Hallitus teki sen taas: koronapäätöksiä kovalla kiireellä ja median kautta kommunikoiden

En ihmettele, että hallituksen henki koronavastaisessa taistelussa on rapautunut. Oheisen uutisen sanamuotoa lainaten, uutinen itsessään asettaa hallituksen korotoiminnan taas kerran ”outoon valoon”. Nyt vähästä aikaa valtioneuvoston sisäisen keskustelun ja tiedonkulun suhteen ja jälleen kerran tärkeiden, suurten toimenpidekokonaisuuksien suhteen.

Ensimmäinen asia: Jos valtioneuvostoa katsoo yhtenä organisaationa ja työyhteisönä, niin toistuva puhuminen toisilleen median kautta ja esimerkiksi ministerin yhdessä mediassa julkaistun medialausunnon nollaaminen vuotamalla luottamuksellisia sähköposteja toiselle medialle muistuttaa tilannetta ja toimintatapoja pahassa työyhteisökriisissä olevassa Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:ssä.

Toinen asia: älytön kiire suurten asioiden valmistelussa. Olisiko kunnollisella suunnittelulla ja ajoissa aloittamisella vältytty hirveältä hopulta?

Toinen toistensa mustamaalaaminen valtioneuvoston piirissä alkoi syksyllä. Ministerit ja puolueet moittivat toisiaan median kautta.

Joko antamalla suoria haastatteluja tai sitten vuotamalla medialle sähköposteja, keskeneräisiä asiakirjoja tai mitä vaan, joilla voitiin nollata toisen puolueen ministerin puheenvuorot.

Kun valtioneuvosto nähdään kokonaisuudessaan työyhteisönä, kuka tykkäisi työyhteisössään siitä, että keskinäistä kommunikaatiota hoidettaisiin mediahaastattelujen ja mediavuotojen kautta?

On totta, että ministeri Mika Lintilä on viikko sitten nähnyt silloisen exit -suunnitelman, joka hänen mukaansa kuitenkin oli ”raakile”. Yhtä totta on varmasti, ettei hän ole nähnyt pidemmälle menevää versiota ennen maanantain myöhäisiltaa, kun hänen ministeriönsä kommentit siihen on täytynyt antaa seuraavana päivänä puolen päivän aikaan.

Ministeri on ministeri.

Valtioneuvoston jäsen on  merkittävä henkilö Suomen asioiden hoitamisessa. Ymmärrän hyvin, että tällaisessa asemassa ja vastuussa oleva ihminen ei hyvällä katso, jos papereita ja kommenttipyyntöjä käytetään hänen työpöydällään muutaman tunnin (virka-aika)varoitusajalla.

Ministerin ei ole myöskään kiva lukea iltapäivälehdestä, että naapuripuolueen ja naapuriministerin poliittinen esikunta tai mahdollisesti oma kansliapäällikkö jakelee kansliapäällikön ja ministereiden välisiä sähköposteja. Ja kun  jakelemisen ainoana tarkoituksena on niin sanottu spindoctorointi eli poliittisten avustajien tai vastaavien pyrkimys vaikuttaa median kautta siten, että toisen puolen toiminta näyttää epäilyttävältä ja oma oikealta.

Kansliapäällikön itsensä en usko jakelevan toimittajille sähköpostejaan.

Mediatietojen mukaan Suomen exit -strategiaa koronasta on valmisteltu helmikuusta lähtien. Myös naapurissa Tanskassa aloitettiin exit -strategian valmistelu vuoden alussa.

Tanska julkisti strategiansa jo pari viikkoa sitten, mutta silti siellä tuskin homman kanssa häärättiin samanlaisessa kiireessä kuin Suomessa.

Kun lukee hallituksen uutistoimistona tässä asiassa toimivan Helsingin Sanomien eilen julkistamaa Suomen exit -suunnitelmaa näkee, ettei sen laatimisessa sinänsä olisi pitänyt olla kovin suuri työ.

Kuten pääministeri eilen sanoi, Suomen exit -strategia on pitkälti koronarajoitusten purkamista käänteisessä järjestyksessä kuin ne on asetettu.

Suorapuheinen kansanedustaja Hjallis Harkimo tiivistää asian hyvin: ”Ihmiset ja heidän käyttäytymisensä kuitenkin ratkaisee kaikkien suunnitelmien toteutumisen. Ei tämä ole mitään salatiedettä.”

Miksi siis taas hemmetinmoinen kiire toimenpiteen valmistelussa?

Niin kiire, että valtioneuvoston jäseniltä ja ministeriöiden johdoilta joudutaan pyytämään kommentit todella tärkeään suunnitelmaan parin tunnin sisällä?

”Pahoittelen taas tätä mahdotonta kiirettä”, työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö pyytelee ministereiltä anteeksi Iltalehdelle vuodetussa sähköpostissaan.

Kun aikaa on ollut 2 kuukautta, miksi päädytään tilanteeseen, jossa ensimmäinen lähellä lopullista oleva luonnos exit -suunnitelmaksi toimitetaan koko valtioneuvostolle maanantaina 5.4. iltamyöhään ja palaute pyydetään jo seuraavana päivänä puolen päivän aikaan?

Jos on näin kiire, miksei aikataulua ajoissa esimerkiksi viime viikolla pidennetty siten, että hallitus olisi päättänyt asiasta vasta ensi viikolla, opposition edustajia olisi informoitu vasta ensi viikolla ja exit -suunnitelma rajoitusten poistamiseksi olisi julkistettu ensi viikolla?

En näe syytä, miksei aikataulua olisi voinut siirtää ja asian käsittely koko valtioneuvoston ja kaikkien ministeriöiden johtojen piirissä hoitaa kunnon ajalla.

Kuten Helsingin Sanomien julkistamasta hallituksen exit -suunnitelmasta näkee, mitään ei tule tapahtumaan ennen huhtikuun loppua, jolloin valmiuslain voimassaolo loppuu. Siihen liittyvät toimivaltuudet päättyvät 31.4. 2021.

Ravintoloiden täyssulku loppuu 18.4., mutta siihen on jo olemassa oma prosessinsa ja selvät sävelet eduskunnassa tartuntatautilain nojalla. Suomen exit -suunnitelma on paljon muutakin kuin ravintolasulun päättyminen.

Viikon aikalisällä ei olisi käsittääkseni menetetty mitään.

Pääministeri oli toki luvannut jonkinlaisen aikataulun exit -suunnitelman julkistamiselle. Hän oli sanonut, että suunnitelmaa käsitellään hallituksessa pääsiäisviikolla ja oppositiopuolueiden tapaaminen exit-aikataulusta järjestetään ”heti pääsiäisen jälkeen” ja että kaikki puolueet olivat saaneet tähän tapaamiseen kutsun tiistaina 23.3.

Pääministeri sanoi näin 1,5 viikkoa sitten. Oliko kiireen syynä tällä viikolla se, että oppositiopuolueiden tapaaminen oli kutsuttu koolle jo 2 viikkoa sitten?

Miksi oli kamala kiire jo pari viikkoa sitten kutsua oppositio kuulemaan valmiista exit -suunnitelmasta, kun se oli vielä niin levällään, että 31.3. oli kasassa vasta ”raakile” ja jonkinlainen lopullista lähellä oleva versio valmiina vasta 6.4.?

Miksi tuohon opposition tapaamiseen piti hirttäytyä?

Ehkä ajatuksena oli vaientaa etukäteen opposition mahdollinen huutaminen exit -suunnitelman perään. Ehkä 23.3. oli tiedossa, että kokoomus julkistaa oman mallinsa 30.3. ja haluttiin tehdä muodikasta proaktiivista viestintää ja tuoda niin oppositiolle kuin medialle tiedoksi, että hallituksella on jo selvät sävelet.

Vaikkei ollut.

(Epäonnistunutta) spindoctorointia jenkkityyliin taas?

En ymmärrä, mikä olisi estänyt siirtää tämän viikon prosesseja ensi viikkoon, jos exit -suunnitelmaa valmistelleilla valtioneuvoston kanslialla ja sosiaali- ja terveysministeriöllä kerran oli vaikeuksia tuoda asiaa hallituksen pöytään asiallisella aikataululla.

Edes ajan varaaminen lausuntokierrokselle ei ole mielestäni perustelu kamalalle kiireelle, koska pitkälti epidemiologiseen arvioon perustuvassa exit -suunnitelmassa ei ole kummemmin kommentoitavaa.

Tärkeimmät kommentoijat – THL ja STM – ovat itse olleet mukana valmistelussa.

Perustuslain tulkintaa ei tarvita, koska nyt puretaan rajoituksia eikä säädetä niitä. Ainoa perustuslain tulkintaa vaativa asia olisi, jos joidenkin muiden maiden tapaan esitettäisiin koronapassia edellytyksenä pääsylle esimerkiksi kirjastoihin tai sisäliikuntatiloihin.

Sitä ei esitetä.

Asioita on jouduttu siirtämään viikolla tai parilla koronatoimissa tähänkin asti ja joudutaan takuulla siirtämään vastakin.

Hallituksen Helsingin Sanomille vuodettu exit -suunnitelma itse asiassa perustuu kokonaan siihen, että tilannetta arvioidaan liki viikoittain ja asioita siirretään, jos aikataulut näyttävät tulevan liian pian vastaan.

Elinkeinoministeri  Lintilällä ja hänen kabinetillaan tuskin on ollut muutettavaa nyt käsiteltävänä olleeseen exit -suunnitelmaan, koska se perustuu pitkälti epidemiologiseen arviointiin.

Kyse onkin politiikan valmistelun periaatteista.

Ensiksi: miksi asioita näytetään valmisteltavan koko ajan niin, että lopussa tulee työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön sanoin ”mahdoton kiire”?

Silloinkin, kun olisi ollut aikaa valmistella asia vähemmällä kiireellä.

Toiseksi: miksi valtioneuvosto (ministerit ja heidän kabinettinsa) kommunikoivat koronapolitiikasta toistuvasti haastatteluissa median kautta ja vuotamalla asioita medialle?

Kun epidemiologinen exit -suunnitelma on pian päätetty, viimeistään kesän nurkalla nousee esiin Suomen talouden exit -suunnitelma. Siihen liittyy, mitkä elinkeinoelämän tuet säilyvät ja mitkä puretaan ja missä aikataulussa puretaan.

Tanskassa tukien purkaminen on määrä toteuttaa laajasti jo heinäkuussa, kun varsinainen exit -suunnitelma yhteiskunnan avaamiseksi on viety loppuun.

Helsingin Sanomissa julkistetun Suomen exit -suunnitelman mukaan meillä tämä ajankohta olisi elokuussa.

Kun koronakriisin taloudellista exit -suunnitelmaa aletaan laatia, elinkeinoministeri Lintilä saa siinä johtavan roolin. Toivottavasti hän itse hoitaa valmistelun niin, että esimerkiksi lausuntokierros eri alojen edunvalvontajärjestöille ehditään toteuttaa hyvällä ajalla.

0

0
TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu