Itävallan kansleri ja valtiovarainministeri rypevät korruptiotutkinnassa ja maata verrataan Unkariin ja Puolaan

Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz (oikealla) tapasi maan EM-jalkapallojoukkueen viime viikolla Wienissä. (Kuva: Arno Melicharek / liittokanslerinviraston mediakuvapankki)

Euroopan oikeiston ihmepojaksi ylistetty Itävallan 36 -vuotias karismaattinen liittokansleri Sebastian Kurz (ÖVP)  on pitänyt äänestäjiä otteessaan syksyn 2019 vaaleista lähtien, joissa puolue sai huiman 37,5 %:n osuuden äänistä. Viime vuoden keväällä puolueen gallupkannatus nousi peräti 46 %:iin.

Nyt konservatiivisen ÖVP -puolueen eli Itävallan kokoomuksen kannatus on keväästä lähtien liikkunut 33 -34 %:n tietämillä. Luku on alhaisin pariin vuoteen.

Kurzin oma suosio on pudonnut samaa tahtia ellei nopeammin. Niin sanotussa Kanzlerfrage -mielipidemittauksessa hän sai huhtikuussa 2020 taakseen 62 %:a kansasta, viime joulukuussa 53 %:a, maaliskuussa 47 %:a ja toukokuussa 45 %:a. Kanzlerfrage on mielipidemittaus, jossa kysytään ketä kansa äänestäisi, jos voisi valita liittokanslerin suoralla vaalilla.

Korruptioskandaalit tahrasivat päähallituspuolue ÖVP:tä ennennäkemättömällä tavalla tänä keväänä. Puolueen piina jatkuu ja liittokansleri ja valtiovarainministeri roikkuvat löysässä hirressä korruptiotutkimusten jatkuessa.

Kaikki juontaa juurensa vuoden 2019 kevääseen, jolloin oikeistopopulistista FPÖ -puoluetta tuolloin johtanut Itävallan varaliittokansleri Heinz-Christian Strache ja hänen mukanaan koko hallitus kaatuivat niin sanottuun Ibiza -skandaaliin, joka aiheutti myös uudet parlamenttivaalit.

Tuolloin tuli julki salaa kuvattu video, jossa Strachelle houkustuslinnuksi järjestetty ”venäläisen oligarkin tytär” sai Strachelta lupauksen poliittisista palveluksista Itävallassa, mikäli oligarkki rahoittaisi puoluetta.

Samalla videolla Strache kertoi, että ”Novomatic maksaa kaikille”. Hän tarkoitti, että Novomatic jakaa kaikille itävaltalaispuolueille rahaa vastineeksi palveluksista. Novomatic on 43 maassa toimiva kansainvälinen pelikasinoita pyörittävä jättiyhtiö.

Itävallan talousrikosviraston syyttäjä määräsi tämän vuoden helmikuussa kotietsinnän maan valtiovarainministerin Gernot Blümelin (ÖVP) asuntoon. Syyttäjä epäilee, että Blümel sai edellä mainitulta Novomaticilta lahjuksia vuonna 2017, jolloin ÖVP oli hallituspuolue kuten nykyään.

Etsintä tehtiin aamulla 11.2. samanaikaisesti sekä ministerin kotona että Novomaticin toimistossa.

Syyttäjä epäilee valtiovarainministeriä korruptiosta ja lahjonnasta tässä niin sanotussa ”kasinogatessa”. Epäilyn mukaan Novomaticin silloinen toimitusjohtaja pyysi 4 vuotta sitten Blümelin kautta hallituspuolue ÖVP:tä vaikuttamaan Italian hallitukseen asiassa, joka koski yhtiön Italiassa saamia korkeita jälkiveroja. Vastineeksi toimitusjohtaja lupasi taloudellista tukea puolueelle.

Blümel ja ex-toimitusjohtaja ovat kiistäneet asian.

Blümel on ÖVP:n tärkeintä sisäpiiriä ja liittokanslerin lähimpiä miehiä, sillä hän on toiminut myös puoluesihteerinä Kurzin puheenjohtajakaudella.

Ministeri ei muista mitään

Valtiovarainministerin korruptioepäily ja Novomaticin jakamat väitetyt lahjukset liittyvät siis nekin edellä mainittuun Heinz-Christian Strachen korruptiotapaukseen. Sitä selvittää yhä Itävallan parlamentin asettama tutkimusvaliokunta, niin sanottu Ibiza -valiokunta.

Valtiovarainministeri Blümel oli tämän parlamentaarisen valiokunnan kuultavana jo viime kesänä, jolloin hän väitti, ettei tiedä kasinogatesta eikä Novomaticista mitään. Tutkimusvaliokunnan jäsen ja liberaalipuolue NEOS:ia edustava 66 -vuotias parlamentaarikko Helmut Brandstätter kommentoi tuolloin tuoreeltaan twitterissä: ”Nuori mies eikä muista mitään. Olen huolissani Itävallan taloudesta.” Blümel on 39 -vuotias.

Valiokunta olisi halunnut Blümelilta tutkittavakseen tämän sähköposteja ja kalenterimerkintöjä vuodelta 2017, jota korruptioepäily koskee. Ministeri vastasi, ettei hänellä ole juuri mitään toimitettavaa, koska hän työskenteli tuohon aikaan (2017) vain kännykällä eikä muista oliko hänellä ylipäätään kannettavaa silloin. Kuitenkin hän oli jakanut Instragramissa itsestään kuvia lentokoneessa ja kokouksissa kannettava tietokone sylissään tai edessään vuonna 2017.

Kuluvan vuoden maaliskuussa Itävallan valtiosääntötuomioistuin (Verfassungsgerichtshof) määräsi Blümelin luovuttamaan parlamentin Ibiza -tutkimusvaliokunnalle sähköpostit ja tiedostot, joita valiokunta halusi Ibiza -skandaalin korruptiotutkintaa varten. Kyse lienee osin samoista sähköposteista ja muista tiedostoista, joita valiokunta oli pyytänyt jo kesällä 2020 ja joita ministeri kielsi olevan edes olemassa.

Itävallan valtionsääntötuomioistuin on elin, jollaista monessa maassa kutsutaan perustuslakituomioistuimeksi (constitutional court). Niiden tehtävinä on tavallisesti valvoa maan perustuslain toteutumista, antaa ratkaisuja lakien perustuslainmukaisuudesta sekä valvoa parlamenttia valtiosäännön noudattamisessa.

Valtiovarainministeri oli siis ensin puolen vuoden ajan kieltäytynyt antamasta pyydettyjä tiedostoja parlamentin tutkimusvaliokunnalle eikä antanut niitä edes valtiosääntötuomioistuimen määräyksen jälkeen maaliskuussa.

Sitten seurasi jotain ennen kuulumatonta Itävallan historiassa.

Kun Blümel oli 3 kuukauden ajan kieltäytynyt noudattamasta valtiosääntötuomioistuimen määräystä, tuomioistuin päätti 5.5. pyytää maan liittopresidentti Alexander Van der Belleniä (vihr) tekemään niin sanotun ”liittovaltion toimeenpanon (Bundesexekution)”, joka tarkoittaa, että presidentti määrää ministeriötä tai valtion virastoa, tässä tapauksessa valtiovarainministeriötä toimimaan eli tässä tapauksessa luovuttamaan tutkintakomitean pyytämät asiakirjat ja tiedot.

Presidentti kertoi medialle, että tämä oli ensimmäinen kerta Itävallan historiassa, kun valtiosääntötuomioistuin joutui pyytämään presidenttiä tekemään tällaisen pakkotoimen ministeriä kohtaan.

Presidentti sai tuomioistuimen päätöksen toimia 6.5. Hänen ei tarvinnut määrätä valtiovarainministeriä antamaan tietoja, sillä valtiosääntötuomioistuimen  pakkotoimipäätöksen jälkeen valtiovarainministeriö luovutti tiedot valiokunnalle. Tosin ehkä kiusan vuoksi 204 erillisenä eränä, jotka kukin sisälsivät 500 kaksipuoleista paperitulostetta eli yhteensä noin 200 000 sivua paperia. Opposition edustajat tutkintavaliokunnassa syyttivät, että ÖVP yrittää tällä hidastaa tutkimuksia, koska valiokunta ei voi tehdä esimerkiksi sanahakuja kuten voisi tehdä, jos ne olisi saatu sähköisessä muodossa.

Lisäksi ministeriö luokitteli samalla jälkikäteisesti kaikki 200 000 sivua salaisiksi asiakirjoiksi. Tämä estää tutkintavaliokuntaa tiedottamasta mitään asiakirjojen sisällöstä. Jopa niihin sisältyvät, jo julkaistut ministeriön lehdistötiedotteet leimattiin salaisiksi.

Jos valtiovarainministeri olisi yhä kieltäytynyt luovuttamasta sähköposteja ja tiedostoja, presidentti olisi joutunut määräämään armeijan kotimaantiedustelun takavarikoimaan ne.

Itävallan valtiovarainministeri Gernot Blümel piti 11.2. tiedotustilaisuuden, koska talousrikospoliisi oli tehnyt kotietsinnän hänen asuntoonsa. Puoli vuotta aiemmin hän oli väittänyt korruptiota tutkivalle parlamentaariselle komitealle 86 kertaa ”ettei muista” eikä mitään dokumentteja ole, koska hän ”ei käytä tietokonetta, vaan työskentelee kännykällä”. (Kuva: Itavallan talousministeriön avoin flickr -kuvapankki)

Sosialidemokraattista oppositiopuolue SPÖ:tä edustava tutkimusvaltiokunnan jäsen Kai Jan Krainer luonnehti perustuslakituomioistuimen puuttumista asiaan ”uraauurtavaksi päätökseksi”. ”Tosiasia, että valtiosääntötuomioistuin joutuu pakottamaan ÖVP-ministerin noudattamaan valtiosääntöä ja valtiosääntötuomioistuimen päätöstä kertoo valitettavasti kaiken siitä, mikä ÖVP:stä on tullut Kurzin aikana”, hän arvosteli.

Oppositio vaati Blümelia eroamaan välittömästi. Kun hän ei eronnut, oppositio esitti hänelle epäluottamuslausetta, mikä kaatui parlamentissa hallituspuolueiden äänin.

Valtiovarainministerin asuntoon tehty kotietsintä poiki heti uusia korruptioepäilyjä, jotka kohdistuivat päähallituspuolue ÖVP:hen.

Wienin syyttäjäviraston tutkijat takavarikoivat 25.2. valtiosääntötuomioistuimen tuomarin Wolfgang Brandstetterin ja oikeusministeriön korkeimman virkamiehen Christian Pilnacekin kännyköitä ja muita mobiililaitteita. Miehiä epäiltiin virkasalaisuuden vuotamisesta eli käytännössä siitä, että olivat varoittaneet tutkintojen kohteina olleita henkilöitä tulevista kotietsinnöistä. Pilnacekia epäiltiin siitä, että hän oli varoittanut valtiovarainministeri Blümelia kotietsinnästä.

Brandstetter on oikeustieteen professori, jonka ÖVP nosti oikeusministeriksi vuonna 2013. Vuonna 2018 Kurzin ja ÖVP:n johtama hallitus nimitti hänet valtiosääntötuomioistuimen jäseneksi. Pilnacek on ollut vuosikymmeniä oikeusministeriön vaikutusvaltaisimpia virkamiehiä ja hänen on väitetty suosineen ja neuvoneen oikeustopuolueita.

Pilnacek pidätettiin virastaan virkarikostutkinnan vuoksi ja virastapidätys jatkuu yhä. Brandstetter ilmoitti jatkavansa valtiosääntötuomioistuimen tuomarina rikostutkinnasta huolimatta.

Oikeusministeriön huippuvirkamies haikaili ”trumppia” lopettamaan korruptiotutkinnat ja toivotti perustuslakituomioistuimen roskalavalle

Tällä viikolla Brandesnetterillekin tuli lähtö. Viime viikon keskiviikkona 2.6. tuli julkisuuteen Pilnacekin ja Brandstetterin välistä viestinvaihtoa keväältä. Tiedot olivat peräisin Pilnacekiltä helmikuussa takavarikoidusta kännykästä.

Oikeusministeriön huippuvirkamies Pilnacek oli keväällä kommentoinut parlamentin Ibiza -valiokunnan tutkimuksia kirjoittaen ”meiltä puuttuu Trump”, millä hän ilmeisesti tarkoitti, että jonkun poliitikon pitäisi laittaa stoppi tutkinnalle.

Miehet vitsailivat viesteissään, miten Kuuba oli ostanut käytettyjä roska-autoja Itävallalta. Pilcanekin mielestä valtiosääntötuomi0istuin voitaisiin lähettää roska-autojen mukana Kuubaan. Hän naureskeli, että kuubalaiset voisivat varmasti pitää hauskaa tuomioistuimen tummaihoisen naisvarapuheenjohtajan Verena Madnerin kanssa ja että korkeimman oikeuden naistuomari ja tunnettu feministi Claudia Kahr olisi hyvä ”roskisnainen”.

Viestien julkistamista seuranneena päivänä Bradstetter ilmoitti eroavansa valtiosääntötuomioistuimesta kesäkuun  lopussa. Kollegojensa painostamana hän kertoi maanantaina, että eroaakin välittömästi.

ÖVP:n taistelu korruptiotutkintoja vastaan jakaa kansaa. Toukokuisessa mielipidemittauksessa 54 %:a itävaltalaisista olivat sitä mieltä, että parlamentaariset tutkimusvaliokunnat ovat tehokas keino paljastaa poliittinen korruptio. 54 %:a kansasta oli sitä mieltä, että valtiovarainministeri Blümelin pitäisi erota kuten oppositio vaatii. 24 %:a ei pitänyt hänen eroaan tarpeellisena.

ÖVP:tä ja Novomaticia koskevat korruptiotutkimukset eivät toistaiseksi ole kohdistuneet suoraan liittokansleri Kurziin. Hän kyllä on arvostellut niitä, muun muassa valtiovarainministerinsä asuntoon tehtyä kotietsintää. Häntä ei ole kuitenkaan henkilökohtaisesti yhdistetty epäilyksiin lahjuksien liikkumisesta puolueen ja kasinofirman välillä.

Kurzia on  syytetty valehtelusta Ibiza -valiokunnan kuulemisessa, mutta tämä asia koskee erästä virkanimitystä eikä itse korruptioskandaalia. Väitettä tutkii talousrikosvirasto.

ÖVP:n hallituskumppani vihreät on pitkälti vaiennut korruptiotutkintakeskustelussa, vaikka puolueella on vahva korruptionvastainen agenda. Vihreät ajavat politiikan ”avoimuuspakettia”, johon sisältyy rikoslain uudistaminen korruption vastustamiseksi, tilintarkastustuomioistuimelle lisää oikeuksia valvoa puolueiden taloutta ja katto vaalirahoitukselle.

Puolueen puheenjohtaja ja liittohallituksen varakansleri Werner Kogler sanoi lauantaina, ettei Kurz voi jatkaa kanslerina, jos saa tuomion. Hän kuitenkin painotti, ettei pelkkä tutkinnan aloittaminen ja syytteeseen asettaminen estä jatkamista kanslerina, vaan oikeuden on annettava tehdä työnsä.

Itävallan vihreä varaliittokansleri Werner Kogler hallituksen koronainfossa 28.5. (Kuva: Dragan Tatic / Itävallan liittokanslerinviraston mediakuvapankki)

Itävallassa on järkytytty kuvasta, jonka julki tulleet yhteiskunnan huipulla toimivien ja ÖVP:hen linkittyvien miesten keskinäiset viestinvaihdot antavat. Ne kertovat, että maata pyörittävät miehet, joiden asenne vallankäyttöön on kyyninen, epädemokraattinen, autoritäärinen ja kaiken lisäksi sovinistinen.

Mielipiteensä ovat sanoneet myös naapurimaa Saksan poliitikot. EU-parlamentin ex-puhemies, Saksan sosialidemokraattien ex-puheenjohtaja ja puolueen ex-liittokansleriehdokas Martin Schulz haukkui lauantaina itävaltalaisessa Profil -lehdessä Kurzin ”yhä vaarallisemmaksi”. Hänen mukaansa Itävalta on nyt EU:n pahin ”ongelmalapsi”, koska liittokansleri hyökkää oikeusvaltiota vastaan.

Schulz sanoi:

”Itävallassa riippumaton oikeuslaitos tutkii hallituksen päämiestä, ja tämä hallituksen päämies hyökkää oikeuslaitosta vastaan ​​syyttäen tätä poliittisesta ajojahdista. Tähän asti tällainen oli mahdollista vain Puolassa tai Unkarissa. Tosiasia, että aiemmin vakaana pidetyllä maalla on nyt hallituksen päämies, joka toimii samalla tavalla kuin Viktor Orbán Unkarissa, on todella huolestuttavaa.”

 

 

 

 

 

+2
TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu