin vipuhun, hullu huhtoopi sivuitse”, ”haukkuu se koira hyvääkin miestä”, ”happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista” sekä ”pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin”.

Lisäisin listaan vielä raamatunlauseen ”älä tee niin kuin minä teen, vaan tee, niin kuin minä opetan”.

 

+1
TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu