Sammio
Kirjaudu blogeihin

Kabulin turvamiessekoilu osoitti taas, että Vihreistä on tullut Suomen pragmaattisin puolue

Sisäministeriön maahanmuuttoasioiden hallitusneuvos Eero Koskenniemi (oikealla) kävi ojentamassa rahalahjoituksen Afganistanin pakolais- ja kotouttamisministerille tammikuussa 2019. Suomen lähetystön afganistanilaiset turvamiehet suojasivat hänen jokaista askeltaan Kabulissa. 2,5 vuotta myöhemmin Kabulin romahtaessa Koskenniemi esitti Suomen hallitukselle, ettei samoja lähetystön turvamiehiä voida evakuoida Suomeen, koska he eivät olleet työsuhteessa lähetystöön, vaan palvelivat lähetystöä "vain" alihankintana. (Kuva: Suomen Kabulin -lähetystön julkiset facebook-kuvat)

Ulkoministeri Timo Soinia (PS) kuljettava lentokone laskeutuu Kabulin lentokentälle lokakuussa 2016. Ministeri, virkamiehet ja mukana seuraava Ilta-Sanomien toimittaja kömpivät ulos koneesta. Heidät puetaan luotiliiveihin ja ohjataan panssaroituun maasturiin. Seuruetta vastaan tullut Suomen Afganistanin -suurlähettiläs Anne Meskanen kertoo tulijoille, etteivät suomalaiset pääse Kabulissa mihinkään yksin. Turvamies tai kaksi seuraa aina mukana.

”Kukaan ei lähde omin nokkinensa mihinkään. Tai 20 metriä voi kipittää töihin omin jaloin, mutta se on siinä”, lähettiläs havainnollistaa asemapaikkansa turvallisuustilannetta Ilta-Sanomien toimittajalle.

Saavuttaessa lähetystöön Meskanen kertoo, että lähetystön turvallisuudesta vastaavat suomalaisen yksityisen turvayhtiön palkkalistoilla olevat ammattilaiset. Lähetystössä työskentelee parikymmentä paikalta palkattua afgaania turvatehtävissä.

Afgaaniturvamiehet kertovat Suomen ulkoministerille, etteivät uskalla esimerkiksi kotiseuduillaan käydessä kertoa työskentelevänsä Suomelle. Talibaneille he ovat länsimaalaisia palvelevia pettureita, jotka on lupa tappaa.

Viisi vuotta myöhemmin 25. elokuuta 2021  Soinin jututtamat afgaaniturvamiehet istuvat  jumissa kuumassa linja-autossa samaisen Kabulin lentokentän portilla. Autoon on ahtautunut 34 aikuista ja heidän 49 lastaan.

Amerikkalaisjoukot ovat toimittaneet heille bussiin Suomen ulkoministeriön edustajan Jussi Tannerin kirjoittamat laissez-passer – hätämatkustusasiakirjat, jotka ovat viisumin tavoin päteviä. Taleban on ilmoittanut, että kentälle pääsee vain länsimaisella passilla tai viisumilla.

Suomen diplomaattien ja ulkoministereiden turvallisuudesta vuosikausia huolehtineiden afgaaniturvamiesten harmiksi terroristijärjestö Isis-K:n itsemurhapommittaja iskee lentokentän yhdellä portilla. Iskussa kuolee toistasataa ihmistä.

Evakuointeja kentällä tekeviin länsimaihin iskee paniikki. Suomenkin pääesikunta antaa joukoilleen ja diplomaateillemme käskyn lähteä heti kohti kotimaata.

Suomalaiset ovat joutuneet antamaan Talebanille darinkielisen nimilistan bussin matkustajista. Tästä johtuen nämä ovat nyt suuremmassa vaarassa kuin ennen bussiin astumistaan.

Suomalaisten bussioperaatio jää kesken.

Tanner on kuitenkin kentällä luonut nopeasti suhteet amerikkalaisjoukkoihin ja saanut Suomea tuntevalta jenkkieverstiltä ja amerikkalaisilta diplomaateilta lupauksen, että lähetystön turvamiehet autetaan ulos Afganistanista, vaikka suomalaiset joutuvat poistumaan.

Perjantaina 27.8.  Taleban suostuu päästämään Suomen bussissa olleet läpi. He saavat kävellä amerikkalaisten luokse. Tanner saa Suomeen amerikkalaisilta kuvan, jossa 83 bussista pelastettua ihmistä  –  mukana 49 lasta  –  seisovat odottamassa kuljetusta Suomeen.

Oli hiuskarvan varassa, etteivät ministeri Soinin, hänen jälkeensä ministeri Pekka Haaviston (vihr) sekä suurlähettiläs Meskasen ja hänen jälkeensä suurlähettiläiden Hannu Ripatin ja Pekka Kososen henkeä oman henkensä kaupalla suojelleet afgaaniturvamiehet ja heidän 49 lastaan jääneet Kabulin lentokentälle Talibanin armoille.

Afgaaniturvamiehet olivat suojelleet myös Meskasta edeltänyttä Afganistanin -suurlähettilästä Ari Mäkeä, joka Talebanin vallattua Kabulin kertoi Ilta-Sanomissa 21.8., että hänen mukanaan Afganistanissa ”liikkui aina turvamieskaarti”.

Onneksi median ja muiden tahojen painostuksen ansiosta Suomen hallitus perui myöhään illalla 24.8. aiemman päätöksensä sulkea turvamiehet pois Kabulista pelastettavien listalta. Kabulin kentällä ollut Tanner sai viime hetkellä luvan auttaa myös heidät pois maasta.

Jollei valtioneuvosto olisi perunut päätöstään ja tämä 34 aikuisen ja 49 lapsen joukko olisi jäänyt Talebanin armoille Kabulin lentokentän portille, siitä olisivat kantaneet vastuun Haaviston johtama ulkoministeriö sekä sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) ja kansliapäällikkö Kirsi Pimiän (vihr) johtama sisäministeriö.

Ne valmistelivat ja käytännössä tekivät 13.8. byrokraattisen ja kylmän päätöksen sulkea lähetystön afgaaniturvamiehet pelastettavien listalta siksi, ettei heillä  sattunut olemaan muodollista työsuhdetta lähetystöön, vaan he olivat ”vain” lähetystön käyttämän alihankintayrityksen palveluksessa.

Ulkoministeri Timo Soini ja suurlähettiläs Anne Meskanen keskustelivat lokakuussa 2016 Afganistanissa suomalaisten sotilaiden kanssa. Lähetystön afganistalaiset turvamiehet suojasivat Soinin joka askelta. (Kuva: Suomen Kabulin -lähetystön julkiset facebook -kuvat)

Turvamiehet hylätään vääränlaisen työsopimuksen vuoksi

Suomen hallitus teki ensimmäisen päätöksen Kabulista evakuoitavista afganistanilaisista 13.8. Siinä päätettiin, että Suomeen voidaan ottaa henkilöitä, jotka ovat tai ovat olleet Afganistanissa työsuhteessa Suomen valtioon tai jotka ovat tai ovat olleet EU-instituutioiden tai Naton kriisinhallintaoperaation palveluksessa. Määräksi päätettiin yhteensä enintään 130 henkilöä perheenjäsenineen.

Päätöksen oli valmistellut hallitusneuvos Eero Koskenniemi sisäministeriön maahanmuutto-osaston politiikka-yksiköstä. Hän kirjoitti valtioneuvostolle laatimassaan muistiossa:

”Suomen valtiolla on ulkomaalaislain (301/2004) 93 §:ssä tarkoitettu erityinen humanitaarinen peruste ottaa maahan niitä henkilöitä, jotka ovat vaarassa joutua tällaisten kostotoimenpiteiden kohteeksi johtuen työsuhteestaan Suomen valtioon”.

Koskenniemi jatkoi muistiossaan:

”Sisäministeriön johtamassa poikkihallinnollisessa valmistelussa (SM, UM, TEM, PLM, Migri, VM, Supo, Rajavartiolaitos) on päädytty esittämään Suomeen otettavaksi ensimmäisessä vaiheessa henkilöitä, jotka ovat tällä hetkellä tai ovat lähiaikoina (1.1.2021 jälkeen) olleet työsuhteessa (lihavointi Timo Kärkkäinen) Suomen valtioon mukaan lukien näiden samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet ja täysi-ikäiset naimattomat lapset”.

Koskenniemi kirjoitti, että ”mahdollisissa myöhemmissä vaiheissa” tarkastellaan mahdollisuuksia muiden Suomen valtion ryhmien avustamismahdollisuuksia humanitaarisista syistä, muun muassa ”Suomen suurlähetystön turvaurakoitsijoita”.

Valtioneuvoston päätöksessä rajattiin pois Kabulin lähetystön palveluksessa olleet, mutta palkkansa Tahiri Protection Risk Management Consulting –yritykseltä saaneet afganistanilaiset turvamiehet. Julkisuuteen syntyi heti kuva, että byrokraattinen tulkinta työsuhteesta ohitti  ”humanitaariset perusteet”.

Oli groteskia, että nämä samat, pelastettavien listalta työsuhteensa muodon vuoksi pois jätetyt turvamiehet olivat turvanneet kyseisen linjauksen valtioneuvostolle esitelleen hallitusneuvos Koskenniemen omaa elämää, kun hän vieraili Afganistanissa tammikuussa 2019.

Koskenniemi esitteli hallitukselle lisäpäätöksen jo 2 päivän kuluttua, 15.8. Se koski yhteensä 40 afganistanilaisen tuomista Suomeen lisää. Kyse oli henkilöistä, jotka olivat ”pyytäneet” Suomen valtiolta ottamista Suomeen.

Samaan aikaan myös Suomen hylkäämät ja siinä vaiheessa oman onnensa nojaan jättämät  lähetystön turvamiehet alkoivat ”pyytää Suomen valtiolta ottamista Suomeen”.

Vihreä ulkoministeri Pekka Haavisto torjui turvamiesten pyynnöt suoralta kädeltä MTV:n uutisille 17.8.:

”Lähetystölle alihankkijoiden kautta työskennelleitä ei voida sisällyttää evakuoitavien joukkoon. Määrät nousisivat yli viiden sadan. Meillä ei ole mahdollisuutta niin laajaan evakuointiin tässä tilanteessa.”

Turvamiesten kohtalon Suomessa esiin nostanut maassamme asuva afganistanilaismies kommentoi MTV:n uutisille:

”Kun Taleban-joukot tulevat, he eivät varmasti kysy, millainen sopimus heillä on ollut. He ovat hengenvaarassa, sillä sadat ihmiset ovat nähneet heidät suomalaisten seurassa ja tietävät, että he ovat tehneet töitä lähetystölle.”

Helsingin Sanomille Haavisto kommentoi, että  pelastettavien listalla olevilla on ollut suora työsuhde ulkomaan edustustoon. ”Heidän katsottiin olevan välittömässä vaarassa”, Haavisto perusteli.

Humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan suurimpana puhetorvena toimivia Vihreitä edustavan ulkoministerin mielestä lähetystölle työskennelleiden kohtaaman vaaran aste riippui heidän työsuhteensa juridisesta muodosta.

”Kun tulee tällainen tilanne, niin Suomen valtio ei ole auttamassa”

Turvamiesten pelastamista vaatinut mies vuodatti pettymystään Helsingin Sanomille:

”Nämä ihmiset ovat juuri ne, jotka ovat niin vaarassa. Heidän henkensä on todella uhattuna, sillä he ovat tehneet näkyvää työtä. He ovat liikkuneet paikasta toiseen diplomaattien mukana ja vartioineet suurlähettilään ja muiden johtohenkilöiden koteja. Kaikista järkyttävintä tässä on, että he turvaavat suomalaisten diplomaattien ja työntekijöiden hengen Afganistanissa, mutta nyt kun tulee tällainen tilanne, niin Suomen valtio ei ole auttamassa.”

Hän sanoi samojen henkivartijoiden vastanneen myös Haaviston turvallisuudesta tämän vieraillessa Kabulissa viime vuonna.

Helsingin Sanomat haastatteli puhelimitse henkivartijoiden työtä johtanutta päällikköä, joka piileskeli Kabulissa kollegoidensa kanssa:

”Kyse on siitä, että ihmiset tietävät meidät, koska työskentelimme ulkona. Suljimme katuja, avasimme katuja, tarkastimme tarkastuspisteitä. Vartioimme diplomaatteja ja henkilökuntaa, kuljetimme heitä tapaamisiin. Emme halua joutua Talebanin kiduttamiksi tai tappamiksi sen takia, että työskentelimme Suomen suurlähetystössä.”

Kun eduskunta kokoontui 20.8. päättämään suomalaisjoukkojen lähettämisestä Kabuliin, perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén vetosi hallitukseen, jotta turvamiesten turvallisuus taattaisiin samalla tavalla kuin muidenkin Suomen valtiolle työskennelleiden turvallisuus:

”Me olemme jättämässä sinne oman onnensa nojaan suuren joukon ihmisiä, jotka ovat riskeeranneet oman henkensä Suomen turvallisuuden puolesta”.

Myös vihreiden kansanedustaja Satu Hassi arvosteli kovin sanoin puoluetovereidensa Haaviston ja Ohisalon johtamien ministeriöiden evakuointipäätöksiä:

”Tuntuu keinotekoiselta, jos kriteeri on se, onko ollut Suomen palkkalistoilla tai alihankkijan palkkalistoilla. Erityisesti, kun on kyse ihmisistä, jotka ovat turvanneet suomalaisten turvallisuutta. Toivoisin, että katsotaan pykälien tarkoitusta, eikä välttämättä pykälien kirjaimista etsittäisi rajauksia”.

Ulkoministeri Haavisto torjui ministeriaitiosta vaatimukset vedoten ”logistiseen haasteeseen”.

Ohisalon ja Haaviston hermo pettää

Britannian hallitus oli tehnyt alkuun samanlaisen päätöksen kuin Suomen hallitus: maan Kabulin lähetystön turvallisuudesta vastanneet 125 afganistanilaista eivät ole oikeutettuja evakuointiin.  Syynä oli, että he työskentelivät yksityisen GardaWorld-nimisen turvafirman palkkalistoilla, eivät suoraan lähetystön palkkaamina.

Päätös hylätä turvahenkilöstö Kabuliin herätti Britanniassa kovaa arvostelua.

Kritiikin yltyessä brittihallituksen hermo petti 20.8., samana päivänä kun Hassi oli arvostellut tiukasti puolueensa ministereiden linjausta Suomen lähetystön turvamiesten evakuoinnista. Britannian hallitus ilmoitti evakuoivansa lähetystönsä turvamiehet sittenkin.

Suomen hallituksen hermo petti muutaman päivän kuluttua. Valtioneuvosto kokoontui illalla 24.8. päättämään uudelleen turvamiesten evakuoinnista.

Aiemman päätöksen pyörtämisen esitteli hallitukselle hallitusneuvos Koskenniemi, joka vain 10 päivää aiemmin oli muistiossaan esittänyt turvamiesten evakuoimatta jättämistä sillä perusteella, että nämä työskentelivät alihankintasopimuksella.

Nyt Koskenniemi kirjoitti päätösmuistiossaan:

”Päädyttiin esittämään 13.8.2021 ja 15.8.2021 tehtyjen päätösten laajentamista siten, että Suomeen otetaan uutena ryhmänä myös henkilöitä, jotka ovat olleet 13.8.2021 työsuhteessa Suomen Kabulin suurlähetystölle turvallisuuspalveluita tarjonneeseen Tahiri Protection Risk Management Consulting –yritykseen. – – – Näihin henkilöihin kohdistuvan uhka-arvion arvioidaan olevan erityisen suuri johtuen heidän erittäin näkyvästä roolistaan edustuston ja sen diplomaattisen henkilöstön turvallisuuden varmistamisessa.”

Ulkoministeri Haavisto marssi iltamyöhään kello 21 kameroiden eteen kertomaan, että turvamiehet evakuoidaan sittenkin. Hän ja Ohisalo olivat päätyneet siihen, että humanitaariset perusteet ovat sittenkin tärkeämpiä kuin juridinen saivartelu hädässä olevien ihmisten työsuhteen muodosta.

Aiemman päätöksen pyörtämisen oli esitellyt hallitukselle Ohisalo, jolle asian oli puolestaan esitellyt Koskenniemi.

Haavisto perusteli tiedotustilaisuudessaan:

”Näihin turvallisuudesta vastanneisiin henkilöihin kohdistuvan uhkan katsotaan olevan erityisen suuri johtuen heidän roolistaan diplomaattisen henkilöstömme turvallisuuden varmistamisessa”.

Viikkoa aiemmin Haavisto oli ollut sitä mieltä, että vain suorassa työsuhteessa lähetystöön olleet olivat ”välittömässä vaarassa” ja että ”logistiset haasteet” estävät turvamiesten evakuoinnin.

Vihreiden ministerit Maria Ohisalo ja Pekka Haavisto peruivat iltamyöhällä 24.8. aiemman 13.8. tehdyn päätöksen lähetystön turvamiesten pudottamisesta Suomeen haettavien listalta. (Kuvat: Fanni Uusitalo / Valtioneuvoston julkinen Flickr -kuvapankki)

Toimittajien kysymyksiin vastatessaan Haavisto jatkoi sen selittämistä, miksi turvamiehet sittenkin otetaan Suomeen.

”Samaan aikaan on huoli kasvanut näissä yksityisen yrityksen kautta vuokratuissa turvahenkilöissä. Hehän ovat olleet siellä Suomen lippu hihassaan, vaikka ovat olleet yksityisen yrityksen palveluksessa ja myöskin heihin on kohdistunut meidän tietojemme mukaan erilaista uhkailua ja näitä kotitarkastuksia ja tämän tyyppisiä, joten katsomme, että tässä tilanteessa, jos vielä heidän turvallisuuttaan voidaan auttaa ja parantaa, niin sitä yritetään tehdä”.

13.8. turvamiehet eivät siis olleet otettavissa Suomeen humanitaarisin perustein, koska heillä sattui olemaan vääränlainen työsopimus, mutta 24.8. he olivatkin Suomen lippu hihassa työskennelleitä suuressa vaarassa olevia.

Seuraavana päivänä 25.8. sisäministeriön Koskenniemi selitti Helsingin Sanomille, että paikan päältä Afganistanista saadut tiedot muuttivat Suomen arviota Kabulin suurlähetystölle turvallisuuspalveluita tarjonneen yrityksen työntekijöiden turvallisuudesta.

”Kun mietimme aikaisemmassa vaiheessa turvatilannetta, ei ollut samaa käsitystä, että edustuston palveluksessa oleviin henkilöihin kohdistuisi niin konkreettista uhkaa.”

Koskenniemen mukaan aiemmin oli jonkinlaisia arvioita siitä, että turva-alan yrityksen työntekijöihin kohdistuu uhkaa, mutta sittemmin oli käynyt selväksi, että heihin kohdistuu selkeää uhkaa.

”Nämä henkilöt ovat näkyviä edustuston palveluksessa olevia henkilöitä. He ovat esiintyneet edustuston henkilökunnan kanssa ja he ajavat esimerkiksi autolla, jossa on Suomi-tunnukset. He ovat konkreettisesti Suomen edustajina”, Koskenniemi sanoi.

Koskenniemen selitykset olivat ontuvia ja typeriäkin. Vain 10 päivää  aikaisemmin evakuoitavien listaa valtioneuvostolle laatiessaan hän ei muka ollut tajunnut, että turvamiehet olivat olleet näkyviä Suomen konkreettisia edustajia, jotka ajoivat Suomi-autoilla ja joihin siksi kohdistuu nyt selkeä kostouhka.

Aikamoinen herätys todellisuuteen miehelle, joka itse oli vain pari vuotta aiemmin istunut samojen turvamiesten ajamissa panssaroiduissa Suomen lipulla varustetuissa autoissa Kabulin kadulla.

Ulkoministeriölle on ollut aina selkeää, että Suomen lähetystön toiminta ei olisi ollut mahdollista ilman hengenvaarallista työtään tehneitä, alihankinnan kautta palkattuja paikallisia turvamiehiä. Kuvassa ulkoministeriön turvallisuusjohtaja Jussi Aarnio (vasemmalla) tarkastamassa lähetystön turvajärjestelyjä  helmikuussa  2017 Kabulissa suurlähettiläs Anne Meskasen (keskellä) vieraana. (Kuva: Suomen Kabulin lähetystön julkiset facebook -kuvat)

Mikä enää erottaa Vihreät muista puolueista?

Vihreän vaihtoehtoprotestin sopeutuminen suomalaisen puoluejärjestelmän perinteisestä perinteisimpään kaavaan on tullut päätökseensä viimeistään nyt Sanna Marinin hallituksessa.

Puolueen eduskuntaryhmän kesäkokousta seurannut toimittaja Marko Junkkari arvioi todennäköisesti aika osuvasti Vihreiden tilannetta sunnuntain Helsingin Sanomissa.  Hän kirjoitti, ettei itsekritiikki ole tunnetusti vihreiden vahvuus ja että puolueessa taidetaan taktikointi ja politikointi niin sisällä kuin ulkona.

Kuntapolitiikassa vihreät ovat kahmineet poliittisia virkapaikkoja yhtä suurella innolla kuin demarit ja kokoomus  –  Helsingin, Vantaan ja Turun kaltaisissa suurkaupungeissa jo vuosikymmenien ajan.

Kuntapäättäjinä he ovat käytännössä ottaneet työnantajina liki kokoomusmaisen kovan linjan kunnan työntekijöihin nähden. Vihreän liiton perustajiin kuuluva turkulainen politiikan tutkija Rauli Mickelsson arvosteli toissa vuonna julkisessa facebook –profiilissaan, että ”yhteiskunnan eliittiin ryhmittyvillä vihreillä ei ole tajua samaistua pienempipalkkaisiin keittiötyöläisiin, vaikka he esimerkiksi puoluekokouspuheissaan puhuvat sydämeenkäyvästi heikompiosaisista”.

Viime vuoden tammikuussa vihreät rikkoivat viimeisenkin lasikattonsa poliittisissa virkanimityksissä kahmimalla ensimmäisen kansliapäällikön virkansa. Puolueen johtaja, sisäministeri Ohisalo nosti puoluetoverinsa Kirsi Pimiän sisäministeriön kansliapäälliköksi.

Elokapinan kesäkuinen mielenosoitus Mannerheimintiellä osoitti, ettei vihreiden suhde radikaaliin kansalaisaktivismiin ole enää mikään vertaissuhde, vaan vallanpitäjän suhde alamaisiin.

Vihreä ympäristöministeri Krista Mikkonen kävi lähinnä muodon vuoksi rupattelemassa kepeitä nuorten radikaalien kanssa. Keskustelun tuloksena ministeri lupasi viedä Elokapinan avoimen kirjeen hallituksen kokoukseen, muttei sitoutunut konkreettisiin lisätoimenpiteisiin. Varsin radikaalia maailman muuttamista.

Viimeisin Vihreiden puoluepoliittisen sopeutumisen merkki on siis heidän ministereidensä hapuilu humanitaaristen ja byrokraattis-juridisten näkökulmien välillä Kabulin evakuoinneissa.

”Toivoisin, että katsotaan pykälien tarkoitusta, eikä välttämättä pykälien kirjaimista etsittäisi rajauksia”, kansanedustaja  Hassi arvosteli oman puolueensa ministereitä eduskunnan keskustelussa.

Haavisto johti Kabulin kriisiä pääpiirteittäin pätevästi. Mutta turvamiesten  kohtelu tahrasi hänenkin kuvaansa.

Haavisto ja Ohisalo saavat todennäköisesti kiittää evakuointia johtamaan lähetetyn suurlähettiläs Jussi Tannerin taituruutta siitä, etteivät vasta viime hetkellä evakuoidut turvamiehet perheineen jääneet lentokentän portille ja heidän kohtalonsa pyörimään suomalaisessa mediassa.

Toimittaja Junkkari kertoo jutussaan, että vihreillä on kovat piipussa tänään tiistaina ja huomenna keskiviikkona käytävässä budjettiriihessä. Ohisalon mukaan hallituksen pitää tehdä budjettiriihessä päätökset, joiden avulla Suomi on hallitusohjelman linjauksen mukaisesti hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Junkkari kysyi kesäkokouksessa Ohisalolta. mikä on ”päätös”. Riittääkö, että hallitus sopii ryhtyvänsä valmistelemaan jotain ilmastotoimea. Ei kuulemma riitä. Vihreät vaativat, että asioista tehdään nyt ”varsinaiset päätökset”.

Uskokoon ken tahtoo.

+8
TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu

Kommentit (28)

Kommentoi

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kommentoida.
  1. Heikki Aukee
    Heikki Aukee #3485197

    Pekka Haavisto: ”Lähetystölle alihankkijoiden kautta työskennelleitä ei voida sisällyttää evakuoitavien joukkoon. Määrät nousisivat yli viiden sadan. Meillä ei ole mahdollisuutta niin laajaan evakuointiin tässä tilanteessa.”

    Jos kaikkiaan 125 turvamiestä perheineen oli liian paljon pelastettavaksi Suomeen, miten nyt voidaan ottaa heidän lisäkseen 1000 kiintiöpakolaista Suomeen. Ei ymmärrä.

    +8

    Ilmoita asiaton viesti

  2. jpvuorela

    Ikäni demareita äänestäneenä Jussin ja muiden Tannerien ihailijana ymmärrän kirjoittajan motiivin, mutta kysyn silti:

    Mitäs vikaa siinä olisi, että vihreistä olisi tullut Suomen pragmaattisin puolue? Tämähän lupaisi hyvää budjettineuvotteluihin.

    Kabulin evakuoinneissa pärjättiin paremmin kuin aluksi luultiin. Varmasti aina löytyy niitäkin, joiden mielestä Oskar Schindler ja Raoul Wallenberg pelastivat ihan liian harvoja.

    Heikin vertailuun voi todeta, että kiintiöpakolaisissa ei ole kyse tunneista ja minuuteista jollakin sulkeutuvalla lentokentällä.

    +1

    Ilmoita asiaton viesti

    • Heikki Aukee
      Heikki Aukee #3485290
      Vastaus kommenttiin: #3485284

      ” Heikin vertailuun voi todeta, että kiintiöpakolaisissa ei ole kyse tunneista ja minuuteista jollakin sulkeutuvalla lentokentällä. ”

      Minun mielestäni heidät olisi voitu tuoda sieltä pois välittömästi. Selvästikään ei kyse ollut Suomen vastaanottokyvystä, jos nyt ollaan kiintiötä nostamassa.

      Nythän järjesteys meni niin, että ensin heidät oli mahdotonta tuoda Suomeen (logistisista syistä?), mutta myöhemmin olikin mahdollista. Kritiikkini kohdistui Haavistoon, joka asiaa pallotteli ja selitteli miten kuten.

      +4

      Ilmoita asiaton viesti

      • sirpaabdallah
        Sirpa Abdallah #3485336
        Vastaus kommenttiin: #3485290

        Heikki Aukee toteaa ”Nythän järjesteys meni niin, että ensin heidät oli mahdotonta tuoda Suomeen (logistisista syistä?), mutta myöhemmin olikin mahdollista.”

        Juuri samasta syystä itse en millään tavoin voi käsittää sitäkään, että kuitenkin tänne voitiin ottaa pelastettavina Natolle palveluksia tehneitä perheineen (yhteensä kaiketi turvapakan saaneiden määrä melkein 500, kun alun perin piti oleman 170 paikkeilla). Eihän heidän millään ilveellä voi katsoa olleen työsuhteessa Suomeen, koska Suomi ei ole edes Naton jäsenmaa. Kyse taitaa olla heidän kohdallaan jonkin asteisesta taakanjaosta, josta ulkoministeri Haavisto lienee sopinut vai miten mahtaa olla?

        +10

        Ilmoita asiaton viesti

        • pasikarhunen9
          Pasi Karhunen #3485685
          Vastaus kommenttiin: #3485336

          Suomeen evakuoitiin yhteensä 413 henkilöä. Heistä Natolle työskennelleitä on valtioneuvoston päätöksen mukaan enintään 30 perheenjäsenet mukaan luettuina:

          Lisäksi Suomi voi ottaa yhteensä enintään 30 henkilöä Naton RS-kriisinhallintaoperaation palveluksessa ollutta henkilöä näiden samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet ja täysi-ikäiset naimattomat lapset mukaan lukien.

          https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8074ba64

          +1

          Ilmoita asiaton viesti

    • TimoKrkkinen
      Timo Kärkkäinen #3485295 Kirjoittaja
      Vastaus kommenttiin: #3485284

      34 aikuisen ja 49 lapsen jäämisessä lentokentän portille heidän palvelussuhdetietonsa Talibanien taskussa oli katastrofin ainekset. Kuten Jari-Pekka totesit, kyse oli päivistä, tunneista, minuuteista. Juridiselle ja byrokraattiselle saivartelulle Helsingissä ei olisi ollut aikaa. Mielestäni oli epähumanitaarista heti alkuun sulkea näin keskeinen ja suuressa kostotoimien uhassa ollut Suomea palvellut ryhmä pelastamisen ulkopuolelle. Tyhmempikin tajusi sen heti. Sen, että pelastettavien määrä olisi kasvanut 83 ihmiselle jo alussa, ei olisi pitänyt mielestäni olla este heidän nimeämiselleen autettaviksi heti alussa. Jos kaikkia ei kyetä evakuoimaan, niin sitten ei kyetä. Kyllä sinne nytkin jäi ihmisiä, jotka olivat jo alun perin Suomen listalla.

      +1

      Ilmoita asiaton viesti

  3. MattiJuhani

    Kuinka montaa muuta länsimaista vierailevaa virkamiestä ja diplomaattia nämä samat turvamniehet turvasivat muutaman tunnin. Mutta ainoastaan Suomella on velvollisuus elättää nämä heidän loppunikä suomalaisen veronvaksajan velkaeuroilla.

    Suomalaisen veronmaksajan selkä on ihailtavan kestävä!!

    +6

    Ilmoita asiaton viesti

        • jpvuorela
          Vastaus kommenttiin: #3485718

          Tunnen sekä ydinfyysikoita että maahanmuuttajia. Kaikki minun tuntemani ydinfyysikot elävät sataprosenttisesti veronmaksajien rahoilla, kaikki minun tuntemani maahanmuuttajat ovat pienyrittäjiä. Vastustan ydinfyysikkojen tutkimusmäärärahojen leikkauksia.

          +2

          Ilmoita asiaton viesti

        • PiviKopsa
          Päivi Kopsa #3486223
          Vastaus kommenttiin: #3485725

          Kuka kuulee heidän huutonsa!

          Niin on kuin Mika sanoo; nämä asiat koetaan.

          Etsin pikkuspartalaisen tarinaa, oliko tulkki, vai jotain muuta virkaa toimittanut nuori afgaanimies. Joka tapauksessa Taleban sai hänet kiinni.
          – niin lähdettiin ensin spartalaisen kotiin, jossa odottivat suku ja serkut. Ensin katkaistiin kaula pikkusparttalaisen serkuilta tämän silmien edessä, ja sitten oli hänen vuoronsa.

          Tätä ei ole taidettu uutisissa sanoa: amerikkalaisia jäi Afganistaniin arviolta 350, mutta kukaan ei tiedä koko lukua. Kuinka monta Anne Frankkia on Afganistanissa tänään?
          https://youtu.be/2b7Owc1m3Gg?t=37

          0

          Ilmoita asiaton viesti

          • MikaLamminp
            Vastaus kommenttiin: #3486223

            On järkevää pyrkiä dialogiin myös maan uuden hallinnon kanssa siitä, että se kunnioittaisi ihmisoikeuksia ja erityisesti naisten asemassa viime vuosikymmeninä saavutettua edistystä. Sehän ehti jo miltei sille tolalle jolla se oli ennen Neuvostoliiton hyökkäystä 1979. EU-maiden ja Suomen on helpotettava niiden vaarassa olevien ihmisten, joilla on jo kontakteja tänne, tuloa Eurooppaan humanitaaristen viisumien, perheenyhdistämisten, työlupien ja jatkokoulutuspaikkojen kautta. Silloin tuetaan osallisuutta ja Suomessa jo olevien perheiden asemaa sekä vältetään ihmisten joutumista turhaan pakolaisleireille ja vaarallisia pakoreittejä.

            0

            Ilmoita asiaton viesti

            • PiviKopsa
              Päivi Kopsa #3486312
              Vastaus kommenttiin: #3486242

              Ranska ja Saksa koittavat pysymistä jonkin sortin yhteydessä olossa ja silti ei-oikeuttamisen statuksessa Talebiin. Se on kyllä varsinaista taiteilua. Tunnustamista Khalilzahad sanoo näiden hakevan, siinä hän näkee Usankin ainoan vipuvarren Afganistaniin. Tiedä häntä!

              0

              Ilmoita asiaton viesti