Sosialidemokratia murenee syntysijoillaan Saksassa ja Itävallassa

Sosialidemokratialla on Euroopassa ja koko maailmassa 160 vuoden historia. Aate syntyi saksankielisessä Keski-Euroopassa.  Saksan sekä Itävallan sosialidemokraattiset puolueet SPD ja SPÖ ovat sen kantaisiä.

Myös sosialidemokratian suuruus alkoi saksankielisestä Euroopasta. SPD nousi Saksan suurimmaksi puolueeksi jo 1890 -luvulla ja heti 1900 -luvun alussa sen kannatus vaaleissa vakiintui noin kolmannekseen äänestäjistä.

Itävallan SPÖ nousi maan suurimmaksi puolueeksi  maan tasavalta-ajan ensimmäisissä vaaleissa vuonna 1919 saaden 40 %:a äänistä.  Sen kannatus vakiintui yli kolmannekseen väestöstä.

Saksassa sosialidemokratian suuruus on enää haalea muisto.

Kun SPD:tä johti valovoimainen Willy Brandt vuonna 1972, liki joka toinen saksalainen (45,8 %) äänesti sitä. Nyt sosialidemokratiaan luottaa vain runsas 1/10 saksalaisista.

SPD:n kannatus tuoreissa mielipidemittauksissa on noin 15 %:a. Sen kannatus on yli puolittunut (- 19 %) 15 vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on sulanut 8 %:a.

Viimeisin, vuoden 2017 vaalitulos oli SPD:n sodanjälkeisen historian huonoin.

Samaan aikaan, kun Brandtin SPD keräsi lähes puolet äänistä, yli puolet (51 %) Itävallasta äänesti legendaarisen Bruno Kreiskyn johtamaa SPÖ:tä. Nyt niukin naukin 1/5 itävaltalaisista luottaa sosialidemokratiaan.

Bruno Kreiskyn aikana 1970 -luvulla yli puolet Itävallasta äänesti sosialidemokraatteja. Nyt puoluetta tukee enää 1/5 itävaltalaisista. (Kuva: Profil)

SPÖ:n ääniosuus sunnuntain parlamenttivaaleissa oli 21.5 %. Viimeisen 10 vuoden aikana kannatus on laskenut vajaat 8 %:a, mutta 15 vuodessa jo liki 14 %:a.

Kuten Saksassa, Itävallassakin tuorein vaalitulos on maan sosialidemokratian huonoin.

Niin Saksassa kuin Itävallassa sosialidemokratia on nyt voimakkaan ja suositun konservatiivipuolueen, suureksi nousseen oikeistopopulistisen puolueen sekä erittäin voimakkaasti kasvavan vihreän puolueen puristuksissa.

Itävallan sosialidemokraattien puoluesihteeri Thomas Drozda erosi jo tänään ja perusteli sitä sanoin ”eilisen kaltaisella vaalituloksella täytyy olla seurauksia”.

SPÖ:n sisällä on jo tänään – vain päivä vaalien jälkeen – käytetty painavia puheenvuoroja,  joiden mukaan ”katastrofaalisen tuloksen” jälkeen on aika puhua suoraan ja ilman tabuja ”tai ylpeä puolueemme putoaa merkityksettömyyteen” ja ”meillä on valtava uskottavuusongelma, emmekä usko enää itsekään siihen mitä sanomme”. On jopa esitetty puolueen ”perustamista uudelleen” – ehkä samaan tapaan kuin entinen ja tuleva liittokansleri Sebastian Kurz on tehnyt Itävallan konservatiivipuolue ÖVP:lle.

Vaalitulos herättää  kysymyksiä sosialidemokraattien kyvystä puhutella itävaltalaisia. SPÖ:tä johtaa nainen, mutta Kurz ja ÖVP olivat selvästi suositumpia naisten keskuudessa. Puolueen sisällä valitetaan, että sosialidemokraatteja ”tuskin äänestettiin suurten kaupunkien ulkopuolella”.

SPÖ menetti näissä vaaleissa yli 400 000 ääntä.

Itävallan vihreät yli 3-kertaistivat kannatuksensa. Tuoreen arvion mukaan 1/3 heidän äänestäjistään oli äänestänyt sosialidemokraatteja edellisvaaleissa. Näissä vaaleissa nimenomaan vihreät rökittivat SPÖ:tä, mutta se menetti äänestäjiä myös ÖVP:lle ja nukkuvien puolueelle.

SPÖ sai vain vähän skandaaleihin kaatuneen oikeistopopulistisen FPÖ:n äänistä. FPÖ on tähän asti kasvanut SPÖ:n kustannuksella, mutta FPÖ:n romahdus ei nyt hyödyttänytkään SPÖ:tä.

Arvio Itävallan sosialidemokraattien muille puolueille menettämistä äänistä. (Kuva: Kurier)

Tuoreen arvion mukaan vain eläkeläisten ja julkisen sektorin työntekijöiden äänissä Itävallan sosialidemokraatit kykenivät nousemaan noin 30 prosenttiin eli tasolle, jolla he olivat aiemmin Itävallan suurimpana puolueena. Alle 30-vuotiaista alle 1/5 äänesti sosialidemokraatteja.

Itävaltalaisen ATV -televisiokanavan käyttämän  vaalianalyytikon (Peter Hajek) tekemän kyselytutkimuksen mukaan 1/2 SPÖ:n äänestäjistä äänesti puoluetta näissä vaaleissa, koska ovat tottuneet äänestämään sitä tai painottavat sosiaalipolitiikkaa. Vain runsas 10 %:a äänesti SPÖ:tä sen poliittisen ohjelman ansiosta.

Itävallan vihreillä tilanne on päinvastainen. 60 %:a sen äänestäjistä valitsi puolueen tämän ympäristö- ja ilmastopolittisen agendan vuoksi. Vain 6 %:a vihreitä äänestäneistä painotti sosiaalipolitiikkaa, joka oli sosialidemokraattien äänestäjille tärkein politiikkalohko.

Itävallan johtava uutistoimisto APA julkaisi niin ikään Peter Hajekin tuottamia tuoreita tutkimustuloksia, jonka mukaan sosialidemokraatit ovat nyt menettäneet suurimman työntekijäpuolueen aseman populistipuolue FPÖ:lle (FPÖ 33 %, SPÖ 25 %) ja suurimman toimihenkilöpuolueen aseman ÖVP:lle (ÖVP 30 %, SPÖ 22 %). Jopa julkisen sektorin palkollisten keskuudessa ÖVP on nyt suurempi kuin SPÖ (ÖVP 32 %, SPÖ 28 %).

Näissä vaaleissa myös eläkeläiset valitsivat ÖVP:n selkeästi useammin kuin SPÖ:n (ÖVP 49 %, SPÖ 27 %).

Puolueiden kannatusosuuksia eri väestöryhmissä Itävallan vaaleissa 2019. (lahde: APA).

Itävallan sosialidemokraattien kannatusta eri väestöryhmissä voi verrata Suomen SDP:n kannatuksen muodostumiseen vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Työntekijöiden keskuudessa molemmat ovat yhtä suosittuja (SPÖ 25 %, SDP 26 %, Suomessa suurin PS 38 %). Toimihenkilöiden keskuudessa SDP on pienempi kuin SPÖ (SDP 20 %, SPÖ 26 %).

TimoKrkkinen

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu