Politiikassa kaiken viime vuosina kokenut Itävalta sanoi kyllä äärioikeistolle

Itävallan tämänpäiväisten parlamenttivaalien viimeiset äänestyspaikat sulkeutuivat tänään kello 17. Uunituoreen vaaliennusteen mukaan oikeistopopulistinen FPÖ voittaisi selvästi 29 %:n ääniosuudella. Toisena olisi nykyinen liittokansleripuolue, konservatiivinen ÖVP 26 %:n tuloksella. Kolmanneksi tullut sosialidemokraattien SPÖ saisi 20 %:n ääniosuuden ja vaalitappion kärsivä Vihreät 8 %:n. Liberaalipuolueeksi itsensä määrittelevä runsaat 10 vuotta sitten perustettu NEOS menee ennusteiden mukaan Vihreiden ohi ensimmäistä kertaa 9 %:n ääniosuudella. Nykyisen ÖVP:n ja Vihreiden hallituskoalition kannatus oli 51,4 % -yksikköä viime vaaleissa. Nyt niiden yhteiskannatus jäänee 34 %-yksikköön eli itävaltalaiset äänestivät ÖVP:n ja Vihreiden hallituskokeilun kumoon.

Mitä ajattelisit, jos Alexander Stubb olisi vuonna 2014 Kokoomuksen puheenjohtajaksi noustuaan tehnyt muutokset, joilla hän olisi lisännyt puheenjohtajan yksinvaltaa puolueessa, vaihtanut puolueen nimen Uudeksi kokoomukseksi, vaihtanut sen tunnusvärin sinisestä turkoosiksi eivätkä ihmiset olisi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa äänestäneet kokoomuksen, vaan ”Vaaliliitto Alex Stubb – uusi kokoomus” -listaa?

Jos Antti Rinteen johtaman SDP:n puoluetoimisto olisi samoissa vaaleissa tehtaillut nettiin ”Suomalaiset Alex Stubbin puolesta” –fanisivuston, jossa olisi hehkutettu Stubbia, mutta myös viljelty rasismia ja ulkomaalaisvastaisuutta sekä pistetty pystyyn äänestys, pitäisikö Venäjän raja sulkea maahanmuuton estämiseksi?

Jos media olisi julkaissut Juha Sipilän hallituksen aikana videon, jossa hallituksen ulkoministeri Timo Soini ennen vuoden 2015 vaaleja lupaa ibizalaisessa loma-asunnossa venäläisen oligarkin tyttärenä esiintyvälle naiselle järjestää tämän isälle Suomen valtion rakennusurakoita, jos oligarkki rahoittaa Perussuomalaisten vaalikampanjaa?

Jos pääministeri Juha Sipilä olisi joutunut eroamaan vuonna 2017, kun media olisi paljastanut Sipilän ja  hänen lähipiirinsä maksaneen suurelle mediayhtiölle myönteisestä uutisoinnista ja galluptutkimusten manipuloinnista? Ja jos tämän korruptioskandaalin ollessa ylimmillään siihen sotkeentunut Sipilän puoluetoveri ja elinkeinoministeri Mika Lintilä olisi kieltäytynyt luovuttamasta asiakirjoja osana väärinkäytösten tutkintaa, kunnes presidentti Sauli Niinistö olisi ilmoittanut pyytävänsä armeijan virka-apua kotietsintään ministerin työpaikalla ja kotona?

Ja kaikki tämä vain 4 vuodessa. Tänään parlamenttivaaleissaan äänestäneet itävaltalaiset kokivat kaiken tämän 4 vuodessa vuosina 2017 – 2021.

Itävalta oli Suomen kaltainen konsensusmaa, kunnes FPÖ muutti kaiken 25 vuotta sitten

Itävalta on Euroopan maista Pohjoismaiden jälkeen eniten Suomen kaltainen. Pieni, mutta rikas ja edistynyt maa, johon on rakennettu vankka hyvinvointiyhteiskunta pitkälti sosialidemokraattien piirustusten mukaan toisen maailmansodan jälkeen.  Maata hallitsi pitkään sosialidemokraattien ja konservatiivien suuri koalitio, joka on verrannollinen SDP:n ja Keskustan pitkään hallitusyhteistyöhön. Esimerkiksi sosiaalisessa asuntotuotannossa Itävalta on aina ollut jopa Suomen edellä.

Yhdistävä piirre on myös työmarkkinoiden kolmikantayhteistyö hallituksen ja työmarkkinaosapuolien kesken sekä keskitetty tulopolitiikka. Itävallassa sitä on kutsuttu nimellä  Sozialpartnerschaft. Kolmikantayhteistyö alkoi Itävallassa jo 1960 -luvulla kuten Suomessa.

Kunnes oikeistopopulistiseksi muuttunut FPÖ muutti kaiken vuoden 1999 parlamenttivaaleissa. Se menestyi hyvin  ja muodosti hallituksen konservatiivipuolue ÖVP:n kanssa.  Seurauksena 14 EU -maata, Suomi mukaan lukien, julisti Itävallan boikottiin Euroopan unionin perusarvojen rikkomisesta. Syynä olivat FPÖ:n edustajien antamat natseja myötäilevät ja ulkomaalaisvastaiset lausunnot.

Boikotin kävi purkamassa 3 viisaan miehen ryhmä, johon kuului Suomen presidentti Martti Ahtisaari. Boikotti oli tavallisten itävaltalaisten mielestä suuri loukkaus ja trauma. Maan tilaa selvittämään tullut Ahtisaari sai paikalliselta medialta pilkkanimen Der Dicke, Paksukainen.

Boikotin jälkeen maata ovat hallinneet ÖVP ja FPÖ yhteensä 8 vuotta, demarien SPÖ ja ÖVP yhteensä 10 vuotta sekä ÖVP ja Vihreät viimeiset 4 vuotta.

FPÖ:n johtaja Kickl on Jörg Haiderin oppipoika nuoruudestaan lähtien

Kaikkien Euroopan populististen oikeistopuolueiden äiti FPÖ on karistanut ns. Ibiza -skandaalin tuhkat hartioiltaan ja kampanjoi näissä vaaleissa äärioikeistolaiseen tapaansa maahanmuuton sekä ilmastonmuutosteorian vastustamisella. Puolueen puheenjohtaja Herbert Kickl markkinoi itseään ”kansankanslerina”. Hän sanoi puolueen vaalimainoksissa äänestäjille: ”sinä olet pomo, minä väline”. Kickl liittyi puolueeseen aikoinaan karismaattisen ja populistisen maahanmuuttokriitikko Jörg Haiderin ihailijana. Puolue lupaa muuttaa Itävallan maahanmuuton vastaiseksi linnakkeeksi. Kickl muistuttaa Jussi Halla-ahoa (ps) siinä, että häntä pidetään ihmisenä ujona, mutta sosiaalisessa mediassa hän on aina temmeltänyt – näissä vaaleissa Tiktokissa sekä Instagramissa.

Kokoomusta vastaava ÖVP on sekin toipunut aiemman johtajansa ja liittokanslerin Sebastian Kurzin kaatumisesta korruptioskandaaliin vuonna 2021.  Ennen Kurzia puolue oli pitkän sinipunayhteistyön nuuduttama ja sen kannatus oli puoliintunut 10 vuodessa. Eurooppalaisen oikeiston ihmepoika Kurz veti vanhan puolueen 37  %:n kannatukseen, liki sen entisiä ennätyslukemia historiassa. ÖVP:n nykyinen johtaja ja liittokansleri Karl Nehammer pyrki vaalikampanjoinnissaan rakentamaan näistä vaaleista ”kanslerien kaksintaistelua” FPÖ:n Kicklia vastaan tunnuksella ”vakaus kaaoksen sijaan”.

Sosialidemokraattien SPÖ sai viime vaaleissa heikoimman vaalituloksensa sodan jälkeen eikä noussut kanveesista näissä vaaleissa.  Jo viime vaalien tulosta pidettiin katastrofaalisena puolueen sisällä. SPÖ:llä on loistava menneisyys: yli puolet (51 %) Itävallasta äänesti legendaarisen Bruno Kreiskyn johtamaa SPÖ:tä. Nyt niukin naukin 1/5 itävaltalaisista luottaa sosialidemokratiaan.

Vihreät saivat vuonna 2019 kaikkien aikojen parhaan vaalituloksensa. Heidän kannatuksensa mureneminen johtunee hallitusyhteistyöstä ÖVP:n kanssa, jossa puolue on joutunut tekemään kompromisseja.

TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu