SDP:n hallintopäällikön oudot lähtöpassit
Ei tiedotetta 10 vuotta hyvin palvelleen hallintopäällikön erosta SDP:n verkkosivuilla. Ei uutista puolueen äänenkannattajan Demokraatin verkkolehdessä, vaikka puolueen hallintopäällikkö ja Demokraatin toimitusjohtaja on jättänyt tehtävänsä. Ei mainintaa edes puolueen Facebook- eikä Instagram -profiileissa. Niiden viimeisin päivitys on mainos puoluesihteerin haastattelusta Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä, joka ilmestyi viime lauantaina. Samana päivänä, kun STT paljasti SDP:n hallintopäällikön eronneen.
”Marraskuun Kuukausiliitteessä Mikkel Näkkäläjärvi puhuu elämästä ja polustaan SDP:n puoluesihteeriksi”, tiedottavat sosialidemokraattien some -kanavat.
Ainoa, mikä SDP:n verkkomediassa kertoo hallintopäällikön lähdöstä on, että hänen nimensä ja kuvansa on poistettu puolueen yhteystiedoista jo viikonlopun aikana.
”Arvostan sellaista suhtautumista, että ihmisten asioita pitää hoitaa oikealla vakavuudella”, puoluesihteeri sanoo SDP:n viimeisimmässä somepäivityksessä, jossa mainostetaan hänen haastatteluaan Kuukausiliitteessä.
SDP:n puoluetoimiston pitkäaikaisen tosiasiallisen kakkoshenkilön lähdön yllä leijuu vaikenemisen varjo. Kiusallinen hiljaisuus. Voiko kahden kuukauden ajokiellon aiheuttanut rattijuopumus päättää hyvin hoidetun työsuhteen kerralla ja katkaista pitkän uran puolueen ja sen lähijärjestöjen palveluksessa?
Ville Wallin aloitti uransa SDP:n puoluetoimistossa neljännesvuosisata sitten. Hänestä tuli silloin puolueen opiskelijajärjestö SONK:in pääsihteeri. Sitä seurasi pääsihteerin tehtävä Suomen Ammattiin Opiskelevien liitto SAKKI ry:ssä. Demarien läänitys sekin. Palveltuaan vielä 6 vuotta sosialidemokraattista ay-liikettä Wallin palasi puoluetoimistoon nousten kertaheitolla hallintopäälliköksi vuonna 2013.
Wallin oli innoissaan uudesta vastuusta ja muisteli opiskelijajärjestöajoiltaan silloista puolueen legendaarista hallintopäällikköä Maunu Ihalaista: ”Manu-setä, niin kuin me häntä kutsuimme, oli silloin sellainen upea ihminen, jota kunnioitti. Olen todella ylpeä, että olen vastaavanlaisiin tehtäviin päätynyt itsekin.”
Viimeiset 10 vuotta Wallin on kantanut taloudellista ja hallinnollista vastuuta puolueen puheenjohtajan ja puoluesihteerin rinnalla. Myös vuonna 2015, kun SDP joutui myymään historiallisen puoluetoimistotalon ja sanomaan irti 5 ihmistä vaalitappion ja sitä seuranneen puoluetuen leikkaantumisen vuoksi.
Olisiko henkisesti helppoa sanoa irti tällainen puolueen soturi? Tuskin.
Hallintopäällikön roolinsa myötä Wallin oli myös puolueen äänenkannattajan Demokraatin taustayhtiön Kustannus Oy Demokraatin toimitusjohtaja. En ole varma, mutta luulen, että hän menettää sen paikan hallintopäällikkyyden myötä. Ellei ole jo menettänyt. Sekin olisi erikoista, että Wallin tietystä syystä joutui jättämään puolueen, mutta saisi jäädä Demokraattiin.
On outoa, ettei Demokraatti tähän aamuun mennessä ole uutisoinut sanallakaan oman toimitusjohtajansa lähtöä. Helsingin Sanomien (Sanoman) toimitusjohtajan lähdön lehti kyllä kiirehti uutisoimaan tuoreeltaan eilen.
Wallin jäi kiinni rattijuopumuksesta heinäkuussa. Asian paljasti Ilta-Sanomat viime tiistaina (24.10.). Hallintopäällikkö oli tarttunut rattiin aamupäivällä nautittuaan alkoholia edellisiltana. Hän itse selitti toimittajalle arvioineensa alkoholin palamisen ja ajokuntonsa väärin. Alkoholia oli 0,41 mg/l. Tuomioksi tuli sakot ja 2 kuukauden ajokielto.
Rattijuopumus ei ole pätevä irtisanomisperuste ainakaan vapaa-ajalla sattuneena henkilölle, joka toimii organisaation talous- ja hallintotehtävissä ja jonka töihin ei kuulu autoilu.
Rattijuopumus ei ole aina peruste, vaikka henkilön työnä olisikin ajaminen. AKT voitti vuonna 2012 tapauksen, jossa linja-autonkuljettaja oli syyllistynyt vapaa-ajallaan rattijuopumukseen ja hänet oli tuomittu kolmeksi kuukaudeksi ajokieltoon, minkä vuoksi työnantaja oli purkanut työsopimuksen. Työtuomioistuimen mukaan henkilö oli palvellut kymmenien vuosien ajan moitteetta eikä yksittäinen rattijuopumus vapaa-ajalla ja siitä seurannut ”kohtuullisen lyhyt, kolmen kuukauden pituinen ajokielto” ollut teko, jota voitaisiin pitää niin vakavana työntekijän velvoitteiden rikkomisena, ettei työnantajalta voitaisi kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista.
Wallinin rattijuopumus tapahtui kesällä. En tiedä, kertoiko hän siitä tuoreeltaan silloiselle puoluesihteerille tai puheenjohtajalle.
Nykyinen puoluesihteeri Näkkäläjärvi sanoo kuulleensa rattijuopumuksesta ja tuomiosta vasta äsken Ilta-Sanomien toimittajalta.
Periaatteessa tästä voisi syntyä työnantajalle irtisanomisperuste siitä syystä, että työntekijä on työ- tai vapaa-aikana syyllistynyt sellaiseen rikokseen, jonka vuoksi hänen ja työnantajan välinen luottamussuhde horjuu vakavalla tavalla. En usko, että kohtuullisen lievän rattijuoppouden ja kohtuullisen lievän tuomion kertomatta jättäminen kuitenkaan tässä tapauksessa olisi irtisanomisperuste. Hallintopäällikön työtehtäviin se ei ainakaan liity.
Luottamussuhde voi toki olla työnantajan merkittävä arviointiperuste aatteellisessa järjestössä. Nykyiselle puoluesihteerille luulisi kuitenkin olevan henkisesti kovaa osoittaa lähialaiselle ovea pelkästään siksi, ettei tämä kertonut rikkeestään ja tuomiostaan oma-aloitteisesti. Syyllistyihän Näkkäläjärvi itse samanlaiseen valkoiseen valheeseen silloista puoluetoimistoa, puoluesihteeriä ja puoluejohtoa kohtaan vuonna 2015. ”Asia oli niin vaikea”, hän sanoi silloin.
Koska Wallin erosi eikä häntä erotettu, laillisia irtisanomisperusteita ei ehkä ollutkaan.
Kysymys kiertyy siten luottamukseen: siihen onko puoluesihteerillä ja puolueen muulla johdolla enää luottoa hallintopäällikköön.
Mieleen tulee, että yksi syy saattoi olla imagopeli tai mainehaitan minimointi.
Puoluesihteeriä ovat tähän päivään saakka leimanneet vuosikymmenien takaiset eläinrääkkäys- ja rattijuopumusrikokset. Hallintopäällikön rattijuoppouden vellominen julkisuudessa tuskin on tervetullut hetkenä, jolloin puoluesihteeri on juuri vasta pääsemässä samanlaisesta vellonnasta.
Tosin media ei näytä juuri kiinnostuneen Wallinin rikkeestä.
Saattaa tietysti olla seikkoja, jotka jäävät piiloon. ”Puolueella on omat prosessinsa, joiden mukaan käsittelemme asioita Wallinin kanssa. Emme kommentoi työnantajan ja työntekijän välisiä asioita tarkemmin”, puoluesihteeri sanoi viikko sitten Ilta-Sanomille.
Hallintopäällikön hämärä ero voi jäädä arvoitukseksi.
En usko, että Wallinin tilanne on toivoton. Hän on ollut keskellä SDP:n taloudellisia verkostoja pitkään. Ennen eroamista on ehkä sovittu uudesta työstä muualla jollain aikavälillä.
Sosialidemokraatit usein pitävät huolen omistaan tällaisissakin tapauksissa. Toveria ei jätetä.
Eikös tuo ole sosialistinen tapa ”erottaa” henkilö. Neuvostoliitossa persona non grata henkilöt katosivat myös valokuvista, joihin jäi vain henkilönkokoinen aukko.
Ilmoita asiaton viesti
Eteenpäin Väinö Leskisen viitoittamaa tietä.
Ilmoita asiaton viesti
Ulkopuolisesta näyttää siltä, että vastasit jo omaan kysymykseesi:
”Kysymys kiertyy siten luottamukseen: siihen onko puoluesihteerillä ja puolueen muulla johdolla enää luottoa hallintopäällikköön.
Mieleen tulee, että yksi syy saattoi olla imagopeli tai mainehaitan minimointi.”
Lievää rattijuopumusta ei muuten ole olemassakaan. On vain rattijuopumus ja törkeä rattijuopumus.
Ilmoita asiaton viesti
Ei ole. Lievä viittaakin jutussa mainittuun oikeustapaukseen.
Ilmoita asiaton viesti
0.41 maistit eivät nyt kummoinen rike ole. Kyllä tässä liioitellaan vahvasti demarileirissä.
Näkkäläjärvi taasen on näyttänyt eläinrääkkääjänä eettisen sopimattomuuteensa mihinkään luottamustehtävään. Hänen tunnekylmä käytöksensä osoitti vakavaa luonnehäiriötä, joka kertoo täydellisestä myötätunnon ja integriteetin puuttumisesta.
Ilmoita asiaton viesti
” Promilleja oli 0,41 mg/l ”
Promillet eivät voi olla milligrammoissa. Mikäli on ollut 0,41 mg/l, niin sen voi kertoa noin kahdella, jolloin saa promillemäärän, eli n. 0,8 promillea. Mikäli ollut 0,41 promillea, niin se on alle rangaistavuuden, jolloin pollarikin toivottaa vain hyvää matkaa.
Ilmoita asiaton viesti
0,5 promillen alkoholipitoisuus vastaa n. 0,22 mg alkoholipitoisuutta uloshengitysilmassa.
Poliisi mittaa uloshengitysilman alkoholipitoisuutta. Jos tuo arvo ylittyy niin asiakas viedään verikokeeseen jossa veren alkoholiptoisuus selvitetään.
https://www.minilex.fi/a/rikoslaki-ja-rattijuopumus
Ilmoita asiaton viesti
Viedään verikokeisiin, jos ei kykene puhaltamaan tarkkuuteen tai ei ole saatu kiinni ajosta. Lähtökohtaisesti kuitenkin tarkkuusalkometri -puhallukset.
Ilmoita asiaton viesti
Käsittääkseni ei pidä paikkaansa.
Jos asiakas on esim. syönyt konfekteja joissa on alkoholia ja puhaltaa pian sen jälkeen niin puhallus ei ole luotettava. Tästä tiedän tapauksen.
Noista tarkkuusalkometreistä ym. en tiedä. En ole joutunut tekemisiin.
Hengitysilma ei käsittääkseni anna oikeaa arvoa veren alkoholipitoisuudelle.
Ilmoita asiaton viesti
Aina ensin autoilija puhaltaa seulonta -alkometriin, ja jos rattijuopumus -raja ylittyy, niin ensisijaisesti seuraava vaihe on tarkkuus -alkometri. Tarkkuudessa puhalletaan kaksi n. 8 sekuntia kestävää puhallusta, ja lopputulokseen kone laskee mukaan myös varmuusvähennyksen, eli tarkkuusalkometrin tulos on lopullinen.
Mikäli autoilija ei kykene noihin kahteen puhallukseen ( keuhkosairaus, kova humalatila tai pelkkä vittuilu ), viedään hänet verikokeisiin.
Kolmenkymmenen vuoden aikana ei kohdalle ole osunut yhtään konfektitapausta, mutta samalla proseduurilla niissäkin tapauksissa edettäisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Oikeutenmukaset on oikeutenmukasia.
Ajatelkaas, jos ahtaaja irtisanottaisi moisesta syystä.
Satamat pantaisiin kiinni.
Ilmoita asiaton viesti