Haavisto voi voittaa 3 pointilla: ei epäreiluille leikkauksille, ei työelämän heikennyksille, ei ydinaseille Suomessa

Pekka Haavisto on taitavasti ominut epäsuosittua hallitusta ensimmäisellä kierroksella vastustaneiden ehdokkaiden roolin ja nostanut ydinaseet keskusteluun toisella kierroksella. (Kuva: Timo Kärkkäinen)

Alexander Stubb sanoo olevansa ”yhdistävä tekijä”.  Pekka Haavisto haluaa johtaa ”yhteistä Suomea”.  Vaikka kumpikin toisen kierroksen ehdokkaista korostaa kansan yhtenäisyyttä, suomalaisten jakautuminen enemmän tai vähemmän kahtia näyttää tapahtuvan tässäkin presidentinvaalissa.  Suomen tasavallan 12. presidentin Sauli Niinistön suosio toisen kauden lopulla on  historiallisen korkea, mutta kyllä hänkin jakoi kansaa ollessaan ensimmäistä ja toista kertaa ehdolla vuosina 2006 ja 2012.  Vuonna 2006 kansa jakautui liki tasan kahtia. Tarja Halonen voitti Niinistön vain parilla prosenttiyksiköllä. Niinistön tunnus oli ”Vastakkainasettelun aika on ohi”, muttei se ollut.

Vielä senkin jälkeen, kun Niinistö voitti Haaviston selkeällä 20 prosenttiyksikön erolla vuonna 2018, vasemmistossa muistettiin pitkään hänen valtiovarainministerikautensa esiintyminen kuten pohdinta kirjastojen muuttamisesta maksullisiksi.

Suomi on sitkeästi porvarienemmistöinen. Vihreästi ajattelevien ja vasemmistoa edustavien ehdokkaiden on vaikeaa nousta presidentiksi kansaa yhdistävinä ehdokkaina. Halosen ensimmäinen valinta oli sikäli poikkeuksellinen, että tuolloin pelissä oli poliittisen jakolinjan ylittänyt historiallinen mahdollisuus valita ensimmäinen naispresidentti. Eikä hän voittanut Esko Ahon kuin niukasti.

Martti Ahtisaari nousi presidentiksi kampanjoiden voimakkaasti yksiä asioita vastaan ja toisien asioiden puolesta. Hän luotti siihen, että asettumalla epäsuosittua porvarihallitusta vastaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan ja solidaarisuuden puolesta hän pystyi nousemaan tuolloisen päivänpoliittisen jakolinjan harjalle juuri sen verran, että se riitti enemmistöön äänistä toisella kierroksella. Ahtisaari teki itsestään sosiaalisen turvallisuuden symbolin. Haavisto ainakin näyttää noudattavan nyt samaa strategiaa.

Vaikka Ahtisaari käytti kampanjassaan hyväkseen ihmisten tyytymättömyyttä hallituksen politiikkaan ja talouskriisiin synnyttämää sosiaalisen turvallisuuden kaipuuta, se ei estänyt mitenkään häntä  keskittymästä ulkopolitiikkaan eikä nousemaan arvostetuksi ulkosuhteidemme hoitajaksi presidenttinä.

Niinistö kuvasi muistopuheessaan Ahtisaarelle, että EU-illallisilla tuli ”hetki, jolloin haarukat pysähtyivät”, kun Suomen presidentillä oli puheenvuoro.  Vuonna 1997 hän isännöi Bill Clintonia ja Boris Jeltsiniä. Kun Itävallassa rikottiin EU:n siihen asti kirjoittamatonta sääntöä ja päästettiin äärioikeisto hallitukseen vuonna 1999, EU asetti maan boikottiin. Onnettomaksi osoittautunut boikotti oli pakko purkaa heti alkuunsa ja umpisolmua kutsuttiin avaamaan Suomen presidentti.  Samana vuonna Ahtisaari ratkoi Kosovon kriisin ja johti Suomen EU-puheenjohtajuutta.

Ahtisaari kykeni hyvin lunastamaan myös vaalikampanjan aikana antamansa talous- ja sosiaalipoliittisen haasteen.

Virkaanastujaispuheessaan hän edellytti tulevilta päätöksiltä oikeudentuntoa: ”Ihmisarvo on asetettava uuden yhteisymmärryksen politiikan käyttövoimaksi. On huolehdittava siitä, että heikoimmissa asemissa olevat lähimmäisemme eivät menetä uskoa huomiseen”.  Hän aloitti maakuntamatkat.  Hänen kaudellaan presidentti-instituutioon tuli uusi sävy. Presidentti näyttäytyi arkipäivässä ja kysyi kansalaisilta asioita, jotka heitä kulloinkin huolettivat. Ahtisaari perusti yhdessä työministerin kanssa entisen valtakunnansovittelijan Matti Pekkasen vetämän presidentin työllisyystyöryhmän, jonka esityksistä tuli Paavo Lipposen I hallituksen työllisyyspolitiikan runko.

Päivänpoliittisen jakolinjan harjalle nouseminen selittää myös, miksi alle 10 %:n kannatuksen puolueen vihreiden ehdokkaasta Alexander Van der Bellenistä tuli Itävallan presidentti vuonna 2017. Vihreät itse asiassa putosivat parlamentista kokonaan samana vuonna 3 %:n äänisaalillaan, kun heidän ehdokkaansa voitti presidentinvaalin.

Van der Bellenistä tuli presidentti, koska kansa oli jakautunut kahtia voimakkaasti ja hän nousi vastavoimana äärioikeistolle ja populismille. Vaikka Van der Bellen oli vaalin ensimmäisellä kierroksella jäänyt 15 prosenttiyksikköä populistipuolue FPÖ:n ehdokkaan Norbert Hoferin jälkeen, hän voitti tämän niukasti yhden prosenttiyksikön erolla toisella kierroksella.

Suomen presidentinvaalissa ennakkosuosikki yrittää nyt pitää kiinni maan porvarienemmistön äänistä. Haastajan etu taas on tarttua asioihin, jotka mahdollistavat nousun päivänpoliittisen jakolinjan harjalle juuri sen verran, että se riittää enemmistöön äänistä.

Haaviston tapauksessa tämä korostuu entisestään, sillä tiistaina julkistetun Helsingin Sanomien mielipidetutkimuksen mukaan hänen äänestäjistään 54 %:a pitää ehdokkaansa arvoja samansuuntaisina. Stubbin äänestäjissä sama luku on vain 31 %:a. Arvot ja käsitys yhteiskunnan suunnasta ovat voimakas syy asettua Haaviston taakse.

Hallituksen leikkaukset

Mitkä ovat päivänpoliittisia jakolinjoja, jotka ovat tällä hetkellä niin syviä, että haastaja voi nousta voittajaksi niiden avulla?

Mielestäni kaikkein selkeimmin tällainen jakolinja on kansalaisten suhtautuminen Petteri Orpon hallituksen leikkauksiin, jotka jakavat suomalaiset kahtia.

Helsingin Sanomien lokakuussa teettämän mielipidemittauksen mukaan 44 %:a pitää niitä tarpeellisina ja 43 %:a tarpeettomina.  Selkeä enemmistö (70 %:a) kansalaisista kokee hallituksen päättämät leikkaukset epäoikeudenmukaisiksi. Jopa enemmistö toisen päähallituspuolueen Perussuomalaisten äänestäjistä pitävät leikkauksia epäoikeudenmukaisina.

Orpon hallituksen ohjelmassa on 134 Kelaa koskevaa mainintaa. Pitää paikkansa arvostelu, että hallituksen leikkaukset kohdistuvat pienituloisimpiin kansalaisiin. Kelan mukaan 85 % väestöstä kuuluu kotitalouksiin, jossa julkisen toimeentuloturvan muutokset vuonna 2024 kasvattavat käytettävissä olevia tuloja tai näihin ei tule muutoksia. Mutta 14 %:a kansasta kuuluu kotitaloksiin, joiden tuloja toimeentuloturvan muutokset vähentävät. Nämä menettävät ihmiset ovat liki kaikki 3:ssa pienituloisimmissa tulodesiilissä eli leikkaukset kohdistuvat kaikkein köyhimpiin kansalaisiin kiistatta. Leikkaukset kumuloituvat heihin.

Kelan mukaan leikkausten kielteiset vaikutukset kohdistuvat etenkin yksinasuviin, yksinhuoltajiin ja nuoriin.

Mittakaavaa kuvaa, että pelkästään vuodelle 2024 tulevat sosiaaliturvan indeksijäädytykset ovat kokoluokaltaan samat kuin Juha Sipilän koko hallituskauden indeksijäädytykset yhteensä.

Orpon hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on puolittaa toimeentulotuen saajien määrä, mutta Kela on todennut vaikutusarviointiensa perusteella, että toimeentulotuen saajien määrä päinvastoin kasvaa vuonna 2024 hallituksen leikkausten seurauksena.

Haavisto on toisella kierroksella ottanut ensimmäisen kierroksen Jutta Urpilaisen, Li Anderssonin ja Olli Rehnin roolin hallituksen politiikan kyseenalaistajana. Stubb on tahtoen tai tahtomattaan joutunut altavastaajaksi. Hän on kieltäytynyt vastaamasta talous- ja sosiaalipolitiikkaa koskeviin kysymyksiin vedoten siihen, että presidentti on päivänpolitiikan yläpuolella ja presidentin tehtävä on ulkopolitiikka.

Vaikeneminen on myöntymisen merkki suomalaisille. Kun päähallituspuolueen presidenttiehdokas kieltäytyy ottamasta kantaa hallituksen leikkauksiin, se näyttää ihmisistä siltä, että hän välttelee sanomasta kannattavansa niitä.

Työntekijän aseman heikentäminen ja lakko-oikeuden rajoittaminen

Toinen syvä päivänpoliittinen jakolinja on suhtautuminen Orpon hallituksen pyrkimyksiin heikentää työntekijän asemaa ja rajoittaa lakko-oikeutta.

Valtava lakkoaalto on saanut yllättävän paljon tukea suomalaisilta. Maaseudun Tulevaisuuden viime kuussa teettämän mielipidetutkimuksen mukaan selkeä enemmistö  (yli 60 %:a) suomalaisista vastustaa hallituksen suunnitelmia heikentää irtisanomissuojaa ja rajoittaa poliittisia lakkoja. Saman kyselyn mukaan enemmistö (55 %:a) hyväksyy poliittiset työtaistelut, joilla ammattiliitot vastustavat hallituksen aikeita.  2/3 naisista ja 2/3 kaikista alle 45 -vuotiaista suomalaisista antaa tukensa ammattiliittojen lakoille.  Puolueista hallituksen politiikka jakaa selkeimmin perussuomalaiset.

Tässäkin Stubb on varovaisuudellaan ja jopa kiemurtelullaan luonut tahtoen tai tahtomattaan kuvan, että hän välttelee vastaamasta, koska  kannattaa hallituksen politiikkaa. Suomessa vaikeneminen on myöntymisen merkki.

Haavisto on saanut ihmiset miettimään, mitä työntekijän aseman heikentyminen tarkoittaa heidän arjessaan. Asetelmaa kuvasi maanantaisessa Ilta-Sanomien tentissä, kun ehdokkailta kysyttiin pitääkö ensimmäisen sairauslomapäivän olla palkaton. Stubb ei halunnut ottaa kantaa, koska ”tällöin presidentti olisi osapuolena työmarkkinakiistassa”.  Haaviston mukaan ensimmäisen sairauspäivän ei pitäisi olla palkaton.  Hän havainnollisti, että koronan vastainen taistelu olisi ollut huomattavasti hankalampaa, mikäli ihmiset olisivat tulleet sairaana töihin.

Suomi ja ydinaseet

Kolmas päivänpoliittinen jakolinja on kansan suhtautuminen ydinaseisiin Suomessa. Heinäkuisen mielipidemittauksen mukaan 2/3 (77 %:a) suomalaisista kieltäisi ydinaseiden sijoittamisen Suomeen ja enemmistö (61 %:a) kieltäisi myös niiden kuljettamisen Suomessa.

Mielestäni ehdokkaiden väittelyissä Haavisto on luonut kuvan, että hän olisi presidenttinä este ydinaseille Suomessa. Stubb on tahtoen tai tahtomattaan luonut kuvan, että hän sallisi ydinaseet Suomessa, jos Nato vaatisi sitä. Siitä huolimatta, että kysymys saattaa olla hypoteettinen, kuten Stubb on korostanut.

Haavisto on taitavasti pitänyt ydinaseet esillä ehdokkaiden kohtaamisissa toisella kierroksella. ”Ei ole viisasta, että antaudumme tilanteeseen, jossa alueellamme liikkuisi ydinaseita, joiden käyttö on jonkun toisen maan päätettävissä”, hän  sanoi eilen Helsingin Sanomien tentissä.  Stubb taas on sitkeästi pitänyt kiinni pointistaan, että ”Venäjälle ei olisi viisasta viestittää, että Suomessa ei tule koskaan näkymään ydinaseita”.

Maahamme ei missään skenaariossa olla sijoittamassa ydinaseita, mutta niitä voidaan poikkeustilanteessa silti tuoda Suomen alueelle tai kuljettaa maamme kautta. Vaikka Naton periaate on välttää ydinaseiden viemistä raja-alueilleen, suomalaisten mielissä on varmasti myös tällainen uhka.

Ydinaseiden tuominen Suomeen tai liikuttelu Suomessa taas pelottaa ihmisiä, koska jokainen tajuaa, että Nato -maat, joissa on pysyviä ydinaseita tai joihin kriisin aikana siirretään ydinaseita, ovat vihollisen ensi-iskujen ensimmäisiä kohteita. Euroopassa etenkin Benelux -kolmio.

Moni suomalainen muistaa kylmän sodan aikana paljon esillä olleen ensikäytön teorian. Ensikäytön teoriassa omilla ydinaseilla tehdään ensi-isku, jonka tavoitteena on tuhota mahdollisimman suuri osa vastustajan vastaiskukyvystä eli ydinasetukikohdista.

”Mutta se Antonio”

Myös yllättäen kiivastunut keskustelu presidenttiehdokas Haaviston seksuaalisesta suuntautumisesta saattaa olla asia, joka voi osin kääntyä hänen edukseen. Vastareaktiona siihen, että maanantaina tuli julki, että 40 prosenttia Stubbia äänestävistä pitää Haaviston seksuaalista suuntautumista epäsopivana presidentille. Se on Stubbin äänestäjille kolmanneksi tärkein syy, mikseivät he aio äänestää Haavistoa.

Stubbin ajautuminen seksuaalisiin vähemmistöihin kielteisesti suhtautuvien ehdokkaaksi on paradoksaalista, koska hän oli Helsinki Priden ensimmäinen ministeritason suojelija jo 16 vuotta sitten. Puoluetoveri Orpo ei uskalla Priden ministerisuojelijaksi edes tänä päivänä.

Tietoykkösen mielipidetutkimuksen mukaan Haavisto on nuorten sukupolvien ja naisten suosikki. Hän johtaa Stubbia niukasti 30-44-vuotiaiden äänestäjien joukossa, mutta 18-29 -vuotiaiden keskuudessa hänen saamansa tuki on liki 2-kertainen verrattuna Stubbin saamaan tukeen.

Enemmistö naisäänestäjistä kannattaa Haavistoa.

Nähtäväksi jää, kuinka korkeaksi nousee naisten ja nuorten aikuisten äänestysprosentti toisella kierroksella.

 

 

TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu