Maailman vaativimpaan työhön valittiin liki 80 -vuotias, mutta Suomessa yli 50 -vuotiaita pidetään työkyvyttöminä

Joe Bidenin (78) tähän mennessä julkistetuista ministereistä 53 %:a on yli 60 -vuotiaita. Heistä vanhimpina oikealla ylhäältä alas valtiovarainministeri Janet Yellen (74), maatalousministeri Tom Vilsack (70) ja ympäristöministeri Marcia Fudge (68). (Kuvat: Biden / David Lienemanin ottama Valkoisen talon virallinen muotokuva 2013, Yellen / USA:n keskuspankin virallinen muotokuva 2015, Vilsack / USA:n maatalousministeriön virallinen muotokuva 2009, Fudge / USA:n kongressin virallinen muotokuva)

Maailman todennäköisesti vaativimpaan asiantuntijatyöhön eli Yhdysvaltain presidentin virkaan valittiin juuri Joe Biden, 78 vuotta. Biden on jo julkistanut valtaosan ministereistään. Hänen tulevista 15 ministeristään 8 eli yli puolet on yli 60 -vuotiaita tähänastisten julkistusten mukaan. Biden mukaan lukien 1/5 USA:n tulevasta presidentin kabinetista on yli 70 -vuotiaita.

Valtiovarainministeri Janet Yellen, 74 vuotta. Maatalousministeri Tom Vilsack, 70 vuotta. Ympäristöministeri Marcia Fudge, 68 vuotta. Puolustusministeri Lloyd Austin, 67 vuotta. Terveysministeri Xavier Becerra, 62 vuotta. Sisäisen turvallisuuden ministeri Alejandro Mayorkas, 61 vuotta.  Energiaministeri Jennifer Granholm, 61 vuotta. Sisäministeri Deb Haaland, 60 vuotta.

Samaan aikaan, kun rapakon takana luotetaan iän tuomaan kokemukseen ja uskotaan yli 60 -vuotiaiden työkykyyn, meillä Suomessa jo yli 50 -vuotiaan uskotaan antaneen työelämälle jo kaiken minkä hän voi antaa. Monet merkit kertovat, että meillä yli 50 -vuotias koetaan usein kelpaamattomaksi työmarkkinoille.

Tämä ei koske vain fyysisiä, kovaa kuntoa vaativia töitä. Ihan sama ikärasismi rehottaa henkisen työn puolella. Asiantuntijatöissä ehkä vielä pahemmin.

Ikäsyrjintä asiantuntijatehtäviin rekrytoinnissa on hyvin yleistä ihmisten oman kokemuksen mukaan.

1/2 teollisuuden toimihenkilöeläkeläisistä on työnnetty eläkkeelle ennen aikojaan

Ammattiliitto Pron vuonna 2017 tekemän tutkimuksen mukaan 1/3  63-vuotiaista prolaisista toimihenkilöistä on työttömiä ja peräti 1/2 prolaisista eläkeläisistä on joutunut eläkkeelle vasten tahtoaan.

Prohon kuuluvat toimihenkilöt työskentelevät teollisuuden, rahoitustalan sekä ict -alan asiantuntijoina.

Pron tutkimuksen mukaan 1/5 yli 50 -vuotiaana irtisanotuista yksityisen sektorin toimihenkilöistä jäävät lopullisesti työttömiksi, eivätkä enää koskaan pääse palaamaan työelämään.

Pron tutkimustulosten mukaan yli viisikymppisillä toimihenkilöillä on kuitenkin halu tehdä töitä ja kokemusta.

Pro on tehnyt jäsenilleen myös arvotutkimuksia.

Niistä selviää, että etenkin yli 50-vuotiaat yksityisen sektorin toimihenkilöt ja erityisesti naiset ovat huomattavasti sitoutuneempia työhönsä kuin nuoremmat. Varttuneiden toimihenkilöiden mielestä työ ei saa kärsiä perhe- ja ystävyyssuhteiden vuoksi. Nuoremmat toimihenkilöt taas voivat arvostaa huvittelua työn sijaan vanhempia enemmän.

55 – 60 – vuotiaat ovat rekrytointiloukussa

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n vuonna 2018 teettämän kyselytutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaat kokevat eniten ikäsyrjintää hakiessaan työtä.

Vähiten syrjintää kokevat 25 – 44 –vuotiaat.

Ikäsyrjintä työtä hakiessa alkaa tämän päivän Suomessa jo, kun ihminen täyttää 45 vuotta. Kun suomalaisista keskimäärin 18 %:a on kokenut ikäsyrjintää työnhaussa, 45 – 54 -vuotiailla osuus on 21 %:a.

Todellisessa rekrytointiloukussa ovat 55 – 60 -vuotiaat suomalaiset, joista liki 1/3 (28 %:a) on kokenut ikäsyrjintää hakiessaan töitä.

Yli 60 -vuotiaista 1/4 (23 %:a) on kokenut ikäsyrjintää, kun on hakenut työtä.

Ikäsyrjintä työpaikkojen sisällä eli työllisten kokema erilainen ikäsyrjintä on oma lukunsa. Sen suhteen on hälyttävää ja suorastaan pysäyttävää, että EK:n selvityksen mukaan 90 %:a ikäsyrjintää kokeneista suomalaisista palkansaajista ei ilmoita kokemastaan ikäsyrjinnästä työnantajalle, henkilöstön edustajalle, työterveyshuoltoon tai viranomaiselle.

Yli 60 -vuotiaat ovat ikäryhmistä eniten kokeneet työelämänsä aikana ikään perustuvaa syrjintää työnantajan taholta työpaikan sisällä. Heistä näin kertoo 19 %:a.

Kauppatieteen alan työnantajat luulevat, että 15 vuotta sitten kumottu ikääntyneiden rekrytointia jarruttanut laki on voimassa

Suomen Ekonomit julkaisivat  3 viikkoa sitten jäsen- ja työnantajakyselyn. Kyselyssä 84 %:a  vastaajista oli sitä mieltä, että yli 55-vuotiaisiin kohdistuva syrjintä on ongelma suomalaisessa työelämässä.

1/4 oli kokenut itse ikäsyrjintää ja yhtä moni oli havainnut omassa työyhteisössään muihin kuin itseensä kohdistuvaa syrjintää.

Ekonomien kyselyssä on mielenkiintoista, että 1/3 kauppatieteellisen alan työnantajista luulee yhä, että  viimeinen työnantaja joutuu maksamaan työkyvyttömyys- tai sairauseläkettä, jos työntekijä päätyy työkyvyttömäksi ja he  karttavat siksi ikääntyneiden rekrytointia. Tosiasiassa malli on lopetettu 15 vuotta sitten, mutta se on säilynyt mielikuvissa ja asenteissa.

Vaikka ikäsyrjintä työelämässä näyttää olevan vahvasti suomalainen ilmiö, poliitikkomme puolueeseen katsomatta ovat puhuneet löysiä sen kitkemisestä, mutta eivät ole tehneet juuri mitään.

Edellinen työministeri Timo Harakka (sd) havahtui viime vuonna hetkeksi työmarkkinoillamme rehottavaan yli 50 -vuotiaiden ikäsyrjintään.

Kun hän tuli kesälomaltaan töihin, aamun ensimmäinen puhelu, johon hän vastasi, tuli lähihoitajalta. Lähihoitaja halusi kertoa, ettei häntä haluta ikänsä puolesta palkata mihinkään tehtävään. ”Hän oli 55-vuotias”, 56-vuotias ministeri kertoi tyrmistyneenä.

”Tämä kuulostaa aivan uskomattomalta, kun me kaikki tiedämme hoitoalan työvoimapulan”, ministeri hämmästeli.

Tarmokkaalla demariministerillä oli tarjota nopea keino ikäsyrjinnän kytkemiksi: niin sanottu anonyymi eli nimetön rekrytointi.

”Siltä osin, jos tämä yleisemmin on totta, tähän ongelmaan on aika nopea ratkaisu. Työntekijöitä valitsevien olisi ehdottomasti syytä jättää katsomatta hakijoiden syntymävuosi”, ministeri opasti.

SDP sitoutui anonyymiin rekrytointiin 6 vuotta sitten muttei ole tehnyt mitään

Harakan ohjeen ongelma oli, että hänen omalla puolueellaan SDP:llä oli vuodesta 2014 lähtien takanaan jo 2 puoluekokouspäätöstä, joiden mukaan sosialidemokraattien olisi täytynyt ajaa laaja nimetön rekryointi valtiolle ja kunnille.

Puolue ei ollut kuitenkaan tehnyt asian eteen mitään.

Tiedän asian, koska tein SDP:n vuosien 2014 ja 2016 puoluekokouksille laajaa julkisen sektorin nimetöntä työnhakua koskevat puoluekokousaloitteet.

Koskei Harakan ja häntä pian tarmokkuuden puuskan jälkeen demarityöministerinä seuranneen Tuula Haataisenkaan (sd) aikana oltu viety asiaa eteenpäin, jouduin tekemään saman aloitteen kolmannen kerran tämän vuoden puoluekokoukselle.

Kolmen puoluekokouspäätöksen ja 6 vuoden jälkeen SDP ei ole saanut asiassa toimeksi, vaikka palasi pääministeripuolueeksi. Hallitusohjelmassa on lupaus ”selvityksestä”, muttei mitään ole tapahtunut vieläkään.

1/2 yli 60 – vuotiaista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä

Sama löysäpuheisuus ikäsyrjinnän tuomitsemisessa vaivaa muitakin puolueita. SDP:stä vasemmalle ja oikealle.

Johtavat poliitikkomme laidasta laitaan vaativat toistuvasti, että niin sanotun kestävyysvajeen estämiseksi kansalaisten täytyy nyt pysyä työelämässä 67 – vuotiaiksi.

Hurskastelua, kun Suomessa sallitaan samaan aikaan, että viime vuoden lopussa työttömistä 55–59-vuotiaista 32 %:a oli pitkäaikaistyöttömiä ja 60–64-vuotiaista 50 %:a.

Kaikista vuoden 2019 lopun työttömistä 1/4 (25,2 %) oli pitkäaikaistyöttömiä, joten yli 60 -vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyys on 2 -kertaista siihen nähden.

Kansan poru mielipidemittauksissa eläkeputken poistamisesta ei ollut turhaa.

Vajaa 1/3 kaikista 60–64-vuotiaista työttömistä on korkeakoulutettuja.

Miksi tämän päivän Suomessa heitetään hukkaan tämä valtava määrä koulutusta samaan aikaan, kun ikähaitarin toisessa päässä sormi pystyssä patistetaan nuoria kouluttautumaan mahdollisimman pitkälle?

Viimeksi löysiä puheli kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok), joka lausui Ylen ykkösaamussa lauantaina hallituksen eläkeputkipäätöksestä:

”Hallituksen linjausten lisäksi on huolehdittava siitä, että ikäsyrjinnälle työmarkkinoilla sanotaan yksiselitteisesti ei”.

Sen kun näkisi.

Siihen nähden, mitä puolueet ovat tehneet, yrittäneet tehdä tai ylipäätään pystyvät tekemään yli 50 -vuotiaiden syrjinnälle työelämässä, Orponkin jyrähdys kuulostaa lähinnä vitsiltä,

 

TimoKrkkinen

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu