Oliko hallituksen tarkoitus kohdentaa koronahätäapu verkkoviestintäyrityksille?

Kansanedustaja Tom Packalénin (PS) tekoäly- ja verkkoviestintäyritys on saanut viime vuosina Business Finlandilta 215 000 euroa vuodessa kansainväliseen markkinointiin. Nyt hänen yrityksensä sai kansainväliseen markkinointiin 100 000 euroa tukea, jota valtion oli tarkoitus käyttää erityisesti sellaisten yritysten hätäapuun, joiden liiketoiminta on romahtanut ja loppumassa koronakriisin vuoksi. (Kuva: eduskunnan julkinen kuvapankki kansanedustajista)

Minun mielestäni on outoa, että firma (Utopia Analytics), jonka tuotto tulee lähes täysin verkkoviestinnästä ja joka on saanut 3 edellisenä vuotena Business Finlandin edeltäjältä Tekesiltä yhteensä 644 146 euroa (95 146 € lainatuki v. 2017, 299 500 € suora tuki v. 2018, 250 000 € suora tuki v. 2019) eli 214 715 euroa vuodessa suoraa tukea sekä lainaa  ”kansainvälistymiseen”, saa nyt ihan samaan tarkoitukseen (”kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin”) 100 000 euroa sellaista suoraa tukea, joka on maan hallituksen ilmoittaman tahtotilan mukaan tarkoitettu erityisesti akuutissa kaatumisvaarassa oleville yrityksille, jotka toimivat ns. konventionaalisilla markkinoilla ja uhkaavat kaatua, elleivät pysty tässä kriisissä mukauttamaan ja siirtämään toimintaansa mahdollisimman digitaaliseksi. Kyseinen yritys on 3 viime vuonna saanut valtion suoraa tukea tai lainaa vuosittain summalla, joka oheisessa Ylen uutisessa kerrotun perusteella vastaa yli 1/2 (52 %) yrityksen vuosittaisesta koko liikevaihdosta.

Kyse on aika pienestä työllistäjästä, jonka tuotosta riippuu tässä kriisissä ilmeisesti 20 työntekijän tulo.

Mielestäni ei tarvitse olla mikään yritystoiminnan tai digitalisaation asiantuntija ymmärtääkseen, että tällaisen verkkoviestintäyrityksen (Utopia Analytics) tukeminen juuri tästä hätäapurahasäkistä on nurinkurista.

Kyseessä on firma, joka kuvaa itseään ”tekoälytaloksi, joka keskittyy tekstianalytiikkaan”, joka kertoo, että ”meiltä voi ostaa automaattisen moderointipalvelun” ja jonka tuotto tulee ”moderoinnista koneälyllä”.

Tekoäly on tiettävästi koronavirukselle sekä sen haittavaikutuksille immuuni  —  toisin kuin esimerkiksi pulassa olevien ravintola-alan ja luovien alojen kuten esittävän taiteen ja viihteen yritysten omistajat ja työntekijät.

Eikö tällaiselle verkkoviestintäfirmalle löydy toista rahasäkkiä Business Finlandin varastosta?

Vaikka se rahasäkki, josta tämä yritys sai samaan tarkoitukseen 250 000 euroa juuri viime vuonna.

Firman viestintäjohtaja Janne Huuskonen perustelee, että tuki menee firman kansainväliseen markkinointiin:

”Utopia Analyticsin viestintäjohtaja Janne Huuskonen kertoo Ylelle, että koronan vuoksi yrityksen kansainväliseen myyntiin ja markkinointiin on jouduttu tekemään lyhyessä ajassa isoja muutoksia.”

Eli: yritys sai Tekesiltä ja Business Finlandilta tähän ”kansainväliseen markkinointiin” 95 146 € (lainaa) vuonna 2017,  299 500 € vuonna 2018, 250 000 € vuonna 2019, 100 000 € nyt ja kenties vielä lisää tänä vuonna Business Finlandin jostain toisesta tukirahasta.

Minua hämmentää lähinnä, että Business Finland on saanut hallitukselta valtuudet jakaa rahaa ns. korontatukena 250 miljoonaa. Nyt kuitenkin vaikuttaa julkisuudessa olleiden tiedojen perusteella —  ja Utopia Analyticsin esimerkin valossa  —  että tätä rahaa jaetaan ”kehittämistukena” suurelta osaltaan samoille yrityksille, joille Business Finland on jakanut ja jakaa liki vuosittaista tukea muutoinkin.

Miksi tarvittiin sitten erillinen ”koronatuki” -rahoitushaku nyt, miksei riittänyt jakaa rahaa entiseen tapaan?

Business Finlandin johtaja Reijo Kangas tiedotti tästä nyt jaetusta rahasta seuraavasti kuukausi sitten 20.3.:

”Rahoituspalvelujen kohteena ovat matkailu, matkailun oheispalvelut, luovat ja esittävät alat sekä kaikki toimialat, joiden alihankintaketjujen toimivuuteen koronavirustilanne on vaikuttanut tai vaikuttamassa.”

”Business Finlandille tulleiden hakemusten määrä on ennennäkemättömän suuri, ja kertoo yritysten vakavasta tilanteesta. On hyvä, että hallitus reagoi nopeasti, ja valmisteli mittavan tukipaketin yritysten auttamiseksi”, johtaja Kangas totesi tuolloin.

Näin siis Business Finlandin asiasta vastaava johtaja kuukausi sitten siitä, millaisia yrityksiä rahalla halutaan tukea.

Tätä 150 miljoonan euron suoraa valtion yritystuen jakoa kuvataan valtioneuvoston saman päivän päätöksessä 20.3. seuraavasti:

”Business Finlandin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan valtuuteen ehdotetaan 150 milj. euron lisäystä, joka käytetään koronaviruksesta aiheutuvien tuotantoketjun häiriöiden korjaamiseen, luovien alojen kehittämiseen sekä matkailun ja sen oheistoimintojen tukemiseen.”

Vaikuttaa siltä, että Business Finland oli väärä taho jakamaan hallituksen hätäapua, koska sen antaman tuen ehdot eivät sovellu tähän tarpeeseen, mutta joka on päätöksissään sidottu sääntöihinsä. Kun jakajana on Business Finland, koronahätäavun aidot tarvitsijat näyttävät menevän sekaisin sen normaalisti jakaman yritystuen saajien kanssa.

En tiedä, olisiko jokin muu julkinen organisaatio voinut jakaa rahan, mutta voisi olettaa, että sellainen taho olisi ehkä ollut löydettävissä.

TimoKrkkinen

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu