Rokotepassimyrsky nousee, vaikka passi aikaistaisi vain aikuisten vapaa-ajan sisätapahtumia

Pääministerin valtiosihteeri Henrik Haapajärvi (sd) esitteli perjantaina 9.4. luonnoksen Suomen exit -suunnitelmaksi. (Kuva: valtioneuvoston julkinen Flickr -kuvapankki)

Suuressa osassa Suomea rokotepassi on turha, osassa rajoituksia se ei hyödytä, mutta teattereita ja liikuntahalleja sillä saattaisi avata. Hallitus julkisti perjantaina luonnoksen Suomen suunnitelmaksi koronarajoitusten asteittaiseksi poistamiseksi eli exit -suunnitelman. Strategian valmistelua on johtanut ja sen esitteli pääministerin poliittisen esikunnan päällikkö ja valtioneuvoston kanslian valtiosihteeri Henrik Haapajärvi (sd). Jo sitä ennen torstaisella eduskunnan kyselytunnilla hallituksen ja kokoomuksen kiistakapulaksi exit -suunnitelmassa nousi, pitääkö Suomessa käyttää rokotepassia välineenä koronarajoitusten  purkamisessa. Kokoomus haluaa Suomen exit -suunnitelmaan samanlaisen rokotepassin käytön kuin Tanskan exit -suunnitelmassa on.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo totesi torstaina hallituksen ja oppositiopuolueiden koronaexit -tapaamisen jälkeen puolueen Facebook -sivuilla:

”Kokoomus haluaisi jokaiselle rokotetulle rokotetodistuksen eli rokotepassin. Se on osoitus siitä, että on rokotuksen saanut ja voisi lähteä kotoa, mennä kirjastoon, mennä seniorikahvilaan tai konsertteihin eli palata pikkuhiljaa normaaliin elämään. Minusta tämä olisi erinomainen tapa. Esimerkki löytyy muun muassa Tanskassa, miten tämä on tehty, ja meillä on työvälinekin olemassa eli tämä rokotetodistus.”

Mikä rokotepassi?

Niissä maissa, joissa rokotepassi tai rokotetodistus on otettu välineeksi koronarajoitusten purkamisessa, sillä tarkoitetaan mobiililaitteeseen ladattavaa todistusta tai sähköistä koodia. Koodi toimii samaan tapaan kuin esimerkiksi junassa tai konsertissa lippukoodi, jonka tarkastaja lukee asiakkaan kännykästä tai tabletista.

Israelissa niin sanottua rokotepassia on käytetty rajoitusten purkamisen välineenä kuukauden verran. Tanska alkaa käyttää sellaista välineenä rajoitusten purkamisessa kuluvan kuun lopussa.

Israelin sovellusta kutsutaan vihreäksi kortiksi (green card). Tanskan sovellusta kutsutaan koronapassiksi (coronapas).

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi torstaina Ylen A-Talkissa, että Suomessa rokotepassi tai rokotetodistus olisi ”puhelimeen saatava QR -koodi, jota olisi helppo käyttää tarpeen vaatiessa”.

QR-koodi on koneellisesti luettava mustavalkoisista neliöistä koostuva graafinen koodi, joka on monelle tuttu kaupoista, katumainoksista ja pääsylipuista.

QR -koodi toimisi Tanskan ja Israelin digitaalisen rokotepassin mallin mukaan siten, että ihminen lataa kännykkäänsä samankaltaisen viranomaisten jakaman sovelluksen kuin koronavilkku ja antaa sovellukselle oikeuden hakea tietojaan kansallisesta terveydenhuollon Kanta -palvelusta. Ihminen antaa siis sovellukselle suostumuksen terveystietojensa käyttöön.

Omakanta on omakanta.fi -osoitteessa toimiva digitaalinen palvelu, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Siellä on jo nyt tietoja ihmisen saamista rokotteista ja hänelle tehdyistä laboratoriotutkimuksista. Ei ole väliä, käyttääkö ihminen julkisia, yksityisiä vai työterveyshuollon terveyspalveluja. Ne kaikki käyttävät Kanta -palveluja.

Jos Kanta -palvelusta löytyy tieto a) ihmisen koronarokotteesta tai b)  joskus aiemmin sairastetusta koronavirusinfektiosta tai c) alle 72 tuntia vanhasta negatiivisesta koronatestistä, mahdollinen tuleva rokotepassisovellus luo kännykän näytölle QR -koodin, joka kertoo, että ihmisellä ei ole koronavirustartuntaa tai hän on immuuni virukselle.

Kun ihminen menee esimerkiksi konserttiin, joka on sallittu vain koronapassin omaaville, lipuntarkastaja skannaa hänen QR -koodinsa kännykän näytöltä rokotepassisovelluksesta ja päästää ihmisen sisään.

Jotta esimerkiksi tietotekniikkaa käyttämättömät vanhukset voivat käyttää rokotepassia, sen on oltava saatavissa viranomaisilta myös paperisena todistuksena.

Passin tiedot poimittaisiin Omakannasta ja tartuntatautirekisteristä

Kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta torstaisessa A-Talk -keskustelussa totesi, rokotepassi on harhaan johtava nimitys sille, millainen tämä todistus esimerkiksi Tanskassa on ja millainen se tulee olemaan Suomessa.

Tervahaudan mukaan rokotepassi olisi sähköinen todistus, joka osoittaa, ettei ihmisellä ole sillä hetkellä koronavirusta tai että hänellä on immuniteetti eli hän ei voi tartuttaa tautia.  Todistuksen voi saada 3:lla perusteella:

A) ihminen on saanut koronarokotteen tai

B) ihminen on todistettavasti sairastanut terveydenhuollossa todetun koronainfektion tai verinäytteestä varta vasten tehty vasta-ainetesti on osoittanut hänellä jo olleen koronavirustartunnan tai

C) ihminen on saanut tuoreen (alle 72 tuntia vanhan) negatiivisen tuloksen korona testissä.

Suomessa rokotustieto tallennetaan ihmisen tietoihin kansalliseen terveystietojärjestelmäämme (omakanta.fi) ja on sieltä  käytettävissä sähköisenä rokotetodistuksena.

Tervahauta arveli A-Talkissa, että ihmisen jo sairastaman koronainfektion todentava tieto olisi poimittavissa tartuntatautirekisteristä, johon jokainen koronatartunta kirjataan.

”Ja kolmas asia vielä, mahdollisesti tartuntatautirekisteristä tieto siitä onko henkilö kenties sairastanut covidin”, Tervahauta visioi.

THL  pitää yllä valtakunnallista tartuntatautirekisteriä tartuntatautilakiin ja -asetukseen perustuen.

Esimerkiksi THL:n  koronatapausten  karttasovelluksen tarvitsemat tiedot poimitaan tartuntatautirekisteristä. Sovellukseen poimitaan tartuntatautirekisteristä muun muassa varmistetutut koronavirustapaukset  sekä tapausmäärät kunnittain ja ikäryhmittäin.

Tartuntatautirekisteriin nämä tiedot kerätään muun muassa siten, että laboratoriot ovat velvollisia ilmoittamaan todetut yleisvaarallisten tautien tapaukset sinne. Covid-19 eli uusi koronavirus lisättiin yleisvaarallisten tartuntatautien luetteloon vuosi sitten. Laboratorion tekemään tartuntatauti-ilmoitukseen kirjataan näytteen antaneen ihmisen tunnistetietona hänen henkilötunnuksensa.

Hallituksen argumentaatio pohjautuu perustuslain ja yhdenvertaisuuslain syrjintäkieltoon

Pääministeri Sanna Marin (sd) torjuu koronapassin käyttämisen rajoitustoimien purkamisen välineenä, koska hänen mielestään kaikkien on voitava käyttää julkisia ja yksityisiä palveluita, kun yhteiskuntaa avataan. Palveluja ei saa kieltää joiltakin sillä perusteella, ettei heillä ole todistusta koronarokotuksesta.

Pääministerin argumentaation mukaan olisi syrjivää, jos osa kansasta (esimerkiksi nuoret) ei pääsisi avattaviin julkisiin tai yksityisiin palveluihin siksi, ettei heillä ole rokotetodistusta

Terveysministeri Kiuru huomautti torstaina A-Talkissa, etteivät ihmiset ole voineet valita saavatko rokotteen vai eivät.

Pääministeri heitti kyselytunnilla pallon takaisin kokoomukselle vaatien puolueelta esitystä siitä, miten se käytännössä toteuttaisi palvelujen avaamisen valikoivasti vain koronapassin omaaville. Hän viittasi mahdollisiin perustuslaillisiin ongelmiin, jotka liittyvät kansalaisten yhdenvertaisuuteen.

Kokoomus vaihtoi argumentaatiotaan 3 kertaa 3:ssa päivässä

Kokoomuksen argumentaatio kulki alun perin niin, että koronarajoituksista pisimpään ja eniten kärsineet eli yli 70 -vuotiaat pääsisivät nyt ensimmäisinä nauttimaan rajoitusten purkamisesta ”museoihin, seniorikahviloihin ja konsertteihin”. Puolue vetoaa siihen, että kun kerran Tanskassa niin miksei myös Suomessa.

Torstaisessa A-Talkissa Orpo otti käyttöön kokoomuksen uuden argumentin:

”Onko se sitten oikein, että kukaan ei pääse teatteriin, kukaan ei voi mennä ravintolaan, ettei voi mennä kirjastoon, ettei näyttelijä pääse tekemään työtään? Minusta se on syrjivää. – – – Minusta tässä tulkinnassa, joka sanoo että syrjii, niin tässä on kyse oikein perinteisestä klassisesta sosialistisesta tulkinnasta. Jossa mieluummin kaikilla on kurjaa kuin että puolella porukasta voisi mennä paremmin tämän rokotepassin ansiosta.”

Kokoomuksen opiskelijaliiton Tuhatkunnan puheenjohtaja Jeremias Nurmela jatkoi puolueen  ”kaikilla on kurjaa” -argumentaatiota perjantaina.

”Kurjuuden yhdenvertaisuus ohjaisi meidät yhteiskuntaan, jossa kukaan tuskin haluaisi elää. Mahdollisimman suuri määrä onnellista ja täyttymyksellistä elämää voidaan taata vapauttamalla rajoituksia mahdollisimman monilta mahdollisimman nopeasti”, puolueen opiskelijajohtaja opastaa.

Myös kansanedustaja Ben Zyskowicz liittyi kokoomuksen ”kaikilla on kurjaa” -kuoroon perjantaina: ”Marinin-Kiurun linja tarkoittaa, että kärsikööt sitten kaikki, kunnes voidaan avata kaikille. Se ajattelu edustaa hyvin perinteistä sosialistista tasa-arvokäsitystä”.

Lauantaina kokoomus vaihtoi ”kärsineet vanhukset päästettävä nauttimaan”  ja ”kaikilla on kurjaa” argumentit vielä ”käytetään tekniikan mahdollisuudet elämän ja turvallisuuden hyväksi” -argumenttiin.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen vastasi pääministerin kysymykseen, miten kokoomus toteuttaisi koronapassin käytännössä. Hän esitti samalla vastakysymyksen: ”Onko hallituksella esittää parempaa tapaa antaa varmuutta touko-heinäkuun liikunta- ja kulttuuritapahtumille ja lisätä vapauksia mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monelle?” Mykkänen jatkoi: ”Jälleen kyse on siitä, uskalletaanko tekniikan mahdollisuuksia käyttää suomalaisten elämän ja turvallisuuden hyväksi vai ei”.

”Emme sulkisi keneltäkään sellaista, minkä hallituksen exit-suunnitelma olisi avaamassa. Sen sijaan tapahtumiin voisi osallistua testin tai rokotuksen osoittamalla jo silloin, kun hallituksen exit-suunnitelman perusteella on epäselvää voiko kukaan osallistua”, ryhmäpuheenjohtaja kirjoitti.

Mykkänen esitti kokoomuksen toteutusmallina, että hallitus selvittää (Tanskan tapaan) ”mitä uusia säädöksiä tarvittaisiin, että palveluita ja tapahtumia voitaisiin avata nyt kerrottua nopeammin antamalla järjestäjille mahdollisuus edellyttää todistusta testistä tai rokotuksesta”. Tämän tueksi Mykkänen esittää testien avaamista ”terveille” ja testaamisen moninkertaistamista Tanskan malliin:

”Terveiden testissä käymisen mahdollistamista tulisi harkita, jos se olisi avain yhteiskunnan avaamiseen mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monelle ja yhdenvertaisuutta kunnioittaen”.

Rokotepassin syrjivyyden suhteen Mykkänen vetoaa Tanskan eettiseen neuvostoon, joka toteaa että eriarvoisuusriskistä huolimatta vaihtoehtoiset tavat saada rokotetodistus turvaavat tasa-arvon.

Rokotepassia vaatii myös Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) toimitusjohtaja Jyri Häkämies (kok), joka kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa kuulleensa tapahtuma-alaa ”ja se viesti on, että rokotepassi voisi olla näiden tapahtumien kannalta tärkeä, jolla mentäisiin eteenpäin”.

”Sillä on iso taloudellinen merkitys”, Häkämies painotti ja jatkoi ”uskon, että kansalaisten hyvin vahva enemmistö ymmärtää ja hyväksyy sen, että vaikka itse ei olisi saanut rokotetta niin ei ole syytä pitää Suomea suljettuna tai tapahtumia pienempinä”.

Perustuslaki voidaan ehkä kiertää Tanskan tapaan antamalla rokottamattomille muita tapoja saada passi

Julkisoikeuden professori Toomas Kotkas Helsingin yliopistosta tyrmäsi tammikuussa rokotepassin käytön oikeutuksena liikkumiseen tai palveluihin, koska se on perustuslain vastaista. Hän korostaa, ettei rokote ole pakollinen, joten ihmisellä on oikeus kieltäytyä siitä. Kieltäytymisen syynä voi olla esimerkiksi uskonto, vakaumus tai terveydentila.

”Jos rokotuksesta kieltäytymisen perusteella rajoitettaisiin liikkumista taikka sosiaalisiin aktiviteetteihin osallistumista, kyse olisi (perustus)lain mukaan (perustuslaissa kielletystä) syrjinnästä”, professori tulkitsi.

Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen oli perjantaina liki päinvastaista mieltä sanoessaan, ettei rokotepassille ei ole kategorista perustuslaillista estettä:

”Perustuslaki ja yhdenvertaisuuslaki sallivat ihmisten asettamisen erilaiseen asemaan, kunhan sille on vain hyväksyttävä peruste ja erottelu on oikeasuhtaista. – – – Hyväksyttäviä tavoitteita voisivat olla esimerkiksi ihmisten terveyden suojelu, liikkumisen mahdollistaminen, elinkeino- ja yritystoiminnan turvaaminen, koska näillä on kiinteä yhteys terveyden suojan, liikkumisvapauden ja elinkeinovapauden perusoikeuksiin.”

Juuri näillä ihmisten terveyden suojelun ja toimenpiteiden oikeasuhtaisuuden perusteilla yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman katsoi runsas viikko sitten, ettei valtioneuvoston hanke rokotteiden kohdentamiseksi alueellisesti ole vastoin perustuslain vaatimusta samassa tilanteessa olevien henkilöiden samanlaisesta kohtelusta.

Tuomas Ojanen asettaa rokotepassin käytön vaatimukseksi, että ihmisillä täytyy rokotetodistuksen sijasta olla vaihtoehtoinen mahdollisuus osoittaa, ettei voi tartuttaa virusta.

”Tärkeä ulottuvuus on se, että onko näillä ei rokotetuilla ihmisillä jotain muuta käytettävissä olevaa vaihtoehtoa, kuten negatiivista koronatestitodistusta, joilla myös heille voidaan tarjota samoja palveluita”.

Tanskassakin käytiin ennen passista päättämistä keskustelua, onko tasa-arvon vastaista, että rokotteen aiemmin saavat pääsevät julkisiin ja yksityisiin palveluihin muita ennen. Tai he, jotka syystä tai toisesta eivät edes voi ottaa rokotetta, pääsevät myöhemmin palveluihin. Tästä syystä Tanskan koronapassiin liitettiin vasta-ainetestit ja tuoreet koronatestit. Tanskassa katsottiin, että rokottamattomat voivat käyttää palveluja tätä kautta eikä eriarvoisuutta synny.

Onko kaikilla yhtäläinen mahdollisuus rokotuspassin mahdollistavaan koronatestiin tai vasta-ainetestiin?

Maallikon päättelyllä esteeksi voi nousta, miten tasa-arvoisesti eri ihmisillä on ”rokotetodistuksen kannalta vaihtoehtoinen mahdollisuus osoittaa, ettei voi tartuttaa virusta”, minkä Ojanen mainitsee edellytykseksi.

Tanskan lähtökohta koronapassin käyttämiseen on hyvin erilainen kuin Suomessa. Maidemme välillä on valtava ero koronatesteissä.

Tanskassa on tähän mennessä tehty 29 miljoonaa koronatestiä. Suomessa on tehty vain 4,1 miljoonaa koronatestiä.

Tanskassa on tehty 5 miljoonaa vasta-ainetestiä, jolla selvitetään, onko ihmisellä ollut koronainfektio joskus aiemmin. Suomessa vasta-ainetestejä on todennäköisesti tehty vain joitakin tuhansia ja julkisella puolella ne on tehty tutkimushankkeissa.

Luvut ovat vertailukelpoisia, koska maidemme väkiluvut ovat lähellä toisiaan (Suomi 5,5 miljoonaa, Tanska 5,8 miljoonaa).

Tanskassa tehdään tällä hetkellä jopa 170 000 koronatestiä ja 100 000 antigeenitestiä päivässä.

Tanskassa voi hyvinkin väittää, että kaikilla on mahdollisuus osoittaa tartuttamattomuutensa muulla tavalla kuin todistuksella rokotuksesta. Käytännössä kaikki halukkaat saavat nopeasti testitodistuksen, jolla voi käyttää rokotepassiin sidottuja palveluja.

Suomessa on toisin. Meillä ei ainakaan THL:n ohjeistuksen mukaan pitäisi päästä koronavirustestiin lainkaan ilman perusteltua terveydellistä syytä (oireet tai todettu altistuminen).

Vasta-ainetestejä ei tehdä käytännössä lainkaan julkisella puolella. THL:n ohjeen mukaan niitä ei pidä tehdä akuutin taudin eikä myöskään yksittäisen henkilön sairastetun COVID-19 -taudin osoittamiseksi. THL suosittaa, että testejä tehtäisiin lähinnä vain serologiseen tutkimuskäyttöön.

Sen sijaan yksityisellä puolella tehdään vasta-ainetestejä. Niihinkin tarvitaan lähete, mutta sen voi saada etävastaanotolla testiä myyvän terveysfirman omalta lääkäriltä. Testin hinta lähetteineen on runsaat 100 euroa.

Vasta-ainetestien hakeminen yksityiseltä puolelta ei ole ollut suosittua, koska sen paremmin  ihmisillä henkilökohtaisesti kuin  yrityksillä työntekijöilleen ei ole ollut käyttöä niille.

Mutta yksityisten vasta-ainetestien kysyntä kasvaa varmasti, jos testi piakkoin mahdollistaa yksilölle esimerkiksi konsertteihin tai urheilutapahtumiin pääsyn ja kun se kesällä mahdollistaa yrityksille työmatkailun EU:ssa – kenties lomamatkatkin.

Silloin voi kysyä, toteutuisiko Suomessa sittenkään todellisesti Ojasen tarkoittama syrjimättömyyden ehto, että kaikilla kansalaisilla on yhtäläinen mahdollisuus saada rokotetodistusta vastaava todistus positiivisesta vasta-ainetestistä tai tuoreesta negatiivisesta koronatestistä päästäkseen esimerkiksi konserttiin, johon pääsee vain rokotepassilla?

Matkustamiseen tulee rokotepassi joka tapauksessa

Suomessa alettiin jo helmikuussa suunnitella omakanta.fi-palveluun tulevaa sähköistä rokotetodistusta, joka saataisiin käyttöön toukokuussa samaan aikaan kuin Tanskassa  ja voisi toimia rokotepassina esimerkiksi matkailussa.

Rokotepassiajatus ja -keskustelu ovat lähtöisin Euroopan unionista. EU:n komissio esitti 17.3., että EU-alueella otettaisiin käyttöön digitaalinen koronatodistus.

EU kutsuu järjestelmää nimellä ”digitaalinen vihreä todistus” (digital green certificate). Se voisi olla käytössä kesäkuussa.

EU:n ”koronapassi” tulee perustumaan Tanskan ja Israelin passien tapaan QR -koodiin.  Se sisältää samanlaista henkilökohtaista terveystietoa kuin kansalliset rokotepassit.

Mitä ovia rokotustodistus avaa Tanskassa ja Israelissa ja mitä se tarkoittaisi Suomessa?

Tanskassa rokotepassi on keskeisin keino avata maa mahdollisimman nopeasti. Samoin Israelissa. Kun Tanska purkaa rajoituksiaan kohta kohdalta, joka paikassa vaaditaan rokotepassi. Tämä tarkoittaa, että rajoitukset puretaan vain kansalaisilta, joilla on esittää rokotepassi. Muille kansalaisille rajoitukset pysyvät voimassa.

On kuitenkin muun muassa rakenteellisia tekijöitä, joiden vuoksi Suomi on eri tilanteessa kuin Tanska ja Israel rajoituksia purettaessa.

Vaikka tartunnat nousivat meillä välillä, Suomen lähtötilanne on koko ajan ollut paljon parempi kuin Tanskassa ja Israelissa. Israel on rokottanut jo 60 %:a väestöstään vähintään kerran ja Suomi vain 20 %:a, mutta Israelin koronatartuntojen ilmaantuvuus laski vasta maaliskuussa tasolle, jolla Suomen ilmaantuvuus on ollut tänä vuonna. Tanskan ilmaantuvuus laski Suomen tasolle vasta helmikuun puolen välin tienoilla.

Koska Suomen koronatilanne on ollut paljon parempi, meillä ei ole edes asetettu monia Tanskan ja Israelin asettamia koronarajoituksia. Suomessa ei tarvitse avata tavarataloja eikä erikoisliikkeitä, koskei niitä ole suljettukaan.

Suurin erottava tekijä on, että Israel ja Tanska ovat tiheään asuttuja ja niissä korontilanne on alueellisesti homogeenisempi kuin Suomessa.

Suomi on harvaan asuttu ja koronan ilmaantuvuus vaihtelee suuresti maan osasta toiseen. Korona tunnetusti leviää eniten siellä, minne ihmiset ovat pakkautuneet. Suomessa vain Uusimaa on yhtä täynnä ihmisiä kuin Tanska. Kaikissa muissa maakunnissa väestötiheys on paljon alle Tanskan.

 

Israelin, Tanskan ja Suomen väestötiheydet sekä Suomen 3 tiheimmin asutun maakunnan väestötiheydet ja 3 väljimmin asutun maakunnan väestötiheydet.

 

Suomen alueelliset erot koronan ilmaantuvuudessa ovat moninkertaiset Tanskaan verrattuna. Kun Tanska avaa yhteiskuntaa koronapassin avulla, lähtötilanne maan eri osissa on paljon lähempänä toisiaan kuin Suomessa. Meillä suuressa osassa maata ei ole mitään tarvetta avata yhteiskuntaa jakamalla ihmiset rokotettuihin ja rokottamattomiin, koska monilla alueilla yhteiskunta on ollut kaikille auki koko ajan.

Tanskassa koronan ilmaantuvuus on tällä hetkellä 121 (tapausta 100 000 asukasta kohden 7 päivän aikana) pääkaupunkia ympäröivässä Hovedstadenin maakunnassa ja 53 – 60 muissa maakunnissa. Suomessa ilmaantuvuus pääkaupunkia ympäröivällä Uudellamaalla on nyt 218 (tapausta 100 000 asukasta kohden 14 päivän aikana) ja 11,9 – 200 muissa maakunnissa.

Tanskassa koronasta eniten ja vähiten kärsivien maakuntien ero viruksen ilmaantuvuudessa on 35 %:a. Suomessa se on 95 %:a.

Kun pääkaupunkiseutua ympäröivä maakunta jätetään pois, Tanskassa koronasta eniten ja vähiten kärsivien maakuntien ero viruksen ilmaantuvuudessa on enimmillään 11 %:a ja Suomessa 92 %;a.

Oppilaitokset – ei olisi merkitystä

Israelissa perusopetus avattiin samanaikaisesti kaikille oppilaille.

Toisen asteen koulujen ja korkeakoulujen avaamisessa puolestaan käytettiin rokotepassia. Niissä lähiopetukseen saivat palata opiskelijat, joilla on  rokotepassi –  israelilaisittain siis vihreä kortti. Jos oppilaitos päästää opiskelijan lähiopetukseen ilman vihreää kortti, se saa sakot. Oppilaitoksella on velvollisuus järjestää etäopetus heille, joilla ei ole vielä vihreää korttia.

Tanskassa rokotepassia ei käytetä oppilaitosten avaamisessa, vaan ne avattiin tiistaina kaikille opiskelijoille kaikilla koulutustasoilla hybridiopiskeluna eli vain osa ryhmistä on kerrallaan lähiopetuksessa.

Suomi: Perusopetuksessa ja toisella asteella palataan lähiopetukseen huhtikuussa. Korkeakouluissa ei palata lähiopetukseen enää kevätlukukaudella. Israeliin verrattuna ero oppilaitosten avaamisessa on ainoastaan,  että Suomessa korkeakoulut pysyvät vielä kiinni, mutta Israelissa ne avattiin rokotepassin omaaville.

Maalaisjärjellä näkee, ettei rokotepassin käytöllä korkeakouluissamme olisi tänä keväänä juuri merkitystä, koska lukuvuotta on jäljellä enää 1,5 kk ja hyvin pieni osa korkeakouluopiskelijoista lienee rokotettu  ennen syksyä, sillä STM arvioi nyt, että heinäkuussa vasta 1/2 aikuisväestöstä on rokotettu.

Museot, kirjastot, tavaratalot ja kauppakeskukset – ei olisi merkitystä

Tanskassa museot, kirjastot, tavaratalot ja kauppakeskukset avataan ensi torstaina. Rokotepassi vaaditaan. Näiden julkisten tilojen ravintolat sen sijaan pysyvät suljettuina kaikilta 21.4. saakka. Sen jälkeen nämä ravintolat avataan heille, joilla on rokotepassi.

Suomi: Suomessa museot ja kirjastot avataan toukokuussa kaikille asiakkaille. Tavarataloja ja kauppakeskuksia ei edes ole suljettu meillä.

Koska Suomessa kaikki ravintolat avataan ravintolasulun päätyttyä 19.4. ja ne saavat olla auki eduskunnan erikseen päättämällä tavalla siitä eteenpäin, Tanskan kaltaisella julkisten tilojen, tavaratalojen tai kauppakeskusten ravintolatilojen avaamisella ensin vain passin omaaville ei ole merkitystä. Suomessa kaikki avataan kerralla kaikille, niin itse tilat kuin niissä olevat ravintolat.

Suomen lähtötilanne rajoituksissa on ylipäätään monelta osin ihan eri kuin rokotepassimaissa Tanskassa ja Israelissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla muun muassa museot on suljettu, mutta suuressa osassa maata ne ovat olleet auki koko ajan tietyin kävijärajoituksin. Nämähän ovat olleet kuntien omia päätöksiä.

Ravintolat – ei olisi merkitystä

Tanskassa kaikki ravintolat ja kahvilat avataan 6.5., mutta niissä vaaditaan rokotepassi.

Israelissa kaikissa ravintoloissa edellytetään rokotepassi, sijaitsivat ne julkisten tilojen yhteydessä tai erillään. Terasseille pääsee ilman passia.

Suomi: Tanskan ja Israelin kaltainen rokotepassin vaatiminen varsinaisten ravintoloiden ja kahviloiden sisätiloissa ei ole tarpeen Suomessa, koska kaikki ravintolat avataan kaikille ensi maanantaina.  Sitä paitsi 6:ssä maakunnassa ne ovat auki jo nyt.

Jos Suomessa haluttaisiin käyttää rokotepassia ”työvälineenä” ravintoloiden ja kahviloiden avaamisessa täsmälleen samalla tavalla kuin Tanskassa ja Israelissa, tämä tarkoittaisi, ettei näitä paikkoja avattaisikaan kaikille maanantaina, vaan valtaosalta väestöä kiellettäisiin siinä yhteydessä pääsy niihin, koska heillä ei ole esittää ”rokotepassia”.

Vaikka ravintoloiden täyssulku päättyy 18.4., eduskunta säätää torstaina niihin muita rajoituksia, jotka astuvat voimaan tuolloin ja jatkuvat kesäkuun loppuun. Keskeisin rajoitus on, että ravintolat saavat olla auki, mutta vain klo 18 saakka.

Jos näiden uusien rajoitusten suhteen haluttaisiin käyttää rokotepassia jollakin tavalla ”työvälineenä” samaan tapaan kuin Tanskassa ja Israelissa, se voisi tarkoittaa, että ravintolat saisivat olla auki esimerkiksi kello 23 saakka, mutta kello 18 jälkeen niissä ei saisi oleskella ilman rokotepassia. Äkkiseltään tuntuisi erikoiselta, että kello 18 osa asiakkaista joutuisi poistumaan ja osa saisi jäädä.

Entä sitten yökerhot ja baarit?

Tähän päätöksentekoon emme saa apua Tanskasta. Tanskan exit -suunnitelmassa on jätetty auki, milloin ja miten avataan ”korkean riskin” toiminnot kuten suljetut yökerhot ja alkoholin myyntikielto kello 22 -05. Suunnitelman mukaan maan hallitus päättää näistä erikseen saatuaan tätä tehtävää varten asetetun asiantuntijaryhmän mietinnön, jonka on määrä valmistua huhtikuun puolivälissä.

Tuskin Suomessakaan yhteiskunnan avautumisen ja yritysten toimintaedellytysten nimissä sallittaisiin baareille ja yökerhoille pidempi aukiolo esimerkiksi kello 02 saakka siten, että kello 23 jälkeen sisällä saisi olla vain koronapassilla.

Vahtimestari tarkastaisi kello 23 asiakkaiden kunnon ja rokotepassit, poistaisi humalaiset ja passittomat ja kääntäisi yökerhojatkoille pyrkivät passittomat ovelta kello 23 jälkeen, mutta toivottaisi jonossa passia vilauttavat tervetulleiksi. Tappelu siitä syntyisi.

Kulttuuri ym. yleisötilaisuudet sisätiloissa – olisi merkitystä

Tanskassa konferenssitilat sekä kulttuurilaitokset kuten teatterit ja elokuvateatterit avataan 6.5., mutta niissä vaaditaan rokotepassi.

Israelissa avattiin suuret tapahtumatilat 6.3., mutta niissä vaaditaan vihreä kortti. Osallistujia voi olla 300 ja 5 %:a heistä voi päästä sisään tuoreella koronatestituloksella vaikkei olisi saanut rokotetta.

Suomi:  Sisällä järjestettävistä yleisötilaisuuksista sallitaan pienemmät kesäkuussa ja suuremmat heinäkuussa. Kaikki pääsevät niihin. Tämä koskenee muun muassa teattereita, elokuvateattereita ja konsertteja.

Kulttuuri- ja opetusministeriön suunnitelman mukaan avaaminen voidaan tehdä asteittain kunkin alueen koronatilanteen mukaan, mutta sen lisäksi valtakunnallisen koronatilanteen täytyy parantua ensin.

Valtakunnallisen koronailmaantuvuuden on painuttava ensin alle 75 tapaukseen 100 000 asukasta kohden 14 vuorokauden tarkastelujaksolla ja sitten alle 50 tapaukseen.

Teattereiden, elokuvateattereiden, konserttien ja muiden sisällä järjestettävien kulttuuritapahtuminen kohdalla rokotepassi voisi  olla käyttökelpoinen väline nopeammalle avaamiselle. Ne voisi avata passin omaaville vaikkapa jo toukokuussa kuten Tanskassa. Tässä kokoomus voi olla oikeassa.

Ryhmäliikunta sisätiloissa – olisi merkitystä

Tanskassa avataan lasten ja nuorten sisäliikuntapaikat 21.4. Niihin ei vaadita rokotepassia. Aikuisten sisäliikuntapaikat avataan 6.5. ja niissä vaaditaan rokotepassi.

Israelissa avattiin sisäliikuntapaikat 19.3. heille, joilla on vihreä kortti.

Suomi: Pienistä sisäliikuntapaikoista on voimassa kesäkuun loppuun saakka aivan tuore tartuntatautilain muutos, jonka nojalla aluehallintovirastot ja kunnat ovat alkaneet sulkea kuntosaleja, kylpylöitä yms. huhtikuussa pariksi viikoksi kerrallaan.

Periaatteessa rokotepassi voisi toimia välineenä pitää nämä paikat auki ainakin osalle asiakkaista.

Pieniä sisäliikuntapaikkoja ei pidetä kuitenkaan samanlaisina korkean riskin tiloina kuten ryhmäharrastuspaikkoja ja niissä on olemassa omat terveysturvallisuuskäytäntönsä joka tapauksessa.  Suomessa on niin suuret alueelliset koronailmaantuvuuserot, että näitä paikkoja saatetaan kesän lähestyessä avata alueellisesti tartuntatilanteen paranemisen perusteella niin paljon, ettei rokotuspasseilla ehtisi olisi suurta merkitystä.

Hallituksen suunnitelmaluonnoksen mukaan lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminta ulkona voi alkaa toukokuussa ja aikuisten ryhmäharrastustoiminta kesäkuussa.

Lasten ja nuorten ryhmäharrastustoiminta sisätiloissa voi alkaa ”aikaisintaan” elokuussa, samoin aikuisten ryhmäharrastustoiminta sisätiloissa.

Päätökset näiden rajoitusten purkamisesta tehdään Suomen hybridistrategian mukaan alueiden oman harkinnan mukaan aluehallintovirastoissa ja kunnissa.

Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande arvostelee hallituksen exit -suunnitelmaa liikunnalle kysyen, miksi rajoitukset estävät harjoittelun ulkona samaan aikaan, kun urheilijat voisivat kokoontua sisällä vapaa-ajalla esimerkiksi ravintolassa. Olympiakomitea aikoo esittää, että nuorten ryhmäliikunta ulkona sallittaisiin 17.4. ja nuorten ryhmäsisäliikunta toukokuun alussa. Aikuisten ryhmäliikunta ulkona sallittaisiin toukokuun alussa ja sisällä heinäkuun alussa.

Esimerkiksi sisätiloissa tapahtuvan ryhmäharrastustoiminnan sallimisessa rokotepassi voisi olla käyttökelpoinen väline nopeammalle avaamiselle, Ne voisi avata passin omaaville vaikkapa jo heinäkuussa. Käytännön toteutus kuitenkin saattaisi olla hankalaa esimerkiksi urheiluseurojen vakiintuneissa joukkueissa.

Samaten aikuisten ryhmäharrastuksia sisällä tuskin voitaisiin sallia jo kesällä sallimatta se samalla lapsille ja nuorille. Vaikka aikuisten ryhmäharrastukset sisällä sallittaisin koronapassin kantajille, lapsien ja nuorten kohdalla ne pitäisi sallia kaikille.

Suuret yleisötapahtumat – kukaan ei tiedä

Toisin kuin Suomessa on välillä uutisoitu, Tanskassa ei ole tehty päätöksiä esimerkiksi festareiden kohtalosta ensi kesänä.

Maan exit -suunnitelmassa ilmoitetaan, että näiden ”korkean riskin tapahtumien” avaamisesta päätetään sen jälkeen, kun hallitus on saanut asiaa varten asetetun asiantuntijatyöryhmän raportin, jonka on määrä valmistua huhtikuun puolivälissä. Exit -suunnitelmassa sanotaan, että suurten kulttuuri- ja urheilutapahtumien sallimiseen vaikuttaa rokotekattavuuden edistyminen ja että pohditaan koronapassin käyttöä niiden avaamisessa.

Tanskassa asiaa pohditaan muun muassa mittakaavariskin kannalta. Passilla voidaan helposti avata esimerkiksi teattereita, mutta suurissa tapahtumissa on riskinsä.

Isoimmat festarit lienevät pois suljettuja aikataulusyistäkin, mutta jos esimerkiksi Roskilden festivaali järjestettäisiin rokotetuille siten, että paikalle päästettäisiin ihmisiä 1/2 normaalimäärästä, se tarkoittaisi 60 000 ihmistä. Kun ensimmäinen rokote antaa ehkä 80 %:n suojan koronaa vastaan ja koronatestien sekä antigeenitestien tuloksissa on omat epävarmuutensa, niin paikalla saattaisi olla tuhansia ihmisiä, joilla ei sittenkään ole suojaa tartuntaa vastaan tai jotka sittenkin saattavat kantaa tautia.

Suomi: Heinäkuussa on mahdollista järjestää ulkona tapahtuvia kokoontumisia ilman henkilörajoituksia.

Tulisiko taas absurdia sääntelyä?

Ministeri Kiuru nosti torstaina Ylen A-Talkissa koronapassin suurimmaksi ongelmaksi, että ”yhdenvertaisuuden näkökulmasta tämä ei ole helppo juttu, me selvitimme tätä oikeusministeriön kanssa ja selvisi, että tähän liittyy vakavia yhdenvertaisuusongelmia”.

Menettelyn perustuslain mukaisuus on ensimmäinen asia. Rokotepassin vaatiminen julkisissa tiloissa voi sittenkin osoittautua perustuslain kieltämäksi syrjinnäksi.

Entä meneekö Suomessa läpi sellainen rajoitusten purku, jossa esimerkiksi aikuiset saavat pelata lentopalloa kaupungin liikuntahallissa, mutta yläasteikäiset eivät?

Rokotepassin sotkeminen nyt jo käytännössä päätettyihin ravintoloiden aukiolo- ja asiakasmäärärajoituksiin taas voisi olla samanlaista absurdien poikkeuksista poikkeamisten säätämistä kuin hallituksen taannoisessa lakiesityksessä ulkonaliikkumiskielloiksi.

Kun perustuslakivaliokunta kaatoi hallituksen liikkumisrajoituslakiesityksen, se perusteli. että ”valittu sääntelyratkaisu johtaa myös osin jopa absurdiksi luonnehdittavaan sääntelyyn”.

Jos rokotepassi otettaisiin avuksi myös Suomessa, edessä saattaisi olla kokoomuksen oma ”liikkumisrajoitusfiasko”. Aina perustuslakivaliokunnan nyrkistä saatavaan tyrmäykseen asti.

 

 

 

 

 

 

+1
TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu