Kiuru antaa kunnille rahaa, muttei keinoja terveyskeskusjonojen poistamiseen

Kunnilla tulee olemaan 2 vuotta aikaa hoitaa hommansa niin, että jokainen suomalainen pääsee viikossa terveyskeskuslääkärille vuonna 2023. Se on valtava urakka. ”Terveyskeskuksissa on system error”, peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) väittää. Hänen eväänsä kunnille tänään sosiaali- ja terveysministeriön tiedotustilaisuudessa olivat tiivistetysti: ”Hoitakaa takapihanne kuntoon ja käyttäkää järkeänne”.

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmasta jaetaan nyt  70 miljoonaa euroa maakunnille. Rahoilla täytyy parantaa palveluiden saatavuutta perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, mielenterveyspalveluissa ja monialaisessa kuntoutuksessa maakuntien sisällä kunnissa.

STM neuvottelee jokaisen maakunnan edustajien kanssa ennen kun myöntää rahat. Ensimmäiset avustukset ovat kunnissa ensi syksynä.

Kiuru lupasi lokakuussa, että kunnat saavat vuosina 2021 ja 2022 vähintään yhtä paljon jononpurkurahaa kuin tänä vuonna eli 70 miljoonaa tai enemmän.

Hukkuuko jononpurun fokus?

Käytännössä kunnissa on huutava tarve nimenomaan raa’alle terveyskeskusjonojen purkurahalle, mutta Kiuru lateli tiistaina avustusten käytölle liudan muitakin tavoitteita:

1) palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden, oikea-aikaisuuden ja jatku-
vuuden parantaminen; 2) toiminnan painotuksen siirtäminen raskaista palveluista ehkäisevään
ja ennakoivaan työhön; 3) palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantaminen; 4) palveluiden
monialaisuuden ja yhteentoimivuuden varmistaminen ja 5) kustannusten nousun hillitseminen.

Minua huolestuttaa yhä, ymmärtääkö peruspalveluministeri vieläkään täysin, miten haastavan tehtävän Antti Rinteen ja Sanna Marinin hallitukset ovat sälyttäneet kunnille, kun ottivat ohjelmaansa vaalien alla pitkälti hatusta vedetyn lupauksen viikon hoitotakuusta.

Esimerkiksi 7 päivän terveyskeskustakuuta ahkerimmin lupailleella SDP:n puheenjohtajalla Antti Rinteellä ei edes eduskuntavaalien aattona ollut käsitystä, mitä viikon hoitotakuun toteuttaminen edellyttäisi ja miten se tehtäisiin.

Näen syitä, joiden vuoksi nyt jaettavat 70 miljoonaa euroa ja sen jälkeen tulevat rahat saattavat valua suureksi osaksi hukkaan varsinaisen terveyskeskusjonojen purkamisen kannalta:

– avustusten lähtökohta on, ettei niitä saa käyttää terveyskeskusten perusmenoihin kuten palkkoihin, koska nämä kuuluu rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon normaalilla valtionavulla,

– avustuksia jaetaan kaikkiin maakuntiin eli myös sinne, missä ei ole jonoja,

– avustukset eivät voi olla yhden kunnan terveyskeskuksen jononpurkuun, vaan ne täytyy käyttää kuntien yhteishankkeisiin ja

– avustuksia käytetään myös mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantamiseen, mikä on poliittisesti kuuma peruna niin valtakunnassa kuin maakunnissa ja saattaa verottaa terveyskeskuslääkäripalveluiden saamaa tukea.

Kun erikoissairaanhoitoon säädettiin nykyinen 6 kuukauden hoitotakuu 2000 – luvun alussa ja sairaanhoitopiirit saivat pari vuotta valtion tukea valmistautumiseen, ne saivat käyttää ja käyttivät sitä nimenomaan leikkausjonojen purkuun.

Nyt STM syytää rahan melkoiseen kehittämishankkeiden sekametelisoppaan.

Pelkääkö hallitus, ettei rahalle tulisi muutoin käyttöä, jos ja kun tarvittavia terveyskeskuslääkäreitä ei yksinkertaisesti löydy?

Onko vanhojen hankkeiden virheistä opittu?

Toki maakunnat ja kunnat ylimääräisen valtionavun aina käytettyä saavat.

Esimerkiksi vuosina 2012 – 2015 STM jakoi kunnille ja muille 46 miljoonaa euroa Kansallisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisohjelma KASTE:een merkeissä. Tulokset olivat laihat. Ainakaan perusterveydenhuollon palvelujen saatavuus ei parantunut.

Ulkopuolisen arvioitsijan tekemässä KASTE:een loppuarviossa todettiin:

”Ketterämmällä ja kevyemmällä organisaatiorakenteella, tavoitteiden tarkemmalla rajauksella, tavoiteltavien tulosten konkretisoinnilla ja tulosten mittaamista täsmentämällä ohjelmallinen työ olisi oletettavasti tuloksellisempaa ja tulosten vaikutuksia voitaisiin todentaa luotettavammin.”,

STM:n soisi ottavan käynnistämässään Tulevaisuuden terveyskeskus – hankkeessa opiksi KASTE:een heikkouksista: tavoitteet on rajattava tarkasti, tavoiteltavat tulokset on konkretisoitava ja tulosten mittaamisen on oltava täsmällistä.

Käynnistyvän Tuievaisuuden terveyskeskus – hankkeen ohjaamisesta ja seurannasta vastaa muuten sama puulaaki kuin KASTE:een ohjaamisesta ja seurannasta – Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Mielestäni on vaara, että Tulevaisuuden terveyskeskus – hanke maakunnissa, sen 70 miljoonaa sekä varsinainen sote – uudistuksen valmistelu maakunnissa ja siihen myöhemmin tänä vuonna jaettavat 120 miljoonaa menevät päällekkäin. Niin leveällä pensselillä STM on maalannut terveyskeskushankkeensa tavoitteet ja säännöt.

Kiurun konstit

Millaisilla keinoilla ministeri Kiuru uskoo kuntien purkavan terveyskeskusjonot 2 vuodessa?

Ne on lueteltu Tulevaisuuden terveyskeskus – hankkeen avustusten jakoa säätelevässä STM:n asetuksessa, joka tulee voimaan maanantaina:

1. Eri ammattiryhmien osaamisen ja työpanoksen yhdistäminen uudella tavalla ja ammattiryhmien välisen työnjaon kehittäminen.

2. Erikoissairaanhoidon konsultaatioiden lisääminen terveyskeskuksissa.

3. Lääkäreiden työpanoksen käyttäminen enemmän hoitoon.

4. Omahoidon vahvistaminen.

5. Sähköisten palveluiden lisääminen.

6. Muutokset ammattilaisten ja moniammatillisen tiimin työn suunnitteluun ja työtapoihin.

7. Kysynnän vähentäminen esimerkiksi
ottamalla käyttöön ja hyödyntämällä pitkäaikaissairaiden hoitosuunnitelmia sekä yksilöllisiä hoito- ja kontrollivälejä.

8. Uudenlaisten varasuunnitelmien luominen poissaoloja ja kysyntäpiik-
kejä varten.

9. Hukkatyön vähentäminen.

10. Vapaan hoitoonpääsyn toimintamallien kehittäminen, esimerkiksi kaikille käyttäjille avoimen ajanvarausjärjestelmän kokeileminen.

Käsittääkseni kohtia 1, 5, 6 ja 9 on jo pitkään laitettu tai yritetty laittaa kuntoon kunnissa.

Kohdasta 2 on puhuttu ainakin 10 vuotta, mutta ihmisen terveyskeskuslääkärille pääsyn kanssa sillä ei ole tekemistä. Ei ihmisen vaivaa voida konsultoida, jollei hän ensin pääse lääkäriin.

Kohta 4 on perusteltu, mutta varmasti ristiriidassa ihmisen oman kokemuksen kanssa, kun hän oikeasti haluaa lääkäriin. Terveydenhuoltomme kahden kerroksen järjestelmä konkretisoituu siinä, että yksityisen, mutta yhteiskunnan tukea saavan työterveyshuollon asiakas pääsee valittamaan nuhaansa lääkärille päivässä. Julkisen palvelun varassa olevalla täytyy pahimmillaan olla pää kainalossa päästäkseen lääkäriin nopeasti.

Kohtaa 7 en ymmärrä. Miten se nopeuttaisi hoitoon pääsyä merkittävästi? Pitkäaikaissairaiden kontrollikäynnithän sovitaan jo nyt kuukausia etukäteen.

Kohtia 8 ja 10 on vaikea toteuttaa, ellei niitä lääkäreitä ole tarpeeksi. Terveyskeskuksen asiakkaille on turha avata sähköistä ajanvarausjärjestelmää, jossa he voisivat valita mieluisan lääkärin ja vastaanottoajan kuten yksityisten työterveysfirmojen asiakkaat voivat, jollei iääkäreitä ja aikoja ole vapaana!

Näiden asetukseen kirjattujen 10 keinon lisäksi ministeri mainitsi tänään terveyskeskusten ilta- ja viikonloppuvastaanotot. Se kuulostaa toimivalta. Juuri ilta- ja viikonlopputyönä purettiin aikoinaan leikkausjonoja ennen nykyisen hoitotakuun voimaan tuioa.

Mutta mistä lääkärit?

Mutta, aika lailla kehittämishöttöä. Sen alla ammottaa suurin ongelma: missä terveyskeskusjonot ovat pisimpiä, sinne ei saada terveyskeskuslääkäreitä.

Ministeri Kiurun viimeisimmän oman arvion mukaan lääkärivajeesta kärsiviin terveyskeskuksiin tarvitaan 1000 uutta lääkäriä. On arvioitu, että se maksaisi 100 miljoonaa euroa vuodessa.

Mistä ne lääkärit tai vastaava työpanos esimerkiksi ulkoa ostamalla saadaan 2 vuodessa ennen kuin astuu voimaan hallituksen lupaama laki, joka tekee kansalaisen subjektiiviseksi oikeudeksi päästä lääkäriin viikossa?

Onko tämän lääkärityövoiman hankkiminen edes teoriassa mahdollista niin pian?

Tämän perusongelman nosti viime vuonna esille Kirsi Varhila, joka tänään STM:n kansliapäällikkönä seisoi tiedotustilaisuudessa ministeri Kiurun vieressä.

Varhilan mielestä iääkäripula ei ratkea, ellei nykyistä työterveyshuoltoa muuteta. Työterveyshuollossa työskentelee 2 000 lääkäriä eikä heillä ole kiinnostusta siirtyä töihin terveyskeskuksiin, hän huomautti viime huhtikuussa.

Hallituksen, Kiurun ja STM:n ajatus tuntuu olevan, että kun tarpeeksi kehitetään, lisälääkärien tarve vähenee sitä kautta niin, ettei lääkärivajeesta kärsiviin terveyskeskuksiin enää tarvitakaan 1000 uutta lääkäriä, vaan esimerkiksi 500 saattaa riittää.

Pahoin pelkään, että harhaluulo. Etenkin, että ongelma ratkaistaan tällä strategialla parissa vuodessa.

Ulkoistaminen pannassa

Mitä nopeita, konkreettisia keinoja peruspalveluministeri sitten lupasi tänään terveyskeskusjonojen purkamiseen?

Yhden, ja senkin ikään kuin sivulauseessa ja suurin varauksin.

STM:n asetuksessa terveyskeskusten kehittämisrahoista säädetään seuraavaa:

”Osassa  kunnista tarpeen voivat olla myös hankkeistetut jonojen purkutoimet. Jonojen purku edellyttää
hetkellisesti enemmän kapasiteettia kuin lyhentyneiden jonojen ylläpito. Silloin kun jononpurkutoimet kytkeytyisivät välittömästi kehittämis- ja kokeilutoimiin tai uusien toimintamallien käyttöönottoon, voitaisiin näitä toimia rahoittaa valtionavustuksella. Valtionavustuspäätöksissä ja avustusten käytön valvonnassa varmistettaisiin, että rahoitusta käytetään nimenomaisesti kehittämis- ja kokeilutoimiin sekä uudenlaisen toiminnan käynnistämistoimiin eikä
avustus kanavoituisi normaalien valtionosuustehtävien hoitamiseen.”

Kirjaus jättää monta asiaa avoimeksi.

Miten arvioidaan, onko lisälääkärien palkkaaminen, palkan korottaminen, erillispalkkion maksaminen tai terveyskeskuksen ulkoistaminen kehittämistä vai ei?

Nopeasti ajatellen ne eivät ole, vaan ovat  juuri sitä ”normaalien valtionosuustehtävien hoitamista”, johon nyt jaettavaa 70 miljoonaa EI saa käyttää.

Tuievaisuuden terveyskeskus – hanke ja siinä vuosina 2020 – 2022 jaettavat runsaat 200 miljoonaa ovat käytännössä pistetty pystyyn, jotta terveyskeskusjonot saadaan purettua nopeasti ennen kuin 7 päivän hoitotakuu tuiee voimaan, Marinin hallituksen viime metreillä ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja.

Suljetaanko hankkeen rahahanat lähtökohtaisesti juuri niiltä keinoilta, joilla kunnat voisivat purkaa terveyskeskusjonot nopeimmin? Lääkärien houkuttelu palkalla, lisätyön teettäminen henkilöstöllä erillispalkkioita vastaan, ostopalveluiden hankkiminen terveyskeskukseen ja terveyskeskuspalvelujen ulkoistaminen?

Mehiläinen ja muut markkinoivat nyt kiivaasti kunnille terveyskeskuksen ulkoistamista nopeana keinona täyttää  viikon hoitotakuun velvoitteet. Nyt vaikuttaa siltä, että Tulevaisuuden terveyskeskus – hankkeen säännöt estävät nyt jaettavan rahan käytön täiiaiseen tai muuhunkaan toimintaan, jossa päätuottajana ei ole kunta tai kuntayhtymä itse.

Tähän viittasivat myös ministeri Kiurun tänään tiedotustilaisuudessaan antamat vastaukset toimittajan kysymyksiin Päijät-Hämeen ulkoistamissuunitelmasta.

Päijät-Hämeessä Lahti ja Kärkölä ovat tällä viikolla esittäneet kaavailun, jossa ne  perustaisivat yrityksen hoitamaan näiden kahden kunnan terveyskeskuspalvelut. Lahti ja Kärkölä omistaisivat yrityksestä 49 prosenttia ja enemmistöomistus olisi terveysalan yrityksellä. Myöhemmin liki koko Päijät-Hämeen maakunnan terveyspalvelut siirtyisivät tälle yhtiölle.

Kiuru antoi ymmärtää, ettei tulossa olevasta 120 miljoonan sotevalmistelupotista heru tällaiseen. Sama koskee varmasti myös 70 miljoonan pottia terveyskeskusten kehittämiseen.

Tarve kansalliselle jononpurkupolitiikalle

Peruspalveluministeri tuntuu luottavan terveyskeskusten jonojen pikapurussa kuntien ja kuntayhtymien yksittäisiin innovaatioihin ja sälyttävän urakan valtaosin kunnille.

Pelkään, että ministeri ja koko hallitus huojuvat kehittämishöttönsä hetteikössä vielä keväällä 2023, jos ja kun hoitotakuu tuiee voimaan ja jokainen kansalainen saa subjektiivisen oikeuden päästä terveyskeskuslääkärille viikossa.

Toivon ministeri Kiurulta tiukempaa poliittista ohjausta ja todellista kansallista terveyspolitiikkaa terveyskeskusten jonojen poistamiseksi. Kehittämishöton sijaan.

Selvittämisen arvoisia kansallisen terveyspolitiikan malleja terveyskeskusjonojen purkamiseen ministeri voi löytää muun muassa oman puoiueensa terveyspoliittisen asiantuntijan, kansanedustaja Aki Lindenin tuoreista esityksistä.

 

 

 

TimoKrkkinen

Viestintäammattilainen, ammattiyhdistysaktiivi ja valtiotieteiden maisteri

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu