Hallitus pohtii tänään koronaexit -strategiaa – saisiko olla Britannian, Islannin, Israelin vai Tanskan malli?

Pääministeri Sanna Marin kertoi Ylen pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina 28.3., että Suomen exit -suunnitelma koronakriisistä on hallituksen käsittelyssä tällä viikolla ja esitellään pääsiäisen jälkeen. Kuvassa Marin valtioneuvoston koronatiedotustilaisuudessa viime torstaina. (Kuva: valtioneuvoston julkinen Flickr -mediakuvapankki)

Helsingin Sanomien tiedon mukaan hallitus neuvottelee tänään kello 13.30 alkaen niin sanotusta exit-strategiasta. Pääministeri Sanna Marinilta kysyttiin sunnuntain Ylen pääministerin haastattelutunnilla, onko Suomella joidenkin muiden maiden kaltainen exit plan eli suunnitelma yhteiskunnan avautumisesta koronarajoitusten jälkeen. Marin vastasi: ”Hallitus tulee ensi viikolla tätä asiaa käsittelemään”. Suomen koronaexit -strategiaa on valmisteltu valtioneuvoston kansliassa ja sosiaali- ja terveysministeriössä ja se on ollut jo ministeriöiden kansliapäällikköjen käsittelyssä.  Hallituksen on määrä neuvotella ja mahdollisesti myös päättää strategiasta pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Voi olla, että virkamiesten pääsiäislomien takia esitys ei ole valmis vielä ensi keskiviikkona kuten on tarkoitus. Strategiasta on tarkoitus keskustella myös opposition kanssa ensi viikon lopulla.

Vaikka koronavirustartunnat kasvavat tällä hetkellä Suomessa nopeasti, on luvassa paremmat näkymät toukokuun alussa. Siihen on vain runsas kuukausi.

Elokuun alussa Suomessa on takana kevään kuukausia kestänyt ravintoloiden ja julkisten tilojen sulku suuressa osassa maata.  Pääkaupunkiseudulla  ja Turussa on ollut vähintään kuukauden täyssulku. Elokuun alussa koko väestö on saanut ensimmäisen rokotteen viimeistään kuukautta aikaisemmin siten, että se on muodostanut jo suojan tartunnalle. Kirjoitin tästä blogissani jo 8.3. 

Käytännössä yhteiskuntamme pitäisi siis olla valmis palaamaan täysin normaaliin elämään jo elokuun alussa. Tämä on vain 4 kuukauden päässä.

Kun juuri nyt edessämme ovat vielä kovat rajoitustoimet, kansalla on oikeus tietää, milloin ja missä järjestyksessä valtio alkaa purkaa rajoituksia eli mikä on Suomen exit -strategia eli suunnitelma yhteiskunnan paluuksi normaaliin elämään koronapandemian jälkeen.

Maat, joissa pandemia on jo selätetty tai jossa rokottaminen on saatu hyvään vauhtiin, ovat jo toteuttaneet exit -suunnitelmia. Esimerkkeinä ovat Islanti, Israel, Britannia ja Tanska. Niiltä on Suomelle tarjolla 4 exit -strategiaa:

A) 1 + 1,5 eli nopea aloitus (1 kk) ja nopea toteutus (1,5  kk) + data not dates +  liikennevalomalli + rokotuspassi Tanska

B) 1+3 eli nopea aloitus (1 kk) ja hidas toteutus (3 kk), Islanti

C) 2+1 eli hidas aloitus (2 kk) ja nopea toteutus (1 kk) +  liikennevalomalli + rokotuspassi Israel

D) 2+4 eli hidas aloitus (2 kk) ja hidas toteutus (4 kk) + data not dates, Iso-Britannia

Tanskan exit -strategiaa voi kutsua nopean aloituksen ja nopean toteutuksen exit -strategiaksi. Siinä ei lähdetä odottamaan tartuntojen voimakasta laskua, vaan luotetaan siihen, että onnistunut koronarokotuskampanja hidastaa pandemiaa niin paljon, että rajoituksia voidaan purkaa. Tämä tarkoittaa, että rajoitusten purkaminen voidaan aloittaa nopeasti, jos ja kun rokottaminen etenee nopeasti.

Samalla perusteella varsinainen rajoitusten purkaminen tehdään nopeasti sitä mukaa, kun rokottaminen edistyy.

Tanska haluaa nopeuttaa exitiään lisäksi sitomalla osan rajoituksista siihen onko ihmisellä rokotuspassi. Tällöin rajoitus ei koskisi enää passin omaavia. Rokotuspassin saa, kun on rokotettu, saanut tartunnan aiemmin tai antanut negatiivisen testituloksen enintään 72 tuntia aiemmin.

Koska Tanskan mallissa painotus on rokotteilla eikä tartuntamäärien kehityksellä sinänsä, siihen sisältyy voimakas data not dates (tieto eivätkä päivämäärät) -periaate. Rajoituksen nopealla purkamisella otetaan riski, mutta vastapainona hallitus on koko ajan valmis perumaan rajoitusten purkamisia nopeasti, mikäli pandemiatilanne pahenee uudelleen.

Tanskan malliin sisältyy samanlainen alue- tai kuntakohtainen liikennevalomalli kuin Israelin exitissä jo toteutuu: jos kunnan pandemiatilanne on hyvä, rajoitusten purkamiselle näytetään jatkuvaa vihreää valoa, mutta jos kunnan pandemiatilanne on huono tai huononee, lyödään päälle punainen valo. Tanskassa tilannetta tarkastellaan alueittain, mutta tarvittaessa myös kuntatasolla.

Islannin exit -strategiaa voi kutsua nopean aloituksen ja hitaan toteutuksen exit -strategiaksi. Siinä rajoituksia aletaan purkaa varsin pian sen jälkeen, kun tartunnat näyttävät kääntyneen selkeään laskuun. Ensimmäiset rajoitukset puretaan jo viikkojen päästä, mutta loput rajoitukset puretaan pitkällä aikavälillä siten, että viimeisimmät poistuvat vasta 3 kuukauden päästä.

Israelin mallia voi kutsua hitaan aloituksen ja nopean toteutuksen exit -strategiaksi. Siinä tartuntojen annetaan laskea voimakkaasti pari kuukautta ennen kuin rajoituksia ryhdytään purkamaan. Sitten rajoitukset puretaan kerralla hyvin pitkälle, mutta oppilaitoksia koskevien rajoitusten purkaminen porrastetaan alueittain paikallisen koronatilanteen mukaan.

Israelissa on käytössä liikennevalomalli ainakin oppilaitosrajoitusten suhteen: kunnat jaetaan vihreisiin, keltaisiin, oransseihin ja punaisiin kuntiin. Vihreissä kunnissa pandemiatilanne on hyvä ja rajoitusten purkamisessa ajetaan täydellä vauhdilla. Keltaisissa ja oransseissa kunnissa jarrutellaan ja punaisissa kunnissa saatetaan käytännössä pitää rajoitukset voimassa.

Tanskan tavoin Israel nopeuttaa exitiä sillä, että rajoituksia puretaan ”etuajassa” heiltä, joilla on rokotuspassi, jota maassa kutsutaan vihreäksi kortiksi.

Ison-Britannian exit plan -mallia voi kutsua hitaan aloituksen ja hitaan toteutuksen exit -strategiaksi. Siinä tartuntojen määrän annetaan laskea pari kuukautta ennen kuin rajoituksia ryhdytään purkamaan. Sen jälkeen rajoitukset puretaan varovaisesti usean kuukauden aikana. Niitä kuitenkin varaudutaan purkamaan nopeammin, mikäli tartunnat laskevat hyvin alas.

Tätä voi sanoa samanlaiseksi data not dates -periaatteeksi kuin Tanskassa, mutta päinvastoin. Kun Tanskassa puretaan nopeasti ja varaudutaan ottamaan taka-askelia mikäli pandemia pahenee, Britanniassa päinvastoin pyritään välttämään taka-askelia ja nopeutetaan tahtia vain, jos pandemia helpottaa selkeästi.

Käytännössä kuitenkin kaikissa maissa toimitaan tilanteen mukaan ikään kuin data not dates -periaatteella kuten Islannin esimerkki jo kertoo.

Vertailun vuoksi: rapakon takana USA:ssa ei ole vielä nähty suurta koko liittovaltion kattavaa koronarajoitusten poistamista, vaikka maan rokotusvauhti on kova. Presidentti Joe Biden on vedonnut osavaltioihin, ettei rajoituksia pureta liian aikaisin. USA:n exit -rintaman kärjessä kulkevat Florida ja Teksas, joissa eletään tällä hetkellä käytännössä koronarajoituksista vapaata elämää. Vaikka Florida ja Teksas ovat innokkaimpia rajoitusten purkajia, ne kuuluvat liittovaltion hitaimpiin rokottajiin.

Mikäli Suomessa noudatetaan Islannin, Israelin, Britannian ja Tanskan mallia ja tartuntamäärämme lähtevät nyt laskuun, voimme alkaa purkaa rajoituksia parin kuukauden laskun jälkeen toukokuun lopulla, jolloin muun muassa mahdollisen pääkaupunkiseudun ja Turun liikkumiskiellon on määrä loppua.

Purkaminen tapahtuisi todennäköisesti toukokuun ja kesäkuun aikana ja olisi saatettu pitkälti loppuun heinäkuussa, jolloin koko aikuisväestö on rokotettu vähintään kertaalleen. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi oppilaitokset voisivat aloittaa elokuussa täysin normaalin opetuksen.

Mikäli Suomessa noudatettaisiin Tanskan mallia, rajoituksia voitaisiin alkaa purkaa ehkä jo toukokuun puolivälissä, jolloin kaikki yli 50 -vuotiaat on voitu hyvinkin ehtiä rokottaa ja esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Turun mahdolliset liikuntarajoitukset päättyisivät. Tanskan mallilla Suomessa purettaisiin kaikki rajoitukset heinäkuussa, jolloin koko aikuisväestö on saanut vähintään yhden rokotteen näillä näkymillä.

Suomessa on hyvät mahdollisuudet käyttää sekä Tanskan data not date -mallia että Tanskan ja Israelin liikennevalomallia. Meillä on jo nyt määrätty rajoitukset muun muassa kuntien ja AVI:en määräyksillä sen mukaan, mikä on tartuntojen määrä alueella tai kunnissa. Samoin harkitaan rokotusten painottamista kuntien tai sairaanhoitopiirien tilanteen mukaan. Suomessa on siis jo hyvin hallussa rajoitusten joustava purkaminen ja palauttaminen pandemiatilanteen alueellisen kehityksen mukaan.

Voi sanoa, että moninaisesta sähläämisestämme valtion, AVI:en ja kuntien kesken saattaa olla hyötyä, kun siirrymme koronaexitiin. Olemme harjoitelleet asioita etukäteen ja oppineet kantapään kautta.

Israelissa liikennevalomalli on tukenut rajoitusten nopeaa purkamista. Tanskan hallitus laskee sen varaan, että myös heillä liikennevalomalli tukee rajoitusten nopeaa purkamista.

Voi ajatella, että myös Suomessa voitaisiin nopeuttaa rajoitteiden purkamista kytkemällä siihen alueellinen ja jopa kuntakohtainen liikennevalomalli, koska välineet ovat olemassa.

Koska Suomi on tällä hetkellä maailman kärkimaita rokottamisessa ja meillä on jo valmiina kansallinen sähköinen  terveystietojärjestelmä (kanta.fi), meillä on hyvä mahdollisuus nopeuttaa rajoitusten purkamista hyödyntämällä heti alusta lähtien rokotuspassia Israelin ja Tanskan mallin mukaan.

Jos Suomi valitsee edellä kuvatuista exit -strategioista nopeimman (Tanska), rajoitusten purkaminen tapahtuisi esimerkiksi 15.5. – 1.8. eli palaisimme normaaliin elämään viimeistään elokuun alussa. Meillä on vähintäänkin yhtä hyvät edellytykset nopeaan exitiin kuin Tanskalla, mikäli onnistumisen perusteena pidetään nopeaa rokottamista. Olemme Tanskan edellä: 15,5 %:a suomalaisista on saanut vähintään yhden rokotteen, tanskalaisista 11,9 %:a.

Mikäli Suomi valitsee edellä kuvatuista exit -strategioista hitaimman (Britannia), rajoitusten purkaminen tapahtuisi esimerkiksi 1.6. – 1.9. (kaikki rokotettu) ja palaisimme normaaliin elämään syyskuussa.

Mallien ero normaaliin elämään palaamisen ajankohdassa olisi 1 – 2 kk.

Suomen etuna on, että meidän lähtötilanteemme on verrokkimaita parempi. Tartuntojen määrämme ja tehohoidon tarpeemme ovat koko ajan olleet selkeästi alhaisemmat kuin muualla Euroopassa väestöön suhteutettuna. Meillä on siis hyvät mahdollisuus myös varsin nopeaan koronaexitiin sitten, kun se päätetään aloittaa.

Mikä on Suomen koronatilanne toukokuussa?

Rokotusten alkaminen pari kuukautta sitten vanhimmista ikäihmisistä näkyy jo yli 80 -vuotiaiden tartuntojen laskuna. Yli 70 -vuotiaat on rokotettu kertaalleen parin viikon päästä ja yli 60-vuotiaat ja loput riskiryhmän todennäköisesti toukokuun puolessa välissä. Yli 60 -vuotiaiden tartuntojen pitäisi siis olla jo aika alhaalla toukokuun alussa.

Näillä näkymin Suomi saa pian rokotteita moninkertaisesti. Kirjoitin tästä blogissani tuoreeltaan 11.3. Huhtikuusta lähtien annetaan 450 000 rokotetta viikossa. Tämä tarkoittaa, että pelkästään huhti-toukokuussa annetaan 3,6 miljoonaa rokotetta. Mikäli tämä toteutuu, Suomessa annetaan huhtikuun 3 ensimmäisen viikon aikana 3 kertaa niin paljon rokotteita, kun tähän mennessä on annettu 3 kuukauden aikana. Kumulatiivisesti toukokuun puolivälissä on annettu 4,1 miljoonaa rokotetta.

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta vahvisti tiistaina Helsingin Sanomissa, että Suomeen on kohta tullut muutamassa viikossa miljoona uutta rokoteannosta. THL:n rokoteasiantuntija Mia Kontio vahvisti tiistaina, että jo tällä viikolla saamme ennätysmäisen 283 000 rokotteen erän.

THL arvioi, että kaikki yli 16 -vuotiaat suomalaiset on rokotettu kerran heinäkuun alkuun mennessä. Silloin on annettu tämänhetkisen arvion mukaan 6,8 miljoonaa rokotetta.  Ensimmäinen rokote antaa vähintään 60 %:n suojan tartuntaa vastaan, joten se hidastaa pandemiaa tehokkaasti.

Islanti purki rajoitukset 3 kuukaudessa, mutta palautti ne viikossa, kun ulkomaiset virusmuunnokset pääsivät maahan

Uudet koronatartunnat ovat olleet Islannissa liki nollassa jo 2 kuukautta. Tartunnat olivat huipussaan lokakuun alussa, jolloin oli keskimäärin jopa 300 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 päivän jaksolla. Tammikuun 23. päivästä lähtien luku liikkunut vain muutamassa tapauksessa, mutta viime viikolla se alkoi nousta lievästi ja on nyt 15.  Suomen vastaava luku on tällä hetkellä 173.

Väestöstä vain 13,3 %:a on saanut koronarokotteen vähintään kertaalleen, mutta pandemia on onnistuttu nujertamaan muutoin.

Vain 1/2 miljoonan asukkaan maassa on onnistuttu toteuttamaan tartunnan saaneiden liki täydellinen eristäminen taudin tartuttavuuden ajaksi ”, mitä pidetään koronan tukahtumisen tärkeimpänä syynä maassa. Sitä on tukenut, että kaikki maahan matkustavat on asetettu pakkokaranteeniin kesäkuusta lähtien. Maan tartunnanjäljitys toimii hyvin.

Islannissa poliitikoilla ei ole ollut viimeistä sanaa koronatoimissa eivätkä poliitikot ja asiantuntijat etenkään ole pallotelleet vastuuta ja toimista päättämistä toisilleen. Siellä toimitaan päinvastoin kuin Suomessa.

Kun Suomessa THL esittää pikaisia rajoituksia, hallitus ensin välttelee niistä keskustelua, sysää asian sitten pariksi viikoksi hallintohimmeleihin ja lainsäädäntökehikkoihin ja lopulta rajoitukset toteutuvat viikkojen viipeellä.

Islannissa maan korkein epidemologi on samankaltainen diktaattori kuin Ruotsissa. Hän määrää tahdin. Kun pääepidemologi jyrähtää, hallitus säätää tarvittavan rajoituksen heti voimaan. Tämä on mahdollistanut maassa nopean ja joustavan rajoitusten säätämisen ja purkamisen.

Islannin uudet tartunnat lähtivät voimakkaaseen laskuun marraskuussa ja ovat pysyneet vähäisinä marraskuun lopusta lähtien. Maan koronarajoitukset olivat olleet osin Suomea tiukempia siihen saakka.

Rajoitusten purkaminen aloitettiin varsin pian lapsia ja nuoria koskeneista rajoituksista. 18. marraskuuta eli muutama viikko uusien tartuntojen voimakkaan vähenemisen alkamisesta sallittiin jälleen lasten ja nuorten ryhmäliikunta ja koulujen kokoontumisrajoituksia höllennettiin.

Ensimmäinen vaihe 10.12.

10. joulukuuta eli noin kuukausi tartuntojen voimakkaan vähenemisen alkamisen jälkeen purettiin ravintolarajoituksia. Siihen asti kokonaan suljettuna olleet ravintolat saivat ottaa enimmillään 15 asiakasta ja olla auki kello 22 saakka. Uimahallit avattiin, mutta niissä sai olla kerrallaan vain 1/2 ensimmäisasiakasmäärästä.

Kokonaan kiellettynä olleet kulttuuritapahtumat ja elokuvanäytökset saivat alkaa uudelleen siten, että yleisössä sai olla enimmillään 50 aikuista tai 100 lasta maskit päällä omilla paikoillaan ja kaikkien osallistujien henkilötiedot kerättyinä. Hautajaisten enimmäisosallistujamäärä nostettiin 50 henkilöön.

Kaikki esiopetusta ja alakoululaisia koskeneet rajoitukset purettiin. Ylemmillä kouluasteilla sallittiin 30 hengen ryhmien lähiopetus.

Toinen vaihe 1.1.

Vuoden 2021 alusta eli 2 kuukautta tartuntojen voimakkaan vähenemisen alkamisen jälkeen alemmissa kouluissa sai luopua maskinkäytöstä, mikäli opetuksessa voitiin pitää 3 metrin turvavälit. Korkeakoulujen opetuksen enimmäisryhmäkoko nostettiin 30:sta 50:neen.

Kolmas vaihe 8.2. 

8. helmikuuta eli 3 kuukautta tartuntojen voimakkaan vähenemisen alkamisen jälkeen vähennettiin voimakkaasti siihenastisia kokoontumisrajoituksia. Kokonaan suljettuina olleet baarit, yökerhot ja pelihallit saivat avautua jälleen. Kulttuuri- ja elokuvaesitysten, museoiden, kirkkojen ja kauppojen enimmäisyleisö- ja asiakasmäärät nostettiin 150 henkilöön. Kuntosalit saivat avata, mutta ottaa vain 1/2 enimmäisasiakasmäärästä.

Neljäs vaihe 16.3. 

16. maaliskuuta eli 4 kuukautta tartuntojen voimakkaan vähenemisen alkamisen jälkeen Islanti poisti testi- ja karanteenipakon kaikilta maahantulijoilta, joilla on esittää todistus kahden rokoteannoksen saamisesta tai sellaisesta koronavirustartunnasta, joka on antanut immuniteetin.

Islannin rajoitustoimien joustava säätäminen ja purkaminen kävi hyvin ilmi viime viikolla, kun maa palautti suuren osan jo puretuista rajoituksista siitä syystä, että parissa koulussa ryöpsähti koronatartuntoja ja maasta on löytynyt brittivirusta.

Pääepodemologin määräyksestä varotoimena palautettiin 24. maaliskuuta muutaman päivän valmistelulla  seuraavat rajoitukset 3 viikon ajaksi. Uimahallit, kuntosalit, elokuvateatterit, pelihallit sekä baarit ja yökerhot suljettiin uudelleen. Ravintoloiden enimmäisasiakasmäärä laskettiin 20:een, joilta kaikilta pitää kerätä henkilötiedot. Kauppojen enimmäisasiakasmäärä laskettiin 150:stä 50:een. Kaikki oppilaitokset suljettiin pariksi viikoksi.

Israel käynnisti 2+1 exit -strategiansa, kun tartunnat olivat laskeneet 2 kuukautta

Israel on rokottanut jo 60,4 %:a aikuisväestöstään ja 1/2 on saanut jo molemmat rokotteet. Uusien tartuntojen määrä on laskenut voimakkaasti 2.5 kuukautta, tammikuun puolesta välistä lähtien. Huippukohdassa tammikuun puolivälissä maassa todettiin keskimäärin jopa 1200 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 päivän jaksolla, nyt tartuntoja on keskimäärin noin 200 tartuntaa 100 o00 asukasta kohden 14 päivän jaksolla. Suomessa sama luku on nyt 173.

Ensimmäinen vaihe 7.3.

Israel alkoi purkaa erittäin tiukkoja koronarajoituksiaan 7. maaliskuuta eli vajaat 2 kk tartuntojen voimakkaan vähenemisen jälkeen ja rokotusten edettyä nopeasti. ”Exit -suunnitelman 3:ksei vaiheeksi” nimetyt lievennykset astuivat voimaan yhdellä kertaa.

Kokoontumisrajoitus laskettiin 20 henkilöön sisätiloissa ja 50 henkilöön ulkotiloissa. Voimassa olleet määräykset asiakkaiden ruumiinlämmön mittaamisesta julkisten ja kaupallisten tilojen sisäänkäynneillä poistettiin. Israelissa oli ollut rajoituksia jopa yksityisautoissa matkustavien enimmäismääristä ja ne kum0ttiin.

Israelissa on käytössä alueellinen liikennevalomalli, joka muistuttaa Suomen maakuntien jakoa leviämis- ja kiihtymisvaiheen alueisiin. Erona on, että Israelin malli ryhmittelee jopa kaikki kunnat koronatilanteen mukaan. Kuntien luokitus tarkistetaan viikoittain. Siihen vaikuttavat kunnan a) uusien tartuntojen määrä viikossa 10000 asukasta kohti, b) positiivisten testitulosten määrä  viikossa ja c) uusien tartuntojen määrän prosentuaalinen kasvu  viikossa. Tämä määrää rajoitusten purkamisen – tai mahdollisen kiristämisen – tahdin kuntakohtaisesti. 

Kunnat jaetaan punaisen, oranssin, keltaisen ja vihreän valon kuntiin. Punaisissa kunnissa virus leviää ja niissä pidetään tiukat rajoitukset tai kiristetään niitä. Vihreän valon kunnissa uusien tartuntojen määrä ja tartuntojen kokonaismäärä on hyvin alhainen, rajoitukset purettu ja elämä palannut normaaliksi. Oranssit ja keltaiset kunnat ovat tältä väliltä.

Oppilaitosten avaaminen toteutetaan pitkälti liikennevalomallilla.  Peruskoulun yläkoulussa olevat palasivat lähiopetukseen vihreissä, keltaisissa ja oransseissa kunnissa edellyttäen, että niissä on rokotettu 70 %:a yli 50 -vuotiaista. Toisen asteen kouluissa ja korkeakouluissa palasivat etäopetukseen opiskelijat, joilla on niin sanottu vihreä passi eli mobiili todistus rokotuksesta tai jo ohi menneestä koronavirustartunnasta. Opetustilarajoitus on 300 henkeä.

Nuorten ryhmäliikunta ulkotiloissa sallittiin vihreissä, keltaisissa ja oransseissa kunnissa siten, että mukana on enimmillään 50 nuorta.

Muut koronarajoitukset purettiin yleisesti koko maata koskien eikä niiden purkamisessa käytetä liikennevalomallia kuten koulujen rajoitusten purkamisessa.

Ravintoloiden sisälle pääsee asiakkaiksi vain vihreällä kortilla ja asiakkaita voi olla 75 %:a enimmäismäärästä, enimillään 100 ihmistä. Terassille pääsee ilman vihreää korttia ja terassiasiakkaita voi olla 100. Turvavälejä on noudatettava sisällä ja ulkona.

Kulttuuri- ja urheilutapahtumiin voi osallistua ulkona 750 ihmistä ja sisällä 500 ihmistä. Yli 10 000 paikan stadioneilla ulkotilassa voi olla 1500 ja sisätiloissa 1000 ihmistä. Tilaisuuksissa ei saa olla mitään tarjoilua.

Kirkoissa yms. saa kokoontua enintään 500 vihreän passin omaavaa. Ilman vihreää passia voi olla 20 ihmistä sisätiloissa ja 50 ihmistä ulkotiloissa.

Kansainvälistä liikennettä avattiin siten, että Israelista sallittiin säännölliset lentovuorot New Yorkiin, Frankfurtiin, Pariisiin, Lontooseen, Kiovaan, Torontoon ja Hong Kongiin.

Toinen vaihe 19.3. 

19. maaliskuuta avattiin ulkouimapaikat. Sisäliikuntapaikat avattiin heille, joilla on vihreä kortti. Samalla kulttuuri- ja urheilutapahtumien maksimiosallistujamäärät nostettiin 3000 ihmiseen ja stadioneilla jopa 5000 ihmiseen.

Pääsiäinen on tärkeä kirkkopyhä Israelissa ja kirkkojen yms. paikkojen osallistujien enimmäismäärä nostettiin jopa 3000 osallistujaan edellyttäen, että kaikilla on vihreä passi tai he läpäisevät koronatestin ovella.

Britannian malli on 2+4: mitä hitaammin, sitä parempi

Isossa-Britanniassa 44,9 %:a väestöstä on saanut vähintään yhden rokoteannoksen. Tartunnat ovat laskeneet voimakkaasti kohta jo 3 kuukautta, tammikuun alusta lähtien. Huippukohdassa tammikuun alussa 2021 maassa todettiin keskimäärin reippaasti yli 1000 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 päivän jaksolla, nyt tartuntoja on keskimäärin alle 200 tartuntaa 100 o00 asukasta kohden 14 päivän jaksolla. Suomessa sama luku on nyt 173.

Britannian tilanne muistuttaa Israelin tilannetta. Tartunnat saavuttivat huippunsa tammikuun alussa ja olivat väestöön suhteutettuna samalla tasolla kummassakin maassa. Sen jälkeen tartuntojen määrä on laskenut jyrkästi kummassakin maassa ja on väestöön suhteutettuna samalla tasolla kummassakin.

Myös rokotuksissa maat ovat pitkälti samalla tasolla. Israelissa on rokotettu kerran 60 %:a, Britanniassa 40 %:a.

Molemmat maat aloittivat exitinsä maaliskuun alussa, kun tartunnat olivat laskeneet 2 kuukautta. Mutta tässä tulee ero. Kun Israel toteutti exitin nopeasti (tosin kytkien sen vihreään korttiin ja liikennevalomalliin), Britannia toteuttaa exitin hitaasti usean kuukauden mittaan.

Britannian exit plan jakautuu 4 vaiheeseen. Vaiheiden välillä pidetään vähintään 5 viikon aika, jona arvioidaan rajoitusten purkamisen vaikutus tartuntamääriin ja sairaalahoidon tarpeeseen. Exitin vaikutuksia seurataan koko ajan ja sitä jatketaan vain, jos rokotuskampanja edistyy hyvin, rokotusten havaitaan vähentävän kuolemia ja sairastumisia, tartunnat eivät lisäänny niin paljon että ne vaarantavat hoitokapasiteetin ja uudet virusmuunnokset eivät tee rajoitusten purkamista liian riskialttiiksi.

Esitellessään brexit -strategiansa Britannian hallitus perusteli sen pitkää aikajännettä ja kuukauden ”tuumaustaukoa” eri vaiheiden välillä Imperial College Londonilta tilaamallaan mallinnuksella, jolla tutkittiin pandemian etenemistä, jos kaikki rajoitukset purettaisiin huhtikuun loppuun mennessä. Mallinnuksen mukaan tällainen nopeampi exit -strategia aiheuttaisi koronakuolemien kasvun kesällä ja lisäisi koronakuolleisuutta 80 000 ihmisellä vuoden 2022 puoleen väliin mennessä verrattuna hallituksen valitseman tahdin mukaiseen exit -strategiaan.

Ensimmäinen vaihe 8.3. 

8. maaliskuuta lähtien sallittiin koulujen avaaminen ja ulkotoiminnot ja kansalaisten liikkuminen pareittain puistoissa yms. paikoissa.

Toinen vaihe 29.3. 

29. maaliskuusta alkaen sallittiin 6 hengen kokoontumiset ulkona. Ulkoliikuntapaikat avataan ja ryhmäliikunta sallitaan. Yläkoululaiset pääsevät kouluihin, mutta heillä on maskipakko. Ulkonaliikkumisrajoitus oman paikkakunnan ulkopuolelle poistuu.

Kolmas vaihe 12.4. 

12. huhtikuuta alkaen avataan suljettuna olleet erikoisliikkeet (muut kuin jo auki olevat ruokakaupat), kirjastot ja muut julkiset tilat, ulkoilmaravintolat, eläintarhat ja teemapuistot. Myös uimahallit, kuntosalit ja leirintäalueet avautuvat.

Neljäs vaihe 17.5.

17. toukokuuta lähtien sallitaan 30 ihmisen kokoontumiset ulkotiloissa. Sisätiloissa sallitaan 6 ihmisen kokoontuminen. Ravintolat pubeja myöten ja hotellit avautuvat. Museot ja elokuvateatterit avataan ja kulttuuri- sekä urheilutapahtumat sallitaan. Ulkoilma-areenoille – kuten briteille tärkeille jalkapallostadioneille – saa kokoontua enintään 10 000 ihmistä. 17. toukokuuta lähtien otetaan käyttöön myös rokotuspassi eli Israelin mallin mukainen vihreä kortti.

Kolmannen ja neljännen vaiheen välissä – toukokuun lopusta kesäkuun loppuun – hallitus päättää, voidaanko luopua turvavälipakosta, maskipakosta ja etätyösuosituksesta.

Viides vaihe 21.6.

21. kesäkuuta puretaan kaikki loput koronrajoitukset.

Miksi Britannian exit -strategia on niin hidas?

Miksi Britannian exit plan on niin varovainen?

Siellä korostetaan, että lähtökohta on vaarallisempi ja riskialttiimpi kuin edellisessä exitissä viime kesänä. Tartuntaluvut ovat nyt yhä paljon korkeammat kuin kesällä ja alkusyksystä. Exit nähdään nyt riskialttiimpana.

Britannian exit -strategian mantra on ”each step forward must be irreversible” eli jokaisen askeleen on oltava peruuttamaton. Ei pidä joutua astumaan takaisin. Kuten edellä kerroin, Islanti on joutunut ottamaan askeleen takaisin. Heidän kohdallaan se ei liene yhtä dramaattista, koska maa on pieni ja sen koronapolitiikka on muutoinkin ollut hyvin notkeaa.

Britanniassa korostetaan, että tarvittaessa exitiä voidaan myös nopeuttaa. Näin voidaan tehdä esimerkiksi, jos rajoitusten purkaminen ei lisää tartuntoja, rokotuskampanja alkaa hidastaa epidemiaa, kesäaika vähentää tartuntoja ja kaikkien näiden ansiosta tartuntaluvut painuvat hyvin alas.

Kun pääministeri Boris Johnson esitteli exit -strategian parlamentille, hän luonnehti suunnitelmaa  ”varovaiseksi, mutta peruuttamattomaksi” ja sanoi samalla, että päätöksiä ohjaa kuitenkin ”data not dates”, tieto eivätkä päivämäärät.

Britannian hallitus muistaa myös kuinka viime vuoden ”unlockingissa” eli rajoitusten purkamisessa parissa osassa maata jouduttiin palauttamaan samat rajoitukset nopeasti. Oli alueita, joissa rajoitusten purkaminen ja palauttaminen oli toistuvaa.  Johnson painotti strategiaa julkistaessaan, että ”haluamme nähdä edistystä, joka on varovaista, mutta peruuttamatonta”.

Britannian strategian ensimmäisen vaiheen ensimmäinen askel oli koulujen avaaminen 8. maaliskuuta, mitä ennen haluttiin rokottaa kertaalleen kaikki yli 70 -vuotiaat britit eli koronataudille haavoittuvimmat. Koulujen avaamista pidetään kuitenkin silti riskinä, koska sairaalahoitoon joutuneista kuitenkin puolet on ollut alle 70 -vuotiaita eikä heitä ole ehditty rokottaa.

Toisena rajoitusten purun riskinä pidetään sitä, että rokotteet lisäävät väestön immuniteettia samaan aikaan, kun tartunnat jylläävät yhä. Virus muuntautuu koko ajan ja tällaisessa tilanteessa se voi saada muunnoksia, jotka ovat immuuneja käytetyille rokotteille. On harvinaista, että ihmisiä rokotetaan viruksen jyllätessä. Yleensä rokotukset annetaan ennen kuin on mahdollisuus altistua virukselle – kuten influenssarokotukset annetaan ennen influenssakautta.

Tanska sitoo exit -strategiansa rokotusten edistymiseen ja noudattaa data not dates -periaatetta

Tanskassa uudet koronatartunnat laskivat voimakkaasti 2 kuukauden ajan vuodenvaihteessa.  Tartunnat olivat huipussaan joulukuun lopussa, jolloin oli keskimäärin  lähes 800 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 päivän jaksolla. Lasku oli jyrkkää helmikuun puoliväliin saakka, jonka jälkeen tartuntojen määrä on noussut lievästi. Tällä hetkellä maassa on 189 tartuntaa 100 000 asukasta kohden 14 päivän jaksolla.  Suomen vastaava luku on tällä hetkellä 173 eli suunnilleen sama kuin Tanskassa.

Tanskalaisista on rokotettu kertaalleen 11,9 %:a väestöstä, mikä on selkeästi vähemmän kuin Suomen 15.5. %:a.

Tanskan hallitus julkisti exit -strategiansa viime viikon maanantaina 22.3. Sen mukaan yhteiskunnan avaaminen käynnistetään, kun yli 50 -vuotiaat sekä sairauksiensa tai muiden terveydellisten syiden vuoksi koronatartunnalle haavoittuvassa asemassa olevat on rokotettu.

50. ikävuoden rajapyykki tullee tässä siitä, että esimerkiksi Britannian rokotusohjelmia ja rokotusturvallisuutta koskevia  politiikkasuosituksia laativan kansallisen asiantuntijaelimen mukaan yli 50-vuotiaiden ja muutoin terveydellisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osuus rokotuksilla ehkäistävissä olevista covid-19 -kuolemista on 99 %:a. Näiden ryhmien jälkeen jäävää väestöä ei voida enää asettaa järjestykseen sen perusteella, kuinka alttiita he ovat vakavalle koronataudille.

Yli 50 -vuotiaiden rokottamisen saaminen päätökseen on Tanskan exit -strategianmukaan virstanpylväs, jonka jälkeen yhteiskuntaa voidaan alkaa avata: ”Koronasta aiheutuvien kuolemien ja terveydenhuollon kuormittumisen riski pienenee merkittävästi ja yhteiskunta voidaan avata uudelleen”.

Tanskan strategia muistuttaa Israelin exitiä siten, että sen pohjana on pitkälti ”coronapas”, koronapassi joka vastaa Israelin vihreää korttia.

Tanskan koronapassin saavat rokotetut, koronatartunnan aiemmin saaneet ja negatiivisen koronatestin 72 tuntia aiemmin antaneet. Ensi vaiheessa koronapassi toteutetaan Suomen kanta.fi -järjestelmää vastaavan Tanskan kansallisen terveystietojärjestelmän kautta, mutta toukokuussa se on tarkoitus toteuttaa EU:n yhteisenä mobiilisovelluksena. Niillä, jotka eivät halua tai voi käyttää sähköistä koronapassia, on oikeus saada sellainen paperiversiona postitse. Tanskan hallituksen mukaan kaikilla pitää olla mahdollisuus saada koronapassi viimeistään elokuussa, kun väestö on rokotettu.

Tanskan exit -strategia on jaettu useaan vaiheeseen. Vaiheiden väliajat ovat noin 2 viikkoa eli 14 päivän päästä on käynnistyy uusi yhteiskunnan avautumisen vaihe. Kun Britanniassa vaiheiden välinen aika on vähintään kuukausi, Tanskan exit -strategian voi ajatella olevan ainakin 2 kertaa nopeampi kuin Britannian strategia.

Ensimmäinen vaihe 6.4. 

Tanskassa vain alakoulut ovat olleet lähiopetuksessa ja muut oppilaitokset etäopetuksessa. Huhtikuun 6. päivä muut oppilaitokset (yläkoulut, toinen aste, korkeakoulujen jatko-opiskelijat) palaavat hybridiopetukseen eli viikoittain ryhmistä puolet on lähiopetuksessa. Korkeakoulujen tutkinto-opiskelijoiden hybridiopetuksessa voi 1/5 opiskelijoissa olla kerrallaan lähiopetuksessa ja siinä annetaan etusija 1. vuoden korkeakouluopiskelijoille.

Tanskan exit -strategian erikoisuus on yhteiskunnan avautumisen sitominen rokotusten edistymiseen. Koulutkin on määrä avata kokonaan, kun yli 50 -vuotiaat ja muutoin vakavalle koronataudille alttiit on rokotettu.

Koulujen avaamisesta mainitaan, että pahimmilla koronatartunta-alueilla – vastaa kait esimerkiksi Suomen tilanteessa nyt pääkaupunkiseudun kuntia ja Turkua – avaamista täytyy harkita erikseen tilanteen mukaan.

Huhtikuun 6. päivä voidaan avata myös pienet kaupat.

Toinen vaihe 14.4.

16. huhtikuuta, avataan kirjastot, museot, tavaratalot, kauppakeskukset, pelihallit yms. lukuun ottamatta niiden oleskelutiloja, ravintoloita, kahviloita ja elokuvateattereita.  Kaikissa kaupoissa säilyvät maskipakko ja turvavälisuositukset. Kauppakeskuksien ym. avaamisessakin mainitaan, että pahimmilla koronatartunta-alueilla avaamista täytyy harkita erikseen tilanteen mukaan.

Kolmas vaihe 21.4.

21. huhtikuuta avautuvat tavaratalot ja kauppakeskukset kokonaisuudessaan. Museoiden, kirjastojen, tavaratalojen ja kauppakeskusten ravintoloissa on mahdollista ruokailla, jos omaa koronapassin. Lasten ja nuorten sisäliikuntapaikoissa saa alkaa urheilla eikä niihin vaadita koronapassia.

Neljäs vaihe 6.5. 

Koronapassilla saa ruokailla kaikissa ravintoloissa ja kahviloissa sekä teattereissa yms. paikoissa. Hallitus päättää erikseen, mitä varotoimia em. paikoissa täytyy edelleen noudattaa. Aikuisten sisäliikuntapaikat avataan heille, joilla on koronapassi. Hallitus harkitsee etätyösuosituksesta luopumista.

Viides vaihe 21.5.

Kaikki loput sisäliikuntapaikat avataan, samoin eläintarhat yms. Hallitus päättää erikseen, pidetäänkö yhä esimerkiksi aukioloaikarajoituksia.

Exit -strategiassa myöhemmin päätettäväksi jätetyt rajoitukset

Auki jäävät yhä ”korkean riskin” toiminnot kuten suljetut yökerhot, alkoholin myyntikielto kello 22 -05 sekä suuret yleisötilaisuudet. Näiden rajoitusten poistamisesta hallitus päättää erikseen.

Suurten kulttuuri- ja urheilutapahtumien sallimista valmistellaan hallituksen asettamassa asiantuntijaryhmässä, joka tekee esityksensä huhtikuun puolivälissä. Näiden tapahtumien salliminen kytketään rokotusten edistymiseen ja mahdollisesti myös rokotuspassin käyttöön. Ryhmä arvioi asiaa ulkomaisten kokemusten sekä Tanskan omien viime vuotisten kokemusten pohjalta. On eri asia, onko ulkomaalaisia kokemuksia massatilaisuuksien avaamisesta vielä olemassa tuolloin huhtikuun puolivälissä, kun Britanniakin avaa ne vasta toukokuun lopussa.

Kaikki rajoitukset poistuvat 26.7. mennessä

Tanskan exit -strategiassa todetaan, että ”tavoitteena on palata normaaliin arkeen, kun rokotusohjelma on toteutettu kokonaisuudessaan”. Tanskan hallitus on asettanut tavoitteekseen, että koko väestö on rokotettu 25.7. mennessä. Tämä tarkoittaisi, että Tanskan kaikki koronarajoitukset poistettaisiin viimeistään heinäkuun lopussa.

Tanskan hallitus asettaa asiantuntijaryhmän, joka tekee esityksen siitä, miten palvelualan yrityksille ym. liiketoiminnan keskeytymisen perusteella myönnettävät koronatuet poistetaan 1. heinäkuuta lähtien, mikäli rajoitusten poistaminen etenee exit -suunnitelman mukaisesti.

Tanskan mallia leimaa, että pandemian tilannetta aiotaan seurata koko ajan, jotta rajoitusten purkamista voidaan säätää tilanteen mukaan. Seurannasta vastaa kansallinen tartuntatautien ehkäisystä vastaava virasto eli rokoteinstituutti Statens Serum Institut (SSI).

Aina ennen uuden rajoitusten purkamisvaiheen käynnistämistä on määrä arvioida, miten tartunnat ovat kehittyneet suhteessa exit -strategian pohjana olevaan mallinnukseen. Samoin seurataan rokotusten edistymistä ja ihmisten käyttäytymistä suhteessa strategian pohjana olevaan mallinnukseen.

Tanskan exit -strategiassa todetaan, että edellä mainitun jatkuvasti kerättävän seurantatiedon perusteella voidaan määrätä nopeasti paikallisia rajoituksia ja sulkutiloja, mikäli tilanne pahenee jollakin alueella. Kunnille on määrä antaa valta päättää rajoitustoimien palauttamisesta alueellaan. Paikalliset tautiryppäät on tukahdutettava näin ”välittömästi”. Exit -strategiaan eli ”uudelleen avaamissuunnitelmaan voi liittyä sulkuja ja lykkäämisiä niin kansallisella, alueellisella kuin kunnallisella tasolla”.

USA:n exit -rintamaa johtavat Florida ja Teksas

USA:n osavaltioista Florida ja Teksas ovat purkaneet eniten koronarajoituksia.

Floridassa tartuntojen 7 päivän keskiarvo oli korkeimmillaan 16 000 tammikuun 2021 alussa ja nyt se on 5100. Koronaviruksen brittimuunnos on Floridassa yleisempi kuin muualla USA:ssa. Teksasin huippu oli tammikuun lopussa, jolloin 7 päivän keskiarvo nousi 350 tartuntaan. Nyt osavaltiossa on keskimäärin 100 tartuntaa 7 päivän jaksolla.

Floridassa on nyt rokotettu 27,6 %:a väestöstä vähintään kerran. Teksasissa 25,5 %:a väestöstä on saanut rokotteen vähintään kerran. Kummassakin osavaltiossa on siis rokotettu vain noin 10 %:a enemmän kuin Suomessa. Florida ja Teksas kuuluvat USA:n hitaimmin rokottaviin osavaltioihin.

Florida on vieroksunut koronarajoituksia koko ajan ja niitä lievennettiin äskettäin entisestään osavaltioon suuntautuvan kevätturismin helpottamiseksi. Osavaltion tartunnat ovat alkaneet kasvaa viime aikoina ja näin on erityisesti lomakohde Miamissa, jonka tartunnat ovat tällä hetkellä 2 -kertaisella tasolla muuhun osavaltioon nähden.

Texas poisti 10. maaliskuussa maskipakot ja osavaltiossa sallittiin käytännössä kaikkien yksityisten liikkeiden sekä julkisten tilojen avautua. Texasin kuvernööri Greg Abbott luonnehti Twitterissä päätöstään: ”Ilmoitin juuri, että Teksas on auki 100 %”. Kuvernöörin päätökseen sisältyi kuitenkin liikennevalomalli: niissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa tartunnat ovat korkealla tai lähtevät nousuun, voidaan paikallishallinnon päätöksellä säilyttää aukiolorajoituksia tai määrätä niitä uudestaan sekä määrätä maskin käytöstä. Teksasin tartuntamäärät eivät ole lähteneet nousuun rajoitusten poistamisen jälkeen.


 

 

 

0
TimoKrkkinen
Sosialidemokraatit Helsinki

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu