Homopresidentti Suomessa ei ole kummempi kuin Latviassa tai homopääministerit Ranskassa, Irlannissa, Islannissa ja Belgiassa

Maaliskuusta lähtien EU:n huippukokouksissa ehkä kohtaavat seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvat Suomen presidentti Pekka Haavisto ja Ranskan pääministeri Gabriel Attal (pienemmässä kuvassa) (Kuvat: Flores ja Haavisto/ Timo Kärkkäinen, Attal/ Enrique Prazian, avoin Flickr kuvapankki)

No need to make an issue of it.  Latviaa hallitsee homoseksuaalinen presidentti Edgars Rinkēvičs, joka nousi tehtävään maan ulkoministerin paikalta. Hän sai runsaasti myönteistä julkisuutta EU:n ensimmäisenä avoimesti homoseksuaalisena valtionpäämiehenä, kun tuli valituksi viime keväänä. Myös amerikkalainen media uutisoi asian hyvässä valossa. Kuukausi sitten EU:n mahtimaan Ranskan pääministeriksi nousi Gabriel Attal, joka on homoseksuaali. Attal on istunut hallituksessa vuodesta 2018. Hän on  Ranskan suosituimpia poliitikkoja, jonka maan tiedotusvälineet ennakoivat nousevan presidenttiehdokkaaksi 4 vuoden kuluttua, jolloin Emmanuel Macron ei voi enää jatkaa 2 presidenttikauden rajoituksen vuoksi.  Attal eli pitkään rekisteröidyssä parisuhteessa puoluetoverinsa kanssa, joka oli Euroopan parlamentin jäsen.

Homoseksuaali Elio Di Rupo oli Belgian pääministeri vuosina 2011 – 2012.  Belgian nykyinen varapääministeri on Petra De Sutter. Hän on 60 -vuotias transnainen ja vihreiden poliitikko, joka on Euroopan ensimmäinen transseksuaalinen ministeri. Ennen politiikkaa pitkän uran gynekologina ja ylipiston opettajana tehnyt De Sutter aloitti sukupuolenkorjausleikkauksensa vuonna 2004.

Naispuolinen homoseksuaali Jóhanna Sigurðardóttir toimi Islannin pääministerinä vuosina 2009 – 2013.  Hän oli ollut 20 vuotta rekisteröidyssä parisuhteessa naisen kanssa, kun nousi Islannin johtoon. Kun samaa sukupuolta olevien välinen avioliitto laillistettiin Islannissa vuonna 2010, pääministeriparista tuli yksi maan ensimmäisistä samaa sukupuolta olevista aviopareista.

Avoimesti homoseksuaali Leo Varadkar johtaa Irlannin hallitusta nyt jo toista kertaa. Ennen pääministeriyttään hän toimi eri ministerin tehtävissä vuodesta 2011 lähtien.  EU -maista myös Luxemburgissa ja Serbiassa on tällä hetkellä homoseksuaaliset pääministerit tai varapääministerit.

Maailman ensimmäinen avoimesti homoseksuaali pääministeri oli Per-Kristian Foss, joka johti Norjan hallitusta lyhyesti vuonna 2002.  Foss solmi rekisteröidyn parisuhteen pitkäaikaisen kumppaninsa kanssa samana vuonna.

Avoimesti homoseksuaali Guido Westerwelle oli Angela Merkelin varahenkilö ja EU:n mahtimaan Saksan varaliittokansleri sekä ulkoministeri vuosina 2009 – 2011. Hän eli pitkässä parisuhteessa miehen kanssa. He rekisteröivät suhteensa Westerwellen ollessa varaliittokansleri. Puoliso edusti Westerwellen rinnalla. Saksan ulkoministeri oli haluttu vieras ympäri maailmaa ja vuoden 2011 Arabikeväänä hän sukkuloi arabimaissa. Westerwelle ratkaisi panttivankikriisin Iranissa, vieraili syyrialaisten pakolaisleirillä Jordaniassa sekä vieraili Libyassa Muammar Gaddafin kaatumisen aikaan. Egyptissä hän kävi 6 kertaa maan vallankumouksen keskellä. Sudanin kriisin aikana Westerwelle kävi maassa 2 kertaa.

Saksan nykyisen päähallituspuolueen sosialidemokraattien SPD:n nykyinen puoluesihteeri, 34 -vuotias Kevin Kühnert on ollut avoimesti homoseksuaali nuoruudestaan lähtien.

Meillä Suomessa syntyi alkuviikosta pieni kohu, koska Ylen vaali-illan juontaja Matti Rönkä oli vaali-iltana kysynyt vierailevilta asiantuntijoilta kuinka Pekka Haaviston seksuaalisen suuntautumisen kanssa voi kampanjoida. Hän spekuloi asialla myös toisen juontajan, Ylen politiikka ja yhteiskunta -toimituksen päällikön Paula Pokkisen kanssa. Pokkinen sanoi lähetyksessä, että monet kansalaiset voivat harkita sitä, voiko presidenttipari olla ”homopari heteroparin sijaan”. Tämä aiheutti myrskyn somessa. Rönkä puolustautui tiistaina selittäen kyseessä olleen oletus, että ”monelle äänestäjälle se on sellainen asia, jota he pohtivat ja jotkut eivät ole valmiita hyväksymään”.

Ilta-Sanomien toimittaja Salli Hakala kommentoi kolumnissaan eilen: ”Kyse ei ole siitä, onko moisessa pohdinnassa järkeä tai onko se oikein vai väärin. Ongelma on se, ettei mielipiteitä jakavista ja kuohuttavista asioista uskalleta käydä kohtaavaa ja rakentavaa keskustelua.” Toimittaja nimesi poliitikon (Haaviston) kuulumisen seksuaaliseen vähemmistöön tabuaiheeksi, josta  ”puhumattomuus taas johtaa siihen, ettei asioista osata keskustella järkevästi – tai sitten keskustelu vain siirtyy omiin kupliinsa.”

Hakala on oikeassa ja väärässä. Itse olen sitä mieltä, että jo aikoja sitten käsitellyn asian nostamalla nostaminen valtajulkisuuden keskusteluun ei estä sillä elämöimistä somekuplissa. Presidenttiehdokas Haaviston seksuaalinen suuntautuminen tai edes rekisteröity parisuhde ei ole ollut minkäänlainen tabu vuosiin. Seksuaaliset vähemmistöt ja etenkin seksuaalisten vähemmistöjen asia Suomen politiikassa ovat arkipäiväinen juttu tänä päivänä. Joillekin jääräpäille ne saattavat yhä olla suuria kielteisiä asioita, mutta heidät pitää jättää omaan arvoonsa. No need to make an issue of it.

Se, mikä pitäisi nostaa merkittävämmäksi näkökulmaksi on, että jos Suomessa valitaan EU:n toinen seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva presidentti, se on todennäköisesti suuri kansainvälistä maakuvaamme parantava tekijä.

Euroopan ulkopuolellakaan huippupoliitikon kuuluminen seksuaaliseen vähemmistöön ei ole enää tabu, vaan myönteinen asia. Näin on muun muassa Yhdysvalloissa. Joe Bidenin hallinnon nykyinen liikenneministeri Pete Buttigieg on ollut avoimesti homoseksuaali koko poliittisen uransa. Hän avioitui miehen kanssa vuonna 2018. Pariskunnasta tuli vanhempia vuonna 2021, jolloin he adoptoivat vastasyntyneet kaksoset. Liikenneministeri jäi kuukauden vanhempainvapaalle. 

Seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvia kongressiedustajia ja senaattoreita on ollut pilvin pimein USA:ssa. Seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvia kuvernöörejä on ollut Coloradossa, New Jerseyssä ja Oregonissa. USA:n armeijan ensimmäinen seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva kenraali nimitettiin yli 10 vuotta sitten vuonna 2012, nainen nimeltä Tammy Smith.

Muilla mantereilla seksuaaliseen vähemmistöön avoimesti kuuluvia parlamentaarikkoja on ollut muun muassa Etelä-Afrikassa, Intiassa, Japanissa, Filippiineillä ja Thaimaassa.

Suomessa kuulemma jotkut pelkäävät nyt, miten seksuaaliseen vähemmistöön kuuluva ja toisen miehen kanssa elävä Suomen presidentti otetaan vastaan vierailuille homofobisiin maihin. Salli Hakalakin kirjoitti Ilta-Sanomien kolumnissaan: ”Oli ilmiö sitten yhdenvertaisuuslakien mukainen tai ei, olen itsekin kuullut monien miettivän ääneen, voiko presidentin homoseksuaalisuus vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten hänet otetaan vastaan vanhoillisissa maissa.”

EU:ssa homofobiaa esiintyy etenkin Puolassa ja Unkarissa jopa valtiovallan toimesta. Puolan parlamentissa on ollut 6 seksuaaliseen vähemmistöön julkisesti kuuluvaa edustajaa, yksi heistä muunsukupuolinen. Unkarin parlamentissa on ollut 3 seksuaaliseen vähemmistöön julkisesti kuuluvaa edustajaa.

Entä sitten islamilaiset arabimaat?

Minun mielestä Pekka Haavisto oli ulkoministerinä liiankin tahdikas ja hillitty niiden suhteen. Hän olisi voinut roolissaan ottaa kantaa näiden maiden seksuaalivähemmistöjen ihmisoikeuksiin ja vieläpä voinut aktivoida EU:ta ottamaan kantaa asiaan.

Luxemburgin pääministerinä 10 vuotta vuosina 2013 -2023 toiminut Xavier Bettel on ollut kohta 10 vuotta avioliitossa miehen kanssa. Kun EU:lla ja arabimailla oli huippukokous vuonna 2019, pääministeri Bettel käytti puheenvuoron, jossa hän haastoi arabijohtajat homojen oikeuksien tukahduttamisesta ja totesi, että hänen avioliittonsa miehen kanssa tuomitsisi hänet kuolemaan joissakin näiden johtajien maissa. Kokouslähteiden mukaan huoneeseen oli laskeutunut jäätävä hiljaisuus.

Bettel twiittasi kokouksen jälkeen ”minulla ei ollut vaihtoehtoa olla sanomatta mitään”. ”Kunnian mies”,  Saksan Eurooppa -ministeri Michael Roth twiittasi tapahtuman jälkeen. Tanskan talousministeri Kristian Jensen twiittasi: ”Suuri arvostus Xavier Bettelille hänen rohkeudestaan puhua EU:n ja arabimaiden kokouksessa avoimesti homojen oikeuksista.”

Homokeskustelun aika politiikassa meni jo. Myös Suomessa. No need to make an issue of it.

 

 

 

 

 

TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu